Pääkirjoitus: Venäjä on jo virittänyt Suomelle ansan
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/dfec9c8a-540e-459d-89d7-7c21b608ff91
Asiallinen ja hyvä kirjoitus joka pitää paikkansa.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/dfec9c8a-540e-459d-89d7-7c21b608ff91
Asiallinen ja hyvä kirjoitus joka pitää paikkansa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ai, hyvä tuo kirjoitus ei ole, kuten ei Kreeta Karvalan mikään muukaan kirjoitus. Luulisi tällaisena aikana jo otsikonkin osalta pyrkivän totuuteen, ei pelon lietsomiseen.
Iltapäivälehdet pyrkivät näin karmeanakin aikana ylitseampumaan jutuillaan, ihan toimittajat kilpailee, että kuka pelolla eniten makustelevan jutun saa tehtyä. Siis myymään kirjoitustensa perusteella lehteä. No, siitä kielii toki sekin, että persukansa ei pääse kommentoimaan
Totuuksia jutussa on. Se on sinun ongelmasi, jos et usko tai kuvittele niiden olevan pelon lietsontaa.
Olisiko armeijan kenraalit kertoneet tuon asian samoin kuin Karvala? Totuuden voi kertoa niinkin, että ensisijaisena tavoitteena ei ole värittää juttua lehden levikin kasvattamiseen tähtäämällä.
Armeijan kenraalit osaavat sotimisen taidot ja strategiat. Jutussa puhtaan muustakin, joka ei suoraan kenraalien tontille osu.
"Svinhufvudin hallitus lähetti heti itsenäisyyden tunnustamispyynnön Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Saksalle, Ranskalle ja Britannialle. Venäjältä tunnustamista ei pyydetty, koska sen ajateltiin myöntyvän asiaan helpommin länsimaiden ensin annettua tunnustuksensa.
Keskeiset valtiot eivät kuitenkaan suostuneet tunnustamaan itsenäistä Suomea, ennen kuin entinen emämaa Venäjä sen tekisi. Länsimaat kehottivat Svinhufvudia kääntymään Leninin johtaman bolševikkihallituksen puoleen. Svinhufvud oli tähän haluton, koska hän ei halunnut tunnustaa bolševikkeja Venäjän laillisiksi vallanpitäjiksi, varsinkaan jos nämä eivät pysyisi pitkään vallassa.
Eduskunta päätti 22. joulukuuta yksimielisesti pyytää Suomen itsenäisyydelle tunnustusta bolševikkihallituksen sijaan Venäjän perustuslakia säätävältä kansalliskokoukselta, jonka oletettiin kokoontuvan pian ja jossa enemmistönä olivat Venäjän maltillisemmat vasemmistopuolueet. Neuvosto-Venäjän kanssa rauhanneuvotteluita käynyt Saksa kuitenkin painosti Suomen hallitusta kääntymään nimenomaan Leninin kansankomissaarien neuvoston puoleen, mihin Svinhufvud lopulta taipui, koska Saksan tunnustus haluttiin nopeasti.
Leninin motiivit Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen.
Lenin oletti Venäjän vähemmistökansallisuuksien eroamisoikeuden tukemisen edistävän bolševikkien päätavoitetta eli sosialistisen vallankumouksen leviämistä. Hänen kehittämänsä niin sanotun ”eroaminen yhdistymistä varten” -teorian mukaan pienten kansojen vapaa eroaminen Venäjästä pohjustaisi niiden myöhempää ”vapaata yhdistymistä” ”Venäjän sosialistiseen federaatioon” tai laajemman maailmanlaajuisen neuvostovallan yhteyteen.
Lenin oli aiemmin samana vuonna kuuluisissa huhtikuun teeseissään vaatinut puoluettaan tunnustamaan vähemmistökansallisuuksien eroamisoikeuden, mutta tämä ohjelma ei nauttinut yksimielistä kannatusta edes bolševikkien omassa keskuudessa.
Lisäksi oli epäselvää, mitä kansallisuuksia eroamisoikeus käytännössä koskisi. Venäjän sosialistit olivat aiemmin pitäneet vakavasti otettavana mahdollisuutena lähinnä Puolan irtautumista valtakunnasta, mutta sortovuosien tapahtumien jälkeen Lenin oli vakuuttunut siitä, että myös Suomi oli Puolan tavoin Venäjästä erillinen kansallinen kokonaisuus.
Myöhemmin ilmeni, että esimerkiksi Ukrainalle Lenin ei ollut halukas sallimaan itsenäistymistä. Venäjän muista vasemmistopuolueista sosialistivallankumoukselliset ja menševikit olivat teoriassa kansojen itsemääräämisoikeuden kannalla, mutta eivät ottaneet avoimesti kantaa Suomen itsenäisyyden puolesta niin kuin bolševikit. Venäjän monarkistinen oikeisto vastusti ehdottomasti Suomen itsenäisyyttä. Perustuslakia säätävä kansalliskokous ei ehtinyt koskaan käsitellä Suomen asiaa."
Karvalalta jäi kertomatta, että Ruotsissa Venäjän kansalaisia pyydettiin sähköpostitse myös ilmoittamaan, onko heitä kohtaan käyttäydytty ikävästi ja että samat uhkaukset on esitetty Ruotsille.
Samaa hybridivaikutusta sielläkin. Ei tosin muuta Suomen tilannetta.
Eennen en itse pitänyt Nato-jäsenyyttä järkevänä. Nyt on maailmantilanne aivan eri. Suomen turvallisuusasema muuttui pysyvästi ja osa Suomen turvallisuuden peruspilareista murenivat yhdessä yössä. Poliitikkojen on nyt arvioitava mikä on Suomen tulevaisuuden kannalta järkevä turvallisuusstrategia ja miten vältytään naapurivaltion hyökkäykseltä parhaalla mahdollisella tavalla.
Maailmassa mikään ei ole muuttunut pysyvästi. Aina joku mahti sortuu.
"Eduskunta hyväksyikin Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Venäjän bolshevikkihallituksen tunnustus Suomen itsenäisyydelle saatiin joulukuun lopulla, ja vuoden 1918 alussa Suomen tunnustivat myös Saksa, Ranska ja Ruotsi."
Toisin kuin yleensä väärin väitetään, Lenin ei antanut mitään itsenäisyyttä Suomelle ja siinäpä taas Karvalakin vääristelee historiaa!
Tuollaiset on siis pääkirjoittajan historian tiedot. Että semmoinen Kreeta.
Ajattelin lähetellä sinne Venäjän suurlähetystöön kyselyn, josko heillä riittää vielä siellä vodka ja kaalisoppa.
Vai onko huolto samaa tasoa, kuin siinä 60 km pitkässä isänmaalisessa kolonnassa Ukrainassa, johon on tyhjätty sotamuseoista museokalusto ja köyhien perheiden parikymppiset varusmiehet.
Pelon lietsomisella argumentointi on kuin saisi palkkaa Putinilta.
"Ei provosoida, eikä provosoiduta".
Vanha sanonta tasapainottaa, ei lietso.