Laminaatin M1 tai vastaava luokitus

astmaperhe

Alan asiantuntijoilta kysyisin, mitkä laminaatit ovat turvallisia sisäilmanpäästöjä ajatellen, kuulemma siinäkin suhteessa on paljon laatueroja. Joihinkin laminaatteihin on haettu M1-luokitus, mutta esim. saksalaisessa Kronotexin (Smart Clic, Isilock) ei M1-luokitusta ole, mutta jokin saksalainen luokitus kylläkin. Mutta siitä myyjäkään ei osannut kertoa tarkemmin. Etsimme hyvää laminaattia makuuhuoneeseen. Onko 31 riittävän kestävää? Taitaa olla hankala löytää laadukas=kestävä ja M1-luokiteltu,mutta edullinen (n.10e/m2)laminaatti...

6

1335

    Vastaukset

    • Normaalit HDF-runkoiset eivät käytännössä tarvitse suomalaista M1-luokitusta, sillä niistä ei irtoa huonetilaan mitään sellaista, joka häiritsisi tai olisi haitallista. Seinän- ja lattianpäällysteissä M1 on aiheellinen esim tapettien ja etenkin PVC-mattojen kohdalla. Hotelleissa allergiahuoneet on tehty jo vuosia laminaattilattioilla. Työtasot ja kaapistojen melamiiniseinät niin kotona kuin esim sairaaloissa ovat "päästöiltään" verrattavissa laminaattilattioihin.
      Laminaattilattiamateriaalista yli 90% on puuta ja niille on yleensä haettu E1-luokitus, joka takaa, että niistä ei tule formaldehydiä huoneilmaan. Oikeastaan mitään muuta niistä ei edes voisi irrotakaan.
      Muutama maahantuoja, joiden pääasialliset markkinat ovat aikaisemmin olleet mm PVC-matoissa, ovat hakeneet maahantuomilleen laminaateille myös M1-luokituksen. Uskon, että käytännössä kaikki Suomessa markkinoitavat HDF-runkoiset laminaatit saisivat M1-luokituksen, jos niiden maahantuojat vain katsovat aiheelliseksi hakea sen. Se on suhteellisen kallis ja jos sitä ei ole koettu käytännössä tarpeelliseksi, sitä ei ole haettu.

      • Kiitos vastauksesta!Mitä tarkoitat normaalilla HDF-runkoisella, kerro esimerkki mikä ei ole normaalitapaus? Sainkin tässä jo selvitettyä, että useimmat tuotteet Keski-Euroopassa on luokiteltu B1, joka vastaa hyvin pitkälle samaa kuin M1, vain aistinvarainen tutkimustulos puuttuu. Mietin vielä, mitä vaikuttaa laminaattien kosteuttakestävä-käsittely/materiaali sisäilmapäästöihin? Ainakin kalusteiden kosteudenkestävyys voi aiheuttaa haitallisia päästöjä, mutta on olemassa myös M1 luokiteltuja materiaaleja.


      • Tunnut olevan hyvin selvillä näistä sisäilmapäästöasioista, joten pari kysymysta. Itse olen ihan pihalla näiden M1 luokitusasioiden kanssa mutta päästöjä haluaisin minäkin meidän allergiaperheessä minimoida. Uusi talo on nousemassa ja lattiat eivät meillä niinkään tuota ongelmia, koska parketit tuntuvat olevan M1 lähes kaikki ja muissakin pintamateriaaleissa löytyy M1 luokiteltuja.

        Mutta kiintokalusteissa (keittiö, vessat, khh, mh-kaapistot jne.)ei runkoja lukuunottamatta löydy mitään luokituksia eivätkä myyjät ole sellaisista yleensä kuulleetkaan. Osaatko sanoa minkä vuoksi esim. kaapistojen ovilla, tasoilla yms. ei ole mitään luokituksia. Ovatko ne jotenkin jo lähtökohtaisesti turvallisia vai miksi? Onko esim. mdf-, viilupintaisilla tai massiivipintaisilla ovilla tässä suhteessa eroa ja mitä pintakäsittely vaikuttaa?


      • astmaperhe kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta!Mitä tarkoitat normaalilla HDF-runkoisella, kerro esimerkki mikä ei ole normaalitapaus? Sainkin tässä jo selvitettyä, että useimmat tuotteet Keski-Euroopassa on luokiteltu B1, joka vastaa hyvin pitkälle samaa kuin M1, vain aistinvarainen tutkimustulos puuttuu. Mietin vielä, mitä vaikuttaa laminaattien kosteuttakestävä-käsittely/materiaali sisäilmapäästöihin? Ainakin kalusteiden kosteudenkestävyys voi aiheuttaa haitallisia päästöjä, mutta on olemassa myös M1 luokiteltuja materiaaleja.

        tarkoittaa erittäin tiiviiksi puristettua puukuitulevyä (n 900 kg/m3), jossa raaka-aine on sama kuin MDF-levyssä (entinen ns. kovalevy), joka on sen verrain "huokoisempaa", että painaa n 650 kg/m3. Aikaisemmin oli liimattavissa laminaateissa lastulevyrunkoisia laminaatteja.
        En voi mennä valalle aivan kaikkien laminaattien puolesta, mutta tiedossani ainakaan ei ole sellaisia tapauksia, että asennetusta valmiista lattiasta lähtisi haitallisia päästöjä. En ole valitettavasti riittävästi perillä kalusteiden runkojen kosteussuojauksessa käytettävistä aineista ja niiden käyttömääristä huokoisemman MDF:n yhteydessä.
        Asennusaikana on tietysti sahauspölyä tms ilmassa ja on mahdollista, että tämä voi ärsyttää jotain, mutta kuten mainitsin, valmiista lattiasta ei haihdu huoneilmaan mitään haitallisia emissioita. Saumat voi halutessaan liimata, jolloin mahdollinen tai epäilty aineiden haihtuminen runkomateriaalista huoneilmaan estyy.
        Esim. PVC-matoissa ja muovileluissa on pehmenninaineita, jotka siirtyvät huoneilmaan. EU kielsi viime syksynä 6 ftalaattia leluista. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan näiden esiintyminen huonepölyssä on suoraan verrannollinen lasten allergioihin ja astmaan.


      • kiintokalusteista kirjoitti:

        Tunnut olevan hyvin selvillä näistä sisäilmapäästöasioista, joten pari kysymysta. Itse olen ihan pihalla näiden M1 luokitusasioiden kanssa mutta päästöjä haluaisin minäkin meidän allergiaperheessä minimoida. Uusi talo on nousemassa ja lattiat eivät meillä niinkään tuota ongelmia, koska parketit tuntuvat olevan M1 lähes kaikki ja muissakin pintamateriaaleissa löytyy M1 luokiteltuja.

        Mutta kiintokalusteissa (keittiö, vessat, khh, mh-kaapistot jne.)ei runkoja lukuunottamatta löydy mitään luokituksia eivätkä myyjät ole sellaisista yleensä kuulleetkaan. Osaatko sanoa minkä vuoksi esim. kaapistojen ovilla, tasoilla yms. ei ole mitään luokituksia. Ovatko ne jotenkin jo lähtökohtaisesti turvallisia vai miksi? Onko esim. mdf-, viilupintaisilla tai massiivipintaisilla ovilla tässä suhteessa eroa ja mitä pintakäsittely vaikuttaa?

        en valitettavasti ole täysin perillä MDF-levyn kaikista ominaisuuksista kaappien ja ovien runkomateriaaleina, mutta kuten itse toteat, että runkojen osalta on M1-luokituksia useilla. Jos tässä kohdin ajattelisimme niin, että esim sairaaloissa, laboratorioissa yms käytetään nimenomaan MDF-runkoisia kalusteita sekä työtasoja. Puhtaanapidon kannalta niissä on melamiinipinta ja jos niissä olisi jotain emissioita, niitä ei todellakaan käytettäisi. MDF-ovien suhteen kysymys kannataisi heittää niiden valmistajille, mutta eiköhän sielläkin ole puhtaat paperit asian suhteen.
        Totesin eräässä aikaisemmassa vastauksessani, että ymmärrän M1-luokituksen tärkeyden esim PVC-mattojen ja tapettien kohdalla, mutta kaikkien tuotteiden kohdalla ei tarvita tätä "leimaa".


      • E1 ei tarkoita ettei formaldehydia tulisi ilmaan. Sallii alle 3,5 milligrammaa neliömetriä kohden tunnissa. Laskimella neliömetrit ylös ja siitä kun kertoo saa maksimilukeman. Sitten paljonko ilma vaihtuu kohteessa per tunti. Voi saada helposti yli 100 mikrogrammaa/m3 joka ylittää WHO:n turvallisen rajan. Yleensä ovat alle mutta E1 on hyvin salliva.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 175 pakolaista tulossa Suomeen

      Sisäministeriö vahvisti IL:n tiedot: Suomi ottaa Välimeren pakolaisleireiltä enintään 175 alaikäistä tai yksinhuoltajaperheiden jäseniä https://www.il
      Maailman menoa
      204
      3898
    2. Suomeen tarvitaan minimipalkkalaki

      Suomesta on tulossa yhä enmmän kurjien palkkojen ja nollatuntisopimusten maa. "Kansainvälisen kilpailukyvyn" nimissä erityisesti sisämarkkinoilla toim
      Maailman menoa
      118
      2467
    3. Taas on yksityisautoilija paha ihminen

      Taas on yksityisautoilija paha ihminen Traficomin tutkimus: ”Polttoaineen tulisi maksaa ainakin 2,26 euroa litralta, jotta autoilijat alkaisivat vähe
      Maailman menoa
      111
      1033
    4. Miten mä voin olla ihastunut vieläkin, vaikka mennyt yli kolme vuotta.

      Tunsin jotain erittäin harvinaista vetovoimaa meidän välillä ja tiedän sun myös tunteneen. Myöhäistähän se enää on miettiä ja jos elämäntilanteeni oli
      Ikävä
      30
      598