Ärsyttää ihan sikana, että jotkut on saanut kahvikupin ostamalla tuhansia euroja. Niin kalliita on kalleimmat Muumimukit. No. Minäpä reipastuin raivossani, ja soitin yhdestä melkein tonnin kupista myyjälle, ja pyysin päästä katsomaan sitä. Sovittiin tällit illaksi hänen kotiinsa Tampereella. Se oli muuten kiva näköala. Näki Särkänniemeen suoraan. Esittelin itseni, ja kun tuo kuppi lopulta saapui, pyöritin sitä käsissäni hetken, ja "vahingossa" pudotin sen. Varmistin vielä, että lattia ei ole pehmeää. Esitin hyvin järkyttynyttä, mutta salaa iloitsin, että minun rahoilla et jumalauta juhli.
Erään muumimukin tarina
Anonyymi
5274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Huh. Vakavan oloinen tarina. Oletko myös käynnyt elämä koulun
Tosi diippii shittii. Nudvessi hudvearaa pedverseesen.
Olet kyllä oikein ilkeä ihminen ärsyttäähän se, kun toisilla on rahaa, ja toisilla ei. Valtion maksama tasapalkka olisi aika mukavaa. Oma toimeentulo ainaki. Nousisi.
Eivät ne oikeasti sen arvoisia ole, vaan hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku on valmis maksamaan mukista. Ilman keräilyharrastusta ne olisivat tavallisen mukin arvoisia.
Rikottu esine on ostopäätös.
Onko kivaa maksaa jo ennestään rikkaalle tyhjästä?