Jos ei ole elämää kuoleman jälkeen

Anonyymi

Sitten ei ole Jumalaakaan.

13

819

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      kaikki elämä on Jumalassa, koska Jumala on elämä, jos Jumalan hylkää niin elämästä tulee helvetti.

      • Anonyymi

        Bhakti Sudhir Goswami
        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhakti Sudhir Goswami
        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.

        Tiede sanoo: jokainen toiminta aiheuttaa yhtä paljon vastustusta. Kuulostaa yksinkertaiselta - mutta kuinka monimutkainen karman laki onkaan toiminnassa! Varsinkin kun otetaan huomioon, että siinä otetaan huomioon paitsi teot myös sanat. Silloin jo ennestään monimutkainen syy-seuraus-suhteiden kuvio näyttää ratkaisemattomalta sekamelskalta. Epätoivoisesti yrittäessään ymmärtää mitään, jopa uskovainen ihminen saattaa huudahtaa: "Mutta miksi Jumala sallii tämän?" "Miksi Jumala sallii tämän?" Päinvastoin, miten hän voisi olla tekemättä sitä, sillä muuten hän rikkoisi vapaata tahtoamme. Varmasti Jumalalla (äärettömällä olennolla) on parempaa tekemistä kuin aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä järjettömille lapsilleen (rajallisille luoduille).

        Jotkut yrittävät tasapainottaa vääryyttä hyvien tekojen, velvollisuuksien tai tieteellisen teknologian kanssa. Tämä todennäköisesti viivästyttää takaisinmaksua jonkin aikaa, mutta lopulta se osoittautuu kuitenkin turhaksi. Karman lakien toimintaa ei ole helppo ennustaa tai estää.

        Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä se, että emme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin, ole yllättävää - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

        Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että synnymme olosuhteisiin, jotka eivät ole sattumanvaraisia - ne ovat menneisyyden omien tekojemme luomia. Vapaan tahdon avulla me itse luomme olosuhteet (sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti). Jos tätä ei tunnusteta, se merkitsee tavallaan yksilöllisyyden kieltämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiede sanoo: jokainen toiminta aiheuttaa yhtä paljon vastustusta. Kuulostaa yksinkertaiselta - mutta kuinka monimutkainen karman laki onkaan toiminnassa! Varsinkin kun otetaan huomioon, että siinä otetaan huomioon paitsi teot myös sanat. Silloin jo ennestään monimutkainen syy-seuraus-suhteiden kuvio näyttää ratkaisemattomalta sekamelskalta. Epätoivoisesti yrittäessään ymmärtää mitään, jopa uskovainen ihminen saattaa huudahtaa: "Mutta miksi Jumala sallii tämän?" "Miksi Jumala sallii tämän?" Päinvastoin, miten hän voisi olla tekemättä sitä, sillä muuten hän rikkoisi vapaata tahtoamme. Varmasti Jumalalla (äärettömällä olennolla) on parempaa tekemistä kuin aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä järjettömille lapsilleen (rajallisille luoduille).

        Jotkut yrittävät tasapainottaa vääryyttä hyvien tekojen, velvollisuuksien tai tieteellisen teknologian kanssa. Tämä todennäköisesti viivästyttää takaisinmaksua jonkin aikaa, mutta lopulta se osoittautuu kuitenkin turhaksi. Karman lakien toimintaa ei ole helppo ennustaa tai estää.

        Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä se, että emme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin, ole yllättävää - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

        Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että synnymme olosuhteisiin, jotka eivät ole sattumanvaraisia - ne ovat menneisyyden omien tekojemme luomia. Vapaan tahdon avulla me itse luomme olosuhteet (sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti). Jos tätä ei tunnusteta, se merkitsee tavallaan yksilöllisyyden kieltämistä.

        Mitä tulee lapsiin, sukulaisiin jne. - jaamme jossain määrin heidän karmallisen kohtalonsa, mutta emme voi olla täysin vastuussa heidän elämänsä olosuhteista. Jos kaikki tekijät otetaan huomioon, tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja koska meillä on laaja henkilökohtainen vastuuntuntomme, saatamme jopa tahattomasti väheksyä heidän yksilöllisyydentuntoaan.

        Jos henkilö joutuu onnettomuuteen tai on vaikeuksissa, tarkoittaako se, että hän on paha? Ei tietenkään. Hän voi olla ihanin tuntemamme ihminen, mutta meidän ei pidä unohtaa, että karmareaktiot piinaavat häntä. On luonnollista miettiä: "Miksi?" On jopa kirja nimeltä "Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita?". Vastaus on yksi sana - karma. Tyhjentävämpää vastausta ei voisi olla. Sillä on syvällinen filosofia, joka seisoo vankalla tieteellisellä pohjalla (ja on siksi vankka).

        Elämä on erottamaton osa kärsimystä. Tavalla tai toisella kaikki kärsivät. Vaikka kärsimys, syntymän, sairauden, vanhuuden ja kuoleman tuska olisi kuinka erilaista tahansa, kaikkien on määrä kokea se. Silti haluamme onnellisuutta, ainakin siinä vähimmäismäärässä, jonka ymmärrämme sanalla "normaali elämä". Vastustamme sitä, että ihmiset kärsivät kohtuuttomasti tai ansaitsemattomasti, mutta emme voi tehdä asialle mitään. Tämän tunnustaminen ei tarkoita sitä, että vetäydymme resignoituneesti fatalismiin (hylkäämme velvollisuudet, vastuun, itsemme parantamisen); meidän on vain opittava olemaan kiintymättä toimintamme tuloksiin, olemaan riippuvaisia niistä ja tavoittelematta niitä hinnalla millä hyvänsä. Loppujen lopuksi tätä maailmaa ei ole luotu antamaan meille nautintoa. Toisin uskominen olisi harhaa; tällainen odotus johtaisi pettymykseen ja toiveiden romahtamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tulee lapsiin, sukulaisiin jne. - jaamme jossain määrin heidän karmallisen kohtalonsa, mutta emme voi olla täysin vastuussa heidän elämänsä olosuhteista. Jos kaikki tekijät otetaan huomioon, tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja koska meillä on laaja henkilökohtainen vastuuntuntomme, saatamme jopa tahattomasti väheksyä heidän yksilöllisyydentuntoaan.

        Jos henkilö joutuu onnettomuuteen tai on vaikeuksissa, tarkoittaako se, että hän on paha? Ei tietenkään. Hän voi olla ihanin tuntemamme ihminen, mutta meidän ei pidä unohtaa, että karmareaktiot piinaavat häntä. On luonnollista miettiä: "Miksi?" On jopa kirja nimeltä "Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita?". Vastaus on yksi sana - karma. Tyhjentävämpää vastausta ei voisi olla. Sillä on syvällinen filosofia, joka seisoo vankalla tieteellisellä pohjalla (ja on siksi vankka).

        Elämä on erottamaton osa kärsimystä. Tavalla tai toisella kaikki kärsivät. Vaikka kärsimys, syntymän, sairauden, vanhuuden ja kuoleman tuska olisi kuinka erilaista tahansa, kaikkien on määrä kokea se. Silti haluamme onnellisuutta, ainakin siinä vähimmäismäärässä, jonka ymmärrämme sanalla "normaali elämä". Vastustamme sitä, että ihmiset kärsivät kohtuuttomasti tai ansaitsemattomasti, mutta emme voi tehdä asialle mitään. Tämän tunnustaminen ei tarkoita sitä, että vetäydymme resignoituneesti fatalismiin (hylkäämme velvollisuudet, vastuun, itsemme parantamisen); meidän on vain opittava olemaan kiintymättä toimintamme tuloksiin, olemaan riippuvaisia niistä ja tavoittelematta niitä hinnalla millä hyvänsä. Loppujen lopuksi tätä maailmaa ei ole luotu antamaan meille nautintoa. Toisin uskominen olisi harhaa; tällainen odotus johtaisi pettymykseen ja toiveiden romahtamiseen.

        Jopa karmallisten olosuhteiden pauloissa meillä on aina toivoa pelastuksesta – Veda-teksiti sanoo, että ihmiselämä on ainutlaatuinen tilaisuus saavuttaa vapaus (vapautuminen) kuoleman maailmasta. Ensimmäiseksi on käännettävä huomio pois loputtomasti häiritsevästä maallisesta houkutuksesta, joka riistää sielulta sen rikkaudet - uskon hienovaraiseen elämännäkymään uskossa. Ikuinen ei koskaan löydä onnea ajallisesta. Aivan kuten auringon säteet ovat peräisin auringosta, sielu on peräisin Korkeimmasta Olennosta, Tietoisuuden Auringosta - kaikkien olentojen lähteestä.
        ________________________________
        Samskaraa kuvataan tallennettuina vaikutelmina, mielikuvina tai muistoina aiemmassa olemassaolon muodossa tehdyistä teoista.


      • Anonyymi

        jos Jumalan hylkää niin elämästä tulee helvetti.

        Jos ihminen hylkää Jumalan,niin elämästä tulee..!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhakti Sudhir Goswami
        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.

        Bhakti Sudhir Goswami

        En jaksa uskoa Intialaisiin niin,on heillä hyviä oppeja mutta vain tie Kristuksen on elämä !


    • Anonyymi

      Elämä jatkuu onton maapallon terrastraalitasoilla! Aivan mahtavaa!

      • Anonyymi

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315637/jalleensyntyminen--samsara--sielu--elamasta-elamaan--kuolemasta-kuolemaan-
        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta ruumiista siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen ruumis on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

        Fyysinen ruumis ja hienojakoinen ruumis toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa todellinen olemus - sielu - matkustaa matkustajana.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Menneisyydestä tulevaisuuteen.
        Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita ruumiita monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan. On yhtä naurettavaa ajatella, että yksi sielu on ikuisesti sidottu kehoon ja että "venäläiset sielut" asuvat venäläisissä kehoissa, kuin ajatella, että japanilaisissa autoissa on välttämättä japanilaisia. "Venäjällä tehdyissä" ruumiissa voi olla sieluja, jotka ovat eläneet muissa maissa ja jopa muissa elämänmuodoissa menneisyydessä.


    • Elämää todistetusti on kuoleman jälkeen, koska joka päivä ja joka sekuntikin kuolee joku ja aina elämä vaan jatkuu.

    • Anonyymi

      Ei noilla asioilla ole mitään tekemistä keskenään. Jumalan olemassaolo ei kuulu mitenkään siihen, onko kuoleman jälkeen elämää vai ei.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskalla lähestyä minua

      Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S
      Ikävä
      61
      7790
    2. Päätin että suostun keskustelemaan

      Jos sellainen tilanne tulee.
      Ikävä
      133
      4494
    3. Oulaskankaan päätöksistä

      https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.
      Oulainen
      32
      3737
    4. EMMINÄ JAKSA OOTTAA KOLMEA VIIKKOA!

      Kyllä se aiemmin parantuu😘
      Ikävä
      21
      3098
    5. On niin ikävä sua

      Ikävöin hymyäsi, näkemistäsi, sitä millainen olet.
      Ikävä
      23
      2642
    6. Tiedoksi että

      En aijo laittaa viestiä enkä soittaa enkä edes harkitse asiaa.
      Ikävä
      28
      2576
    7. Vielä me saadaan toisemme

      Uskotko kulta siihen?
      Ikävä
      50
      2276
    8. Oikeasti tekisi

      Mieli hypätä sun kaulaan eikä kävellä ohi
      Ikävä
      25
      2170
    9. Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!

      Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun
      Suomi24 Blogi ★
      392
      2123
    10. Miten menee?

      Tykkäätkö minusta nyt vähemmän kun näit minut?
      Tunteet
      32
      2049
    Aihe