koko tämän päivän. Olet yrittänyt provota mua esille. Mä oon ollu röllikkä töissä, niin en oo ehtinyt osallistua tai hermostua sun provoiluista.
Tänään on taas uuden keskustelun avauksen aika. Tänään jutskataan siitä miten erilaiset kemiat siis henkilökemiat toimii,
Suhteissakin on aika pitkälle kyse henkilökemioista. Olen itse seurustellu sellasten miesten kanssa joista toisten kanssa henkilökemiat toimii yhteen todella hyvin, toisten kans taas tökkii, tökkii, tökkii ja pahasti tökkiikin.
Ensimmäinen poikaystäväni joka myöhemmin myös avomieheni.. hänen kanssaa meillä toimi henkilökemiat suhteellisen hyvin yhteen. Muttei ehkä kuitenkaan aivan täydellisesti. Yhteinen huumorintaju ja kyky ja halu keskustella kaikesta avoimesti, ymmärtää toisiamme ja toistemme erilaisuuksia. Olimme kahden eri maan kansalaisia. Minä suomalainen ja exäni venäläinen. Kaksi erilaista kansallisuutta joilla omat erilaisuutensa. Molemmilla omanlainen elämäntarina, joka osittain kulki samoja latuja. Molempien lapsuudessa alkoholismia perheessä ja molemmat meistä sijoitettu pois biologisten vanhempiemme luota. Molemmat ajatteli filosofisesti. Mietti ja pohti paljon elämää suurempia. Olimme molemmat jääräpäisiä ja hyvin ylpeitä luonteita ja toisinaan meidän oli siks vaikee tulla riidoissa toisiamme vastaan, mutta koska meille oli rakkautemme ja suhteemme tärkeämpää yritimme sitä oman luonteemme yli. Kasvoimme niiden vuosien aikana hyvin toimiin yhteen. Alussa exäni rankaisi mua mun ujoudesta ja arkuudesta ja mä taas kyyneleet silmissä vetäydyin syrjään ja karkasin sitä koska musta se oli ihan kamala mies tai siis poika silloin.. hän oli 18 v ja mä 17 v. Musta se oli kamalan julma ja ilkee ja aluks mietin etten haluu olla noin ymmärtämättömän pojan kans enää.. Mutta lopulta olimme yhdessä 8 vuotta.
Erilainen kansallisuus ja slaavilaisen ja suomalaisen kulttuurin yhdistäminen onnistui 8 vuoden ajan vaikka välillä meillä kolahteli ihan vain kulttuuristen tapojen erilaisuuden takia. En tajunnut että venäläisestä jokin suomalaisen "vaatimattomuus" loukkaa verisesti. Esim. suomalainen nolostelee lahjojen saantia ja on että "ei mulle mitään ois tarvinnu" ja se on venäläisesti suuri loukkaus. Meillä yks suhteen alussa ollut riita koski tämmöstä tilannetta ja exäni osasi olla tosi kylmä ja julma kun halusi. Silloin se oli..
Toinen miesystäväni taas.. sen kans ei henkilökemioita ollu ollenkaan.. Se suuttu kaikesta huumoristani, Oikeesti tuntui että se oli hyvin huumorintajuton. Se nauro vain muille räkäsesti pilkaten, mutta ilkeän huumorin lisäksi joka kiusaavaa huumoria kuten "kato mikä tuulipukulehmä" hehhehehe.. Muuten se olikin totaali raivarin huumorijutuista saava.
Lisäksi meillä ei ajatusmaailma kohdannu ollenkaan. Hän oli aivan eri mieltä lähes kaikesta ja suuttui aivan sairaasti jos huomas et oon eri mieltä hänen näkemyksien kanssa. Eli miellä ei oikein mikään ajatusmaailmastakaan toiminu yhteen. Myös riitelytavat oli aivan erilaiset. Mä olin tottunu hetkeksi vetäytyyn rauhottuun ja sitten järkevästi keskusteleen. Hän taas kävi kurkkuun kiinni ja haukkumasanat lenteli. Joka mulle oli aivan shokki. En ollu ikinä saanu osakseni ennnen sellasta että riitely on pelkkää lehmittelyä ja horottelua eikä itse ongelmasta järkevästi keskusteltu. Turhautti "lehmä" p.pää" jne jutut kun ei niillä riita mene eteenpäin tai selviä mitenkään. Turhia sanoja.
Ei varmaan ihme että ensimmäisen kanssa olin 8 vuotta ja toisen kanssa vajaa 10 kuukautta suhteessa. Ne kemiat kun ei toimi niin suhde jää tyngäksi.
Sitten on ollut sellasia missä tunteet ei riittäneet vakavampaa suhteeseen asti mun puolelta. Niissä oltiin tosi hyviä kavereita. Huumori ja kemiat toimia yhteen. Juttu luisti ja riitelyä ei ollu mistään ikinä. Ei kertaakaan, Täydellistä jos vaan oisin rakastunu...
Tänään on taas uuden keskustelun avauksen aika. Tänään jutskataan siitä miten erilaiset kemiat siis henkilökemiat toimii,
Suhteissakin on aika pitkälle kyse henkilökemioista. Olen itse seurustellu sellasten miesten kanssa joista toisten kanssa henkilökemiat toimii yhteen todella hyvin, toisten kans taas tökkii, tökkii, tökkii ja pahasti tökkiikin.
Ensimmäinen poikaystäväni joka myöhemmin myös avomieheni.. hänen kanssaa meillä toimi henkilökemiat suhteellisen hyvin yhteen. Muttei ehkä kuitenkaan aivan täydellisesti. Yhteinen huumorintaju ja kyky ja halu keskustella kaikesta avoimesti, ymmärtää toisiamme ja toistemme erilaisuuksia. Olimme kahden eri maan kansalaisia. Minä suomalainen ja exäni venäläinen. Kaksi erilaista kansallisuutta joilla omat erilaisuutensa. Molemmilla omanlainen elämäntarina, joka osittain kulki samoja latuja. Molempien lapsuudessa alkoholismia perheessä ja molemmat meistä sijoitettu pois biologisten vanhempiemme luota. Molemmat ajatteli filosofisesti. Mietti ja pohti paljon elämää suurempia. Olimme molemmat jääräpäisiä ja hyvin ylpeitä luonteita ja toisinaan meidän oli siks vaikee tulla riidoissa toisiamme vastaan, mutta koska meille oli rakkautemme ja suhteemme tärkeämpää yritimme sitä oman luonteemme yli. Kasvoimme niiden vuosien aikana hyvin toimiin yhteen. Alussa exäni rankaisi mua mun ujoudesta ja arkuudesta ja mä taas kyyneleet silmissä vetäydyin syrjään ja karkasin sitä koska musta se oli ihan kamala mies tai siis poika silloin.. hän oli 18 v ja mä 17 v. Musta se oli kamalan julma ja ilkee ja aluks mietin etten haluu olla noin ymmärtämättömän pojan kans enää.. Mutta lopulta olimme yhdessä 8 vuotta.
Erilainen kansallisuus ja slaavilaisen ja suomalaisen kulttuurin yhdistäminen onnistui 8 vuoden ajan vaikka välillä meillä kolahteli ihan vain kulttuuristen tapojen erilaisuuden takia. En tajunnut että venäläisestä jokin suomalaisen "vaatimattomuus" loukkaa verisesti. Esim. suomalainen nolostelee lahjojen saantia ja on että "ei mulle mitään ois tarvinnu" ja se on venäläisesti suuri loukkaus. Meillä yks suhteen alussa ollut riita koski tämmöstä tilannetta ja exäni osasi olla tosi kylmä ja julma kun halusi. Silloin se oli..
Toinen miesystäväni taas.. sen kans ei henkilökemioita ollu ollenkaan.. Se suuttu kaikesta huumoristani, Oikeesti tuntui että se oli hyvin huumorintajuton. Se nauro vain muille räkäsesti pilkaten, mutta ilkeän huumorin lisäksi joka kiusaavaa huumoria kuten "kato mikä tuulipukulehmä" hehhehehe.. Muuten se olikin totaali raivarin huumorijutuista saava.
Lisäksi meillä ei ajatusmaailma kohdannu ollenkaan. Hän oli aivan eri mieltä lähes kaikesta ja suuttui aivan sairaasti jos huomas et oon eri mieltä hänen näkemyksien kanssa. Eli miellä ei oikein mikään ajatusmaailmastakaan toiminu yhteen. Myös riitelytavat oli aivan erilaiset. Mä olin tottunu hetkeksi vetäytyyn rauhottuun ja sitten järkevästi keskusteleen. Hän taas kävi kurkkuun kiinni ja haukkumasanat lenteli. Joka mulle oli aivan shokki. En ollu ikinä saanu osakseni ennnen sellasta että riitely on pelkkää lehmittelyä ja horottelua eikä itse ongelmasta järkevästi keskusteltu. Turhautti "lehmä" p.pää" jne jutut kun ei niillä riita mene eteenpäin tai selviä mitenkään. Turhia sanoja.
Ei varmaan ihme että ensimmäisen kanssa olin 8 vuotta ja toisen kanssa vajaa 10 kuukautta suhteessa. Ne kemiat kun ei toimi niin suhde jää tyngäksi.
Sitten on ollut sellasia missä tunteet ei riittäneet vakavampaa suhteeseen asti mun puolelta. Niissä oltiin tosi hyviä kavereita. Huumori ja kemiat toimia yhteen. Juttu luisti ja riitelyä ei ollu mistään ikinä. Ei kertaakaan, Täydellistä jos vaan oisin rakastunu...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Röltsitär sä oot nii ihana kun käyt töissä ja oot vastuulinen!
Sä oot kiva kun oot kivalla tuulella! 😘
Se toinen rölli on se ilkee.
Ootko ihan täys uuno vai muuten kehitysvammanen? Toi ei oo mikään nainen.
Vai tykkäät sä homoista?
No niin katsokaas tälleen tään vajakki äijän saa täällä kiihtymään.
Ei tarvi enempää. :DD
Jos ukkos lähtee baariin, se ei mervi oo syy lähtee jakaan pilluas ja pettään
Noin ne suhteet pilaat ja oot itse se pettäjä.
Katso peiliin ennen kuin pilluas jaat mustasukkaisuus raivarissas muille ukoille.
Oot se joka suhtees pilaa. Pettäjä
Ukkos!?? :DD
Oon kuule ihan mies, tarkistin äsken kun kävin kuslla.
Mut sinä ET oo nainen. Sinä oot keski-ikänen sekopää äijä.
Mervi älä esitä! Kaikki tietää että kun et kestä mustasukkaisia tunteitasi ukkos ilmoittaessa lähtevänsä baariin niin juokset exäs luokse panolle. Petät jatkuvasti kaikkia ukkojas ja aina sama syy. Olet mustasukkainen ja varma ettå ukkoskin baarissa pettää sua joten petät itsekin.
Aamulla sitten kaduttaa aina kun huomaat et ukkos ei pettäny mut itse heräät alapää kipeenä exäs sängystä.. jälleen kerran!
Ja kuinkahan moni ukko sua on mervi liiasta mustasukkaisuudesta ja pettämisistä sen seurauksena jättäny?
Viidessä vuodessa ainakin 7 ukkoo!
Kun tota tahtia rytisee Mervi ukoilta kenkään suhteesta ja aina samat syyt. Mustasukkaisuus ja siitä johtuvat uskottomuudet.. niin oisko aika alkaa katteleen peiliin ja korjaan omaa käytöstä.
Vika on sussa. Ei ukoissas
En oo nainen, en tosiaankaan. :D
Oot hemmetin vastenmielinen ja luotaantyöntävä hyypiö jopa vanhaksi äijäksi.
Panetko muuten tänään Tommia, Jaria, Mattia vai Harria?
Vai joko ne kaikki sai tietää että petät niitä kaikkia toistensa kanssa vuorotellen. ?
No, pillus kuivuu kovaa tahtia. Vaihdevuodet tulee niin alkaa oleen seksi kivuliasta. Loppuu toi petollisuus kun et pysty enää paneen
Viiskymppisten pillukarkelot ja aamuiset suhteen hautajaiset kun sekaisin suhteissaan olevat mustasukkaiset hyppii vieraisiin sänkyihin ja pöksyt putoilee vähän väärille ”jätkille”
Ole hiljaa mervi! Ja matele pettämisies jälkeen kotiis kuuleen kuinka taaskin sinä olet suhtees ainoo pettäjä. Mattis joi tuopin pubis muttei pettäny. Sinä taas juoksit paneen exääs kun luulit et matti pettää pubissa
Ei ketään kiinnosta tämä paskajauhaminenn täällä.
Mieheksi luulija on pannut kaikki täältä läpi.