Käsi pystyyn jokainen aitouskova, joka ymmärtää ja jossa on miestä tai naista myöntämään, että olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä aito muslimi mikäli olisi syntynyt islamilaiseen kulttuuriin. Moni ateistikin olisi.
-a-teisti-
-a-teisti-
Käsi pystyyn
Anonyymi
12255
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tota noin, on vähän vaikea ymmärtää, että tätä pitää edes kyksyä?! Asiahan on selviö. Toisaalta, se mikä nyt sitten on islamin uskossa ero kristinuskoon, on se, että islamissa Jeesus on profeetta, mutta ei ristiinnaulittu Jumala. Tuntuu, että ihmisillä on tosi vähän tietoa islmain uskosta, että mihin se edes perustuu. Ihan sama asia kuin kristinuskossa, eivät edes uskovaiset tiedä, että se perustuu tosi Jumalan ristiinnaulitsemiseen. Mutta - ei kovin isoa eroa, koska myös islamissa on Jumaana Jahve, jota Jeesus itse vastusti ja joutui jumalanpilkasta kuolemaan.
<<Jeesus (arab. عيسى, ‘Īsā) on islaminuskossa sekä profeetta että lopun aikoina Antikristusta vastaan sotiva Messias. Muslimit uskovat, että hän syntyi Mariasta neitseellisesti, suoritti ihmetekoja, saarnasi ja lopulta nostettiin taivaaseen. Koraanissa Jeesus mainitaan nimeltä useammin kuin islamin profeetta Muhammed, vaikka hänestä kerrotaankin vain vähän mitään konkreettista.
Jeesus on yhtäältä vanhatestamentillinen profeetta, mutta hänelle annetaan myös tärkeä eskatologinen tehtävä maailmanlopun tapahtumissa. Islaminuskon mukaan Jeesusta ei ristiinnaulittu eikä hän ollut jumalallinen tai Jumalan poika. Islamilainen kertomusperinne täydentää Koraanin antamaa niukkaa Jeesus-kuvaa. Kertomuksissa Jeesus on lempeä opettaja, mutta toisaalta ankara askeetti.
Islamin mukaan islaminusko on ihmiskunnan alkuperäinen uskonto, joten myös kaikki Vanhan Testamentin profeetat Adamista alkaen olivat muslimeja, ja sellainen oli myös Jeesus. Profeettojen kirjat kuitenkin rappeutuivat aikojen saatossa, ja samoin kävi Jeesuksen kirjoittamalle kirjalle "Evankeliumi" (injil). Kristinusko on siten eräänlaista rappeutunutta islamia, ja tämä selittää niiden monet yhtäläisyydet.[1]
Historiallis-kriittinen koulukunta kääntää uskontojen suhteen toisinpäin: islam syntyi kristinuskoa myöhemmin aluksi itäisen kristinuskon yhtenä kristillisenä lahkona, joka erkaantui siitä aste asteelta ja kehittyi lopulta itsenäiseksi uskonnoksi.[2] Koraanin vanhimmat kirjoitukset edustavat tämän protoislamilaisen kristillisen lahkon ajatuksia. Niistä löytyy myös tekstiä, joka kertoo "Jeesuksen seuraajien" välille syntyneistä taisteluista:<<
Lähde: wikipedia, Jeesus islaminuskossa
Mutta vaikea nyt tätäkään on sanoa kristilliseksi 'lahkoksi', jos kerran kristinuskon perusta on nimenomaan tosi Jumalan ristiinnaulitsemisessa teurastettuna uhrilampaana Jahvelle.
Alkuperäinen jumala on Ukko Ylijumala, jeesukset ja allahit ovat varsin myöhäistä keksintöä.
<<Islamin mukaan islaminusko on ihmiskunnan alkuperäinen uskonto, joten myös kaikki Vanhan Testamentin profeetat Adamista alkaen olivat muslimeja, ja sellainen oli myös Jeesus.<<
Jeesus ei ollut sen enempää juutalainen, islamisti tai kristittykään, koska kaikissa uskonnoissa on Jumalana Jahve VT:stä, jota Jeesus vastusti, ja tuomittiin kuolemaan jumalanpilkasta. Tämä käy selville Stefanoksen puolustuspuheesta, joka opetti Jeesuksen opetuksia, joihin kuului nimenomaan Mooseksen lain vastustaminen, Jahven temppelin vastustaminen sekä uhrirituaalien vastustaminen (löytyy wikipedia: Pyhä Stefanos, viitteet apostolien tekoihin). En tiedä, että tuleeko tämä esille Koraanista, mutta Raamatusta nyt ainakin tulee esille ristiinnaulitsemiskertomuksen ohella.
Mutta ilman selityksiä ihminen on muslimi, jos syntyy islamilaisessa maassa.
Ja varmimmin kristitty, jos syntyy sellaisessa maassa. Intiassa olet hindu.
Uskonnoilla on maantieteelliset rajat.
Tuolta edellä mainitulta wikisivulta Jeesus islaminuskossa:
<<Useimpien kristillisten suuntausten opeissa Jeesus on Jumalan poika ja osa pyhää kolminaisuutta. <<
Ei ole mitään 'kristillistä suuntausta', jossa Jeesus ei olisi itse tosi Jumala - ristille kirottu ja uhrattu - ei ole mitään erillisiä jumalapersoonia tai poikajumalia. Kolminaisuusoppi on tehty vuonna 325 Athanasioksen tunnustuksella ja koko kristinuskon perustaksi. Löytyy siitä. Mikä on wikana, ettei edes wikisivuja kirjoittavat uskovaiset kirjoita oikeaa tietoa - tai etsi sitä, jos ei ole tietoa.
<<Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.<<
Toisaalta voimme sitten ihan oikeasti pohtia, että onko tämä tässä mainittu Kristus edes Jeesus, jota Jeesus nimeä ei esiinny koko Athanasioksen uskontunnustuksessa.
Et ilmeisesti tiedä, että Allah, joka on sama kuin Jahve, joka on kristinuskon ja juutalaisuuden Jumala on itse Säänjumala (toisen tiedon mukaan Tulivuorenjumala), joten Ukkosen Jumala, Ukko Ylijumala, on varmasti ihan samaa sukua. Tiedätkö, että pitikö Ukko Ylijumalalle myös uhrata?
Muinaisuskosta:
<<Muinaiset suomalaiset kävivät melkoista peliä kuolleiden kanssa. Kuolleille annettiin uhreja, ja vastineeksi kuolleilta saatiin suopeutta. Jos kuolleita ei toteltu, rangaistuksena saattoi olla tulipalo, tauti tai kuolema. Muinaisessa suomalaisessa kansanuskossa vainajat olivat ihmisille tärkeämpiä kuin yläilmojen Jumala. Elävien piti tulla toimeen kuolleiden kanssa.
Näin kirjoitti uskontotieteilijä Uno Harva vuonna 1948 julkaistussa klassikkoteoksessa Suomalaisten muinaisusko. Tänä vuonna SKS teetti kirjasta uusintapainoksen.
Mutta mitä se tarkoittaa, että muinaisessa Suomessa ihmiset olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuolleiden kanssa? Millä tavalla kuolleet ohjasivat meitä suomalaisia?
Filosofi Friedrich Nietzschen teos Moraalin alkuperästä antaa yhden lähtökohdan Uno Harvan teoksen tulkitsemiselle. Nietzsche kirjoittaa moraalitaloudesta, jossa ihminen on velkaa kolmelle taholle: Jumalalle, yhteisölle ja esi-isille. Harvan yhteydessä merkittävää on tietysti suhde esi-isiin.
Velka esi-isille toimii Nietzschen mukaan seuraavasti. Kulloinenkin sukupolvi elää vakaumuksessa, että se saa kiittää säilymisestään esi-isien uhrauksia ja aikaansaannoksia. Nykysukupolvi tunnustaa velan esi-isille ja yrittää vuorostaan maksaa sitä takaisin erilaisilla kunnianosoituksilla ja kuuliaisuudella.
Ymmärtääkseni samansuuntainen asenne oli niillä pakanallisen ajan suomalaisilla, joista Harva kirjoittaa. Elävät ”maksoivat velkaa” kuolleille. Harvan teos Suomalaisten muinaisusko ei kuitenkaan ole filosofinen kirja vaan monipuolinen listaus suomalaisista uskomuksista. Siinä luetellaan tapauksia ja esimerkkejä, mutta tulkitaan niitä niukasti.
Vainajilla oli omat paikkansa, joita he hallitsivat
Muinoin vainajat ilmenivät suomalaisille eri muodoissa: haltijoina, maahisina ja menninkäisinä.
Tässä vaiheessa ymmärrän hyvin, jos vainajausko kuulostaa satuilulta, jonka määrittäminen sosiaalisiksi rakenteiksi tuntuu ajanhukalta. Harvan kuvaama vainajausko oli kuitenkin hyvin järjestelmällistä. Kuolleet ilmenivät tarkkojen sääntöjen mukaan, paikkasidonnaisesti.
Puitten, kivien ja rakennusten kynnysten alla uskottiin asuvan maanalaisia pikkuihmisiä.
Luonnonilmiöillä oli haltijat, kuten metsällä Tapio. Niin ikään talolla oli oma haltija. Jopa huoneilla oli erityiset haltijat. Asunnon peränurkassa oli perheen suojelushaltijan paikka, kurkihirsi oli haltijahirsi, ja tulisijallakin oli haltijansa.
Suomessa oli suoranainen haltijoiden joukko. Minne tahansa menikin, paikan haltija normitti ihmisen käytöstä.
Puitten, kivien ja rakennusten kynnysten alla uskottiin asuvan maanalaisia pikkuihmisiä eli maahisia, kertoo Harva. Maahiset olivat luontoon sijoittuneita vainajien henkiä, siis muinoin eläneitä ihmisiä. Myös maahisilla oli omat paikkansa. Aikoinaan oli niinkin spesifejä maahisia kuin pientaremaahinen, pihamaahinen ja karsinamaahinen.
Jämijärvellä ja Hämeenkyrössä maahisista kerrottiin, että hiiden väellä oli kaulassa pieniä tiukuja ja kulkusia.
Kuolleiden henget tai haamut ilmenivät myös menninkäisinä. Niistä Harva kirjoittaa vähiten. Menninkäisten uskottiin asuvan kirkkojen, talojen ja puiden ympärillä, samoin maan alla.
Näistä pakanallisista olennoista löytyy uskomuksia ympäri Suomea aina 1800-luvulle asti. Tarinoina ne muistetaan vielä 1900-luvun puolella.<<
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/17/ennen-kristinuskoa-suomea-johtivat-kuolleet-aikoinaan-kunnioitettiin-puun-alla
Heh, pakanallisia suomalaisia. On se niin hienoa, kun nyt on tosi Jumalan uhrikultti Jeesuksen nimeen kirottuna ristiin ja kidutettuna kuoliaaksi teurastettuna uhrilampaana Tulivuorenjumalalle, jota muistellaan kannibalistisella ihmissyöntiriitillä.
Että toIIot taas mãssäämässä epäterveellistä roskaa.
Islam on loppujen lopuksi vain fundamentalistinen versio kristinuskosta.
Ei voi olla, koska en tiedä islamissa pidettävän Jumalana ristiin kuoliaaksi kidutettua Jeesusta tai harrastettavan ihmissyöntiä muistuttavaa rituaalia Jumalan muistamiseksi?! Minusta tää on jotakin äärioppia.
Ei tuota ole mitenkään vaikea myöntää
Se on niin, että kristinusko on muuttunut eurooppalaisten uskonnoksi.
Hiekkakansan maassa harrastettaisiin aivan toisenlaista kristinuskoa.