Maallinen laki sanoo: "Joka tekee lain vastaisen teon, syyllistyy rikokseen (rikos ilmeisesti tulee sanasta rikkoa, sillä siinä rikotaan lakia) ja sellaiseen syyllistynyt on rikollinen, jollaiselle annetaan laissa määritelty rangaistus."
Maallisessa laissa siis ihmisestä vasta rikoksen tekemisen myötä tulee rikollinen. Ennen sitä hän on viaton. Tämä saa ihmiset ajattelemaan samoin synnistä, että ihmisestä tulee syntinen siinä vaiheessa, kun ihminen tekee syntiä. Raamattu ei kuitenkaan puhu synnistä sillä tavalla. Meistä ei tule syntisiä synnin tekemisen kautta, vaan me teemme syntiä, sillä olemme syntisiä. Meillä on syntinen luonto.
Havainnollistan asiaa. Kuvitellaan kaksi henkilöä, toinen varas ja toinen murhaaja. Oletan, lukijani, että sinä et ole varastanut tai murhannut. Koska suurin osa suomalaisista ei ole. Toki voi tätä joku varas tai murhaajakin lukea... Sinä siis kuvittelet olevasi hyvä ihminen? Ainakin olet mielestäsi parempi kuin ne varas ja murhaaja? Olet väärässä! Varas saattaa varastaa nälkäänsä tai himoitsee kovin jotain kallista, vaikka hienoa autoa, mihin hänellä ei ole varaa. Samoin murhaajalla saattaa olla heikko kontrolli aggressiivisuuden suhteen ja joutui tilanteeseen, jossa tappoi. Sinulla vain on hyvät olosuhteet, ettei ole tarvinut sortua varastamiseen tai tappamiseen - vielä. Uskon, että sopivissa olosuhteissa, millaiset ne sitten onkin kenenkin kohdalla, ketä tahansa meistä sortuu tuollaiseen. Minun ainakin on helppo kuvitella itseni tilanteeseen, että olen pitkään kärsinyt väsymyksestä (oma harkintakyky ja sietokyky alhaalla) ja sitten naapuri pitää taas kerran sitä ärsyttävää ääntä, jolloin... hetken päästä pesäpallomaila on veressä ja naapuri kaikki hampaat paskana, jos ylipäätään hengissä.
Ei pelkästään huonot olosuhteet voi panna moraalia koetukselle vaan myös erittäin hyvät. Mietitään Putinia, hyvin ajankohtainen esimerkki. Hänellä on älyä, rahaa, kuuluisuutta, valtaa, ikäisekseen hyvä terveys. Kai jotain ulkonäössäkin jäljellä, vaikka miehenä en osaa oikein naisten näkökulmaa arvioida. Sitten syyllistyy sodan julistukseen ja hänen armeijansa tappaa siviileitä, ryöstelee yms. No, sotilaat siellä huollon toimiessa huonosti ovat nälkäisiä, joten ei ihme, jos ryöstelevät miehitettyjen alueiden kauppoja. Mutta miksi Putin määräsi sodan? En tiedä onko motiivina lännen pelko, taloudellinen ahneus vai haluaako jäädä historiaan Venäjän laajentajana entiseen loistoonsa. Mutta sen tiedän, että hänet näen, kun katson peilistä. Syy, miksi en ole syyllistynyt vielä kansanmurhaan on, että ei satu olemaan sotakoneistoa käskettävissä tai punaista ydinasenappia mitä painaa! Pahuuteni ei pääse selvästi näkyviin, koska olosuhteeni ei ole liian huonot tai liian hyvät. Mutta se on olemassa.
Osa lukijoista saattavat tunnustaa sanoissani olevan totuutta. Mutta jotkut lukijoista saattavat (ylpeyttään, vaikka eivät itsessään sitä tunnistaisi tai ainakaan myöntäisi) olla sitä mieltä, että ehkä minä kirjoittaja olen niin hirveä ja vihattava ihminen, mutta he eivät ole. Heissä on Pietarin asennetta, joka vakuutteli Jeesukselle yönä jona hänet kavallettiin, että vaikka muut luopuisi, minä en sinua kiellä. Minun ei luultavasti tarvitse edes järjestää heille suuria kiusauksia, olosuhteita, missä he lankeavat, todistaakseni väitettäni. Ensin edessäni on vaikka pitkän uran tehnyt hieno herra. Otan kynän hänen rintataskusta, näytän hänelle siinä olevan firman nimeä ja sanon: "Tämän ottamisesta työpaikalta et tainnut kysyä lupaa? Varkaus se on arvoltaan pienikin varkaus. Paljonkohan kyniä sitä paitsi on vuosien ajalta hävinnyt nykyiseltä ja entisiltä työnantajiltasi, kun katsoit oikeudeksesi ottaa sellaisen itsellesi ja pitää omanasi?" Seuraavaksi edessäni on nuori nainen, oikein oikeuden puolustaja, vapauttelee minkkejä ja kirjoittaa yhteiskuntaa arvostelevia juttuja blogiinsa. Hänelle sanon: "Vaikka sivuuttaisin tuon paitasi, ettei sen tehneet työntekijät tehneet sitä inhimillisissä oloissa, niin..." Kaivan hänen taskustaan esiin kännykän: "...varmasti sinäkin tiedät, että laiton musiikin lataaminen on rikos ja varastaa musiikin tekijöiltä? Et vain välittänyt, koska kaikkihan niin tekevät, sillä ajatuksella oikeutit itsellesi tuon tekosi." Sitten edessäni on nuorimies, joka ei juo, ei tupakoi. Aika kunnollinen tyyppi. Paitsi joudun toteamaan, että nyrkkeily matsia katsoessaan hän saa väkivallasta kiksejä ja huutaa omaa ottelijaa kannustaen, että löisi vastustajalta hampaat tohjoksi. Sitten vielä ihastuttava täti ihminen, ahkera kirkossa kävijä, jonka kaapista ei varmasti löydy mitään väkivaltaviihdettä, ei pelejä eikä leffoja. Hänelle sanon: "Muistatko, että vihassasi kirjoitit nettikommentin uutisesta murha oikeudenkäynnistä, että tekijä - pitäisi viedä saunan taakse - olivat tarkalleen sinun sanasi, eikö? Et sinäkään ihan verenhimoton ole. Kun valtaan pääsisit, saisi monet kuolla, kun sinun mielestäsi he ovat niitä, jotka ei ansaitse elää ja hyvyydessäsi tekisit maailmasta paremman..." Jatkuu...
Maallisessa laissa siis ihmisestä vasta rikoksen tekemisen myötä tulee rikollinen. Ennen sitä hän on viaton. Tämä saa ihmiset ajattelemaan samoin synnistä, että ihmisestä tulee syntinen siinä vaiheessa, kun ihminen tekee syntiä. Raamattu ei kuitenkaan puhu synnistä sillä tavalla. Meistä ei tule syntisiä synnin tekemisen kautta, vaan me teemme syntiä, sillä olemme syntisiä. Meillä on syntinen luonto.
Havainnollistan asiaa. Kuvitellaan kaksi henkilöä, toinen varas ja toinen murhaaja. Oletan, lukijani, että sinä et ole varastanut tai murhannut. Koska suurin osa suomalaisista ei ole. Toki voi tätä joku varas tai murhaajakin lukea... Sinä siis kuvittelet olevasi hyvä ihminen? Ainakin olet mielestäsi parempi kuin ne varas ja murhaaja? Olet väärässä! Varas saattaa varastaa nälkäänsä tai himoitsee kovin jotain kallista, vaikka hienoa autoa, mihin hänellä ei ole varaa. Samoin murhaajalla saattaa olla heikko kontrolli aggressiivisuuden suhteen ja joutui tilanteeseen, jossa tappoi. Sinulla vain on hyvät olosuhteet, ettei ole tarvinut sortua varastamiseen tai tappamiseen - vielä. Uskon, että sopivissa olosuhteissa, millaiset ne sitten onkin kenenkin kohdalla, ketä tahansa meistä sortuu tuollaiseen. Minun ainakin on helppo kuvitella itseni tilanteeseen, että olen pitkään kärsinyt väsymyksestä (oma harkintakyky ja sietokyky alhaalla) ja sitten naapuri pitää taas kerran sitä ärsyttävää ääntä, jolloin... hetken päästä pesäpallomaila on veressä ja naapuri kaikki hampaat paskana, jos ylipäätään hengissä.
Ei pelkästään huonot olosuhteet voi panna moraalia koetukselle vaan myös erittäin hyvät. Mietitään Putinia, hyvin ajankohtainen esimerkki. Hänellä on älyä, rahaa, kuuluisuutta, valtaa, ikäisekseen hyvä terveys. Kai jotain ulkonäössäkin jäljellä, vaikka miehenä en osaa oikein naisten näkökulmaa arvioida. Sitten syyllistyy sodan julistukseen ja hänen armeijansa tappaa siviileitä, ryöstelee yms. No, sotilaat siellä huollon toimiessa huonosti ovat nälkäisiä, joten ei ihme, jos ryöstelevät miehitettyjen alueiden kauppoja. Mutta miksi Putin määräsi sodan? En tiedä onko motiivina lännen pelko, taloudellinen ahneus vai haluaako jäädä historiaan Venäjän laajentajana entiseen loistoonsa. Mutta sen tiedän, että hänet näen, kun katson peilistä. Syy, miksi en ole syyllistynyt vielä kansanmurhaan on, että ei satu olemaan sotakoneistoa käskettävissä tai punaista ydinasenappia mitä painaa! Pahuuteni ei pääse selvästi näkyviin, koska olosuhteeni ei ole liian huonot tai liian hyvät. Mutta se on olemassa.
Osa lukijoista saattavat tunnustaa sanoissani olevan totuutta. Mutta jotkut lukijoista saattavat (ylpeyttään, vaikka eivät itsessään sitä tunnistaisi tai ainakaan myöntäisi) olla sitä mieltä, että ehkä minä kirjoittaja olen niin hirveä ja vihattava ihminen, mutta he eivät ole. Heissä on Pietarin asennetta, joka vakuutteli Jeesukselle yönä jona hänet kavallettiin, että vaikka muut luopuisi, minä en sinua kiellä. Minun ei luultavasti tarvitse edes järjestää heille suuria kiusauksia, olosuhteita, missä he lankeavat, todistaakseni väitettäni. Ensin edessäni on vaikka pitkän uran tehnyt hieno herra. Otan kynän hänen rintataskusta, näytän hänelle siinä olevan firman nimeä ja sanon: "Tämän ottamisesta työpaikalta et tainnut kysyä lupaa? Varkaus se on arvoltaan pienikin varkaus. Paljonkohan kyniä sitä paitsi on vuosien ajalta hävinnyt nykyiseltä ja entisiltä työnantajiltasi, kun katsoit oikeudeksesi ottaa sellaisen itsellesi ja pitää omanasi?" Seuraavaksi edessäni on nuori nainen, oikein oikeuden puolustaja, vapauttelee minkkejä ja kirjoittaa yhteiskuntaa arvostelevia juttuja blogiinsa. Hänelle sanon: "Vaikka sivuuttaisin tuon paitasi, ettei sen tehneet työntekijät tehneet sitä inhimillisissä oloissa, niin..." Kaivan hänen taskustaan esiin kännykän: "...varmasti sinäkin tiedät, että laiton musiikin lataaminen on rikos ja varastaa musiikin tekijöiltä? Et vain välittänyt, koska kaikkihan niin tekevät, sillä ajatuksella oikeutit itsellesi tuon tekosi." Sitten edessäni on nuorimies, joka ei juo, ei tupakoi. Aika kunnollinen tyyppi. Paitsi joudun toteamaan, että nyrkkeily matsia katsoessaan hän saa väkivallasta kiksejä ja huutaa omaa ottelijaa kannustaen, että löisi vastustajalta hampaat tohjoksi. Sitten vielä ihastuttava täti ihminen, ahkera kirkossa kävijä, jonka kaapista ei varmasti löydy mitään väkivaltaviihdettä, ei pelejä eikä leffoja. Hänelle sanon: "Muistatko, että vihassasi kirjoitit nettikommentin uutisesta murha oikeudenkäynnistä, että tekijä - pitäisi viedä saunan taakse - olivat tarkalleen sinun sanasi, eikö? Et sinäkään ihan verenhimoton ole. Kun valtaan pääsisit, saisi monet kuolla, kun sinun mielestäsi he ovat niitä, jotka ei ansaitse elää ja hyvyydessäsi tekisit maailmasta paremman..." Jatkuu...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.