Minut on vauvana vanhempien toimesta kastettu kirkon jäseneksi. Minulta ei kysytty haluanko sitä vai en. Ymmärtämätön on helppo saalis kirkolle, mutta kun se on tapa niin menetellään tavan mukaan.
Minä olen siis evl kirkon mukaan täysivaltainen kristitty, kun olen seurakunnan jäsen ja maksan kirkonveroni.
En usko Jeesukseen, en Jumalaan enkä Raamattuun. Olen ateisti.
Silti olen kristitty ja tasa-arvoinen muitten seurakuntalaisten kanssa. Hyvin lavea on käsitys kristityistä kun minäkin olen sellainen.
Minä olen siis evl kirkon mukaan täysivaltainen kristitty, kun olen seurakunnan jäsen ja maksan kirkonveroni.
En usko Jeesukseen, en Jumalaan enkä Raamattuun. Olen ateisti.
Silti olen kristitty ja tasa-arvoinen muitten seurakuntalaisten kanssa. Hyvin lavea on käsitys kristityistä kun minäkin olen sellainen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ei kaikki perheet ole samanlaisia kun sun perhees, jos sinua ei kotona ole opetettu, niin kirkonko vika se on.
Ihan uteliaisuudesta kysyn: mikä on motiivisi kuulua kirkkoon, jonka uskoa et tunnusta?
Itse synnyin väestörekisteriin. Minua ei siis vauvana kastettu. Sitten nuorena koin nk. uskoontulon, tällöin liityin hellareihin ja minut kastettiin. Kuitenkaan en koskaan oikein kokenut sitä "omaksi uskokseni", oli monenlaista ristiriitaisuutta. Niinpä erosin heistä.
Mitä järkeä on kuulua johonkin tietyn opin omaavaan yhteisöön, on se uskonnollinen tai vaikka poliittinen, jos siihen ei sitten kuitenkaan usko, on ikäänkuin itse kasvanut siitä ulos?
Liityin luterilaiseen kirkkoon, hurahdin sen oppiin, joka oli selvää kuin matematiikka. Ei ristiriitaisuuksia, katsoi asiaa miten päin vain. Mutta jo pian minulle valkeni, että kirkko itse ei opettanut sitä mitä se väitti opettavansa, ei toiminut oman oppinsa mukaan. Aika kauan kuuluin joukkoon, sillä uskoin ja uskon edelleenkin luterilaisen teologian mukaan, mutta lopulta erosin sieltäkin. Katsoin turhaksi jatkaa kirkossa, joka ei ollutkaan sitä mitä väitti.
Poliittista kantaanikin olen elämäni aikana vaihdellut. Ollut tosissani kaikessa mihin ryhtynyt. Osallistunut mielenilmaisuihin. Marssinut, kantanut lippuja ja banderolleja, huutanut iskulauseita. Milloin minkäkin "oikean asian" puolesta. Itse ollut vilpitön. Mutta puolueet taas pettäneet. Muuttuneet ajan mukana, eivätkä edustaneetkaan sitä, mitä väittivät. Nyt olen ilman puoluekantaa, luultavasti jätän äänestämiset kokonaan. Mitä se hyödyttää? En enää usko Suomenkaan vaalien, ym yhteiskunnan rehellisyyteen.
Mikään ei ole sitä, miltä näyttää.
Tiedän mihin itse uskon, ja uskon ja luotan tässä myös itseeni.
"Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta, sanoi Saarnaaja."
Vihdonkin joku, joka sanoo tämän ääneen- on yhdentekevää kaikki muu, kuin usko Herraan Jeesukseen, vapahtajaamme ja Hänen sovintovereensä. Tälle maailmalle lahkoineen ja lohkoineen olen lukenut itseni kuolleeksi myös minä jo aikaa sitten.
> Silti olen kristitty ja tasa-arvoinen muitten seurakuntalaisten kanssa. Hyvin lavea on käsitys kristityistä kun minäkin olen sellainen.
Raamatun mukaan kristitty tarkoitti aluneperin Jeesuksen opetuslasta. Jos kysyttäisiin kuka on Jeesuksen opetuslapsi, harva taitaisi olla.
http://www.kolumbus.fi/r.berg/kuka_on_Jeesuksen_opetuslapsi.html
Onko aloittaja jollain tapaa yksinkertainen, kun maksaa mielestään olemattomaan jumalaan uskovaisten (menemättä siihen tosiasiaan, että suurin osa kirkon jäsenistä on nykyään ateisteja ja lgbt-roskasakkia mitä raamatun opetukseen ja erääseen, joka sanoi "on synti ja häpeä") yhteisölle VEROA? Olen itse uskossa ja kirkosta eronnut-Mikä on sinun tekosyysi?
Luterilainen kirkko ei ole kristillinen seurakunta. Vaan se on jonkinlainen Lutherin nimiin perustettu laitos monimutkaisine orgasisaatioineen.
Rituaalit, sakramentit kaikkine perinäissääntöineen eivät tee mistään Raamatun ulkopuolisesta laitloksesta tai yhteisöstä, ilman Raamatun mukaista jumalan ohjausta seurakuntaa.
Luterilaisen kirkon sisällä näyttää olevan harvakseltaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat uudestisyntyneet ja pysyneet uskossa eli toteuttavat Jeesuksen tahtoa he saattavat muodostaa seurakuntia. Edellyttäen että he muodostavat keskenaan Raamatullisen järjestelmän ilman mitään lisäyksiä tai poisjättämisiä. Mutta silloinkin saattaa olla parasta tutkia pitäiskö enään kuulua Luterilaisen kirkon yhteyteen. Tässä on tärkeä etsiä totuudessa Jumalan tahtoa. Vai kuuluuko heille käsky, lähteää siitä ulos.
Kaikissa kristinuskon kirkoissa on sakramentit, joista sakramenteista ei eksyttävissä lahkoissa ole "hajuakaan".
Sakramentti = Jumalan sana aine.
(Luterilaisuudessa nämä kaksi: Pyhä Kaste ja HPE.)
Asiat muuttuu näkökulmiin kun tulee toinen ja vie minne et halua.
Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja ja sen lunastaja, Herra Sebaot:
MINÄ olen ENSIMMÄINEN ja MINÄ olen VIIMEINEN, ja paitsi minua, ei ole yhtäkään Jumalaa"
Jes: 44: 6
Harvinaisen todenperäinen lausuma miten kirkko toimii. Ensin vauva kastetaan ja liitetään kirkkoon. Sitten ollaan sen jäseniä vaikkei ole hajuakaan Jumalasta ja Raamatusta. Moni eroaa, toiset ovat mukana tavan vuoksi.
Jos kirkkoon kuuluville tehtäisiin tutkimus niin suurin osa ei tiedä Isä meidän rukousta.
aloittajalle,
kyllä Jumala huolehtii, ja synnyttää uskon j o k a i s e l l e, älä kuitenkaan lähde eksyttäviin opetuksiin:
jo se, että kirjoitat tänne, se kertoo ettet niin "ateisti " :)
"Herra katsoo taivaasta ohmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä,
ketään, joka etsii Jumalaa"
Ps. 14: 2
"Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte kaikesta sydämestänne"
Jer: 29: 13
Jumalan Pyhä Henki on niin hienotunteinen, että ei "väkisin", Jumala tuntee
JOKAISEN ihmisen sydämen sopukoita myöten.
"odota Herraa, älä kiirehdi eksyttäviin lahkoihin.
Aloittaja tarkoittikin ettei hänen tarvitse uskoa Jumalaan eikä Raamattuun. Kun hän on evl- seurakunnan jäsen, saanut vauvana kristillisen kasteen niin hän on kristitty.
Kristitty on kristitty kirkossa ilman uskoakin. Ei sitä tarvita.
Aivan. Kristuksessa:)