Meidän kissa lopetettiin vähän aikaa sitten. Ei ollut edes niin vanha (8.v), mutta oli niin sairas ettei kannattnut hoitaa. Tää ei ollu ensimmäinen kerta, kun lopetettiin rakas-kissa. Nyt on jotenkin "tyhjä" olo ja välillä tekee mieli itkeä. Mut sit on myös niitä hetkiä et tuntuis paremmalta vaa unohtaa koko asia, mut silti haluisin vaa muistaa ne hyvät hetket. Tiiän et tästä pääsee yli ajan kanssa mut oisko jotain muita vinkkejä?
Tää on mulle tärkee asia ni jos tiedät jotain tai sulla on kokemusta lemmikin menettämisestä, olisin kiitollinen, jos kerrotte omia kokemuksia.
Kiitos vastanneille!
Tää on mulle tärkee asia ni jos tiedät jotain tai sulla on kokemusta lemmikin menettämisestä, olisin kiitollinen, jos kerrotte omia kokemuksia.
Kiitos vastanneille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Otan osaa.
Kokemuksesta tiedän että alussa on vaikeaa. Heti herättyä lemmikin kuolema muistuu mieleen ja surettaa pitkin päivää, vähän väliä.
Elä ainakaan syyllistä itseäsi mistään eläkä jossittele että jos olisit toiminut toisin olisiko sairautta/kuolemaa voinut lykätä.
Vaikka ei huvittaisi nyt yhtään mikään kurjan olon ja takia, mukavassa seurassa, mieluisassa tekemisessä ikävä asia menee pois mielestä pitkäksikin ajaksi ja on parempi olla.
Kun aikaa kuluu, olo helpottuu ja voi muistella ilman ahdistavaa tunnetta niitä ihania yhteisiä hetkiä rakkaan lemmikin kanssa ja olla kiitollinen ja onnellinen niistä.
Voimia sinulle.