Latvia hyväksyisi Suomen Nato-hakemuksen ”samana iltapäivänä”
Belgian pääministeri De Croo Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta: ”Jos Suomi haluaisi kuulua joukkoon, pitäisin sitä hyvin tervetulleena.”
LATVIAN pääministerin Krišjãnis Kariņšin mukaan Latvia hyväksyisi Suomen Nato-jäsenhakemuksen ”samana iltapäivänä”, jos Suomi hakisi sotilasliiton jäseneksi.
”Se olisi upeaa. Jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät liittyä Natoon, se olisi hyvä asia koko Pohjois-Euroopan turvallisuudelle”, Kariņš sanoo.
Kariņš vastasi HS:n kysymykseen asiasta tullessaan EU-johtajien huippukokoukseen Brysselissä perjantaina.
Nato päättää uusista jäsenistä yksimielisesti. Suomen mahdollinen liittyminen Natoon vaatisi hyväksyntää jokaisessa yksittäisessä Nato-jäsenmaassa. Useiden suurten Nato-maiden, esimerkiksi Britannian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen, johtajat ovat puheissaan painottaneet Naton avointen ovien periaatetta.
KARIŅŠIN mielestä kaksi asiaa sekoittuu, jos ajatellaan, että Suomen jäsenhakemus voisi eskaloida nykyistä tilannetta Euroopassa.
”Eskalaatio tapahtuu vain havaitun heikkouden kautta. Jos Vladimir Putin virheellisesti olettaisi minkä tahansa rajanaapurin olevan heikko tai haavoittuva, teoreettisesti se voisi johtaa Venäjän tekemään huonoja päätöksiä”, Kariņš sanoo.
”Mutta kun olemme vahvoja, sen Putin ymmärtää. Ja Suomella on fantastiset puolustusvoimat, monen maan kateuden kohde. Latvia on ottanut mallia Suomesta puolustussuunnittelussaan. Jos maanne olisi Naton jäsen, silloin ilman muuta Naton 30 jäsenmaan koko voima olisi takananne. Se olisi Putinille vahva signaali.”
Kariņšin mukaan Latviassa ymmärretään myös se, jos Suomessa Nato-päätöstä epäröidään.
”Meille se oli turvallisuuden kannalta paras päätös, minkä olemme tehneet. Jos Suomi tekisi saman päätöksen, ottaisimme Suomen avosylin vastaan. Se toisi täydellisen selkeyden alueelliseen turvallisuuteen. Olemme kaikki samassa veneessä.”
HS KYSYI perjantaina myös Belgian pääministeriltä Alexander De Croolta, miten Belgia reagoisi Suomen jäsenhakemukseen.
Jokaisen maan tulee voida päättää Nato-jäsenyydestään itsenäisesti. Se on aina ollut näkemyksemme, ja niin myös tapahtui Berliinin muurin kaatumisen jälkeen. Maat pitivät Natoa rauhan ja vakauden takaajana. Jos Suomi päättäisi liittyä, se olisi Suomen oma päätös, ja jos Suomi haluaisi kuulua joukkoon, pitäisin sitä hyvin tervetulleena.”
De Croon mukaan Nato-päätös tulee voida tehdä ilman mitään ulkoista painostusta.
”Ilman painostusta Naton puolelta ja varsinkin ilman mitään painostusta Venäjän puolelta.”
HS kysyi torstaina myös Hollannin pääministeriltä Mark Ruttelta Hollannin kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen.
Rutte ei vastannut kysymykseen suoraan, mutta kertoi Hollannin seuraavan kiinnostuneena Suomen sisäistä keskustelua asiasta.
Lue lisää: Pääministeri Mark Rutte ei vastannut kysymykseen, tukisiko Hollanti Suomen Nato-jäsenyyttä: ”Ei helpota suomalaisten tilannetta, jos spekuloin”
SUOMESSA hallitus on aloittanut muun muassa Natoa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän selonteon valmistelun.
Myös monet puolueet ovat parhaillaan pohtimassa Nato-linjaansa. Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä. Kansalaisten mielipiteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi historiallisen nopeasti.
Taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuukausi sitten. Se painoi pohjamutiin Suomen Venäjä-suhteet ja mursi sopimuksiin ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän.
Belgian pääministeri De Croo Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta: ”Jos Suomi haluaisi kuulua joukkoon, pitäisin sitä hyvin tervetulleena.”
LATVIAN pääministerin Krišjãnis Kariņšin mukaan Latvia hyväksyisi Suomen Nato-jäsenhakemuksen ”samana iltapäivänä”, jos Suomi hakisi sotilasliiton jäseneksi.
”Se olisi upeaa. Jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät liittyä Natoon, se olisi hyvä asia koko Pohjois-Euroopan turvallisuudelle”, Kariņš sanoo.
Kariņš vastasi HS:n kysymykseen asiasta tullessaan EU-johtajien huippukokoukseen Brysselissä perjantaina.
Nato päättää uusista jäsenistä yksimielisesti. Suomen mahdollinen liittyminen Natoon vaatisi hyväksyntää jokaisessa yksittäisessä Nato-jäsenmaassa. Useiden suurten Nato-maiden, esimerkiksi Britannian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen, johtajat ovat puheissaan painottaneet Naton avointen ovien periaatetta.
KARIŅŠIN mielestä kaksi asiaa sekoittuu, jos ajatellaan, että Suomen jäsenhakemus voisi eskaloida nykyistä tilannetta Euroopassa.
”Eskalaatio tapahtuu vain havaitun heikkouden kautta. Jos Vladimir Putin virheellisesti olettaisi minkä tahansa rajanaapurin olevan heikko tai haavoittuva, teoreettisesti se voisi johtaa Venäjän tekemään huonoja päätöksiä”, Kariņš sanoo.
”Mutta kun olemme vahvoja, sen Putin ymmärtää. Ja Suomella on fantastiset puolustusvoimat, monen maan kateuden kohde. Latvia on ottanut mallia Suomesta puolustussuunnittelussaan. Jos maanne olisi Naton jäsen, silloin ilman muuta Naton 30 jäsenmaan koko voima olisi takananne. Se olisi Putinille vahva signaali.”
Kariņšin mukaan Latviassa ymmärretään myös se, jos Suomessa Nato-päätöstä epäröidään.
”Meille se oli turvallisuuden kannalta paras päätös, minkä olemme tehneet. Jos Suomi tekisi saman päätöksen, ottaisimme Suomen avosylin vastaan. Se toisi täydellisen selkeyden alueelliseen turvallisuuteen. Olemme kaikki samassa veneessä.”
HS KYSYI perjantaina myös Belgian pääministeriltä Alexander De Croolta, miten Belgia reagoisi Suomen jäsenhakemukseen.
Jokaisen maan tulee voida päättää Nato-jäsenyydestään itsenäisesti. Se on aina ollut näkemyksemme, ja niin myös tapahtui Berliinin muurin kaatumisen jälkeen. Maat pitivät Natoa rauhan ja vakauden takaajana. Jos Suomi päättäisi liittyä, se olisi Suomen oma päätös, ja jos Suomi haluaisi kuulua joukkoon, pitäisin sitä hyvin tervetulleena.”
De Croon mukaan Nato-päätös tulee voida tehdä ilman mitään ulkoista painostusta.
”Ilman painostusta Naton puolelta ja varsinkin ilman mitään painostusta Venäjän puolelta.”
HS kysyi torstaina myös Hollannin pääministeriltä Mark Ruttelta Hollannin kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen.
Rutte ei vastannut kysymykseen suoraan, mutta kertoi Hollannin seuraavan kiinnostuneena Suomen sisäistä keskustelua asiasta.
Lue lisää: Pääministeri Mark Rutte ei vastannut kysymykseen, tukisiko Hollanti Suomen Nato-jäsenyyttä: ”Ei helpota suomalaisten tilannetta, jos spekuloin”
SUOMESSA hallitus on aloittanut muun muassa Natoa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän selonteon valmistelun.
Myös monet puolueet ovat parhaillaan pohtimassa Nato-linjaansa. Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä. Kansalaisten mielipiteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi historiallisen nopeasti.
Taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuukausi sitten. Se painoi pohjamutiin Suomen Venäjä-suhteet ja mursi sopimuksiin ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän.
Vastaukset 1
Vanhimmat
”Se olisi upeaa. Jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät liittyä Natoon, se olisi hyvä asia koko Pohjois-Euroopan turvallisuudelle”, Kariņš sanoo."
Kuten koko euroopalle. Yhtenäinen NATO vyöhyke suojaisi eurooppaa.
Se on paras perintö jälkeläisillemme.
Venäjäkin voisi olla rauhassa kun ei tarvitse miettiä kuinka valloittaa Suomi ja Ruotsi hybridipaskalla näyttämällä karttaa vuodelta 20500 ekr jolloin heidän mielestään olimme osa Venäjää ja söimme samaa mammuttia yhdessä nuotiolla.