Rakastuin kuitenkin niin vahvasti, että olit pitkään ajatuksissani aina ensimmäisenä. Olet ihana, siitä en tingi vieläkään. Ja vieläkin tulee kyynel silmiin tätä kirjoittaessa. En vaan jaksa enää. Tämä palsta on syönyt ihmisyydestäni sen 20%. Menee aikaa palata entiseksi minuksi ja korjata sisimpänsä näiden ihmisten jäljiltä. Ja tämän rakkauden jäljiltä.
Kyllä minä vähän toivon, että jäät kaipaamaan
Anonyymi
351158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Täällä tulee hyvin ilmi ihmisen pahuus. Täysin mistään muusta kuin omista tuntemuksista välittävät ihmiset ovat äänessä. Oli se sitten katkeruus, kateus, yleinen ihmisviha, mustasukkaisuus, aivoton omien himojen julistaminen jne. Tuo porukka kun osaisi pitää päänsä kiinni niin se olisi jo jotain. Mutta juuri nuo ihmiset ovat niitä joiden mielestä heidän ajatuksensa ja tekonsa ovat kuulemisen arvoisia. Osa edelleen vaipat housuissa pitää meteliä saadakseen huomiota.
Kaipaan ja tulen aina kaipaamaan. Sun laista ei ole eikä tule. Ja aina ajattelen hyvällä ja aina olen olemassa, jos haluat olla yhteydessä oikeassa elämässä, aina ja koska vaan. Selkääni en käännä. Omalla tavallani tulen rakastamaan sinua aina, se on varmaa. Olet mun sydämen suuri salaisuus, kipeä rakkaus, joka on aina mukanani minne ikinä menen.
Tarkennan vielä, että aloitus oli naiselta. Saattoi unohtua.
Kyllä oli toivon pilkahdus. Pieni toive siitä, että vihdoin joku samankaltainen ihminen kuin itse. Viimein joku jonka kanssa elämä voisi kulkea samaa rytmiä.
Äh, mä voisin purasta sua.
Mikä sen toiveen sitten särki?
Hän ei ollut aloittaja. En nähnyt tuota poistettua kommenttia.
Ei sitä enää näe kun se puri sen.
Ai se puraisi sen tosta vaan. Ei voi mitään.
Sitä kannattaa varoa kun se on pahana.
Todellisen yhteyden puuttuminen.
Samahan se mullakin. Aikansa toivoo ja uskoo kunnes herää siihen päivään, kun tajuaa että mitään todellista ei ole eikä tule.
Niin se menee. Aika syö kaipuun pois. Luovuttaa.
Niin, mutta ei se ole mikään on-off kytkin. Tulee ylä- ja alamäkiä. Eikä tämä koske vain palstaa. Hän on olemassa tuolla muualla vahvemmin kuin täällä.
Kyllä se aikanaan loppuu, kun luovuttaa ja ymmärtää ettei toinen ole saatavilla.
Jos ymmärtää koskaan.. Entäs jos on saatavilla, mutta ei uskalla silti kysyä. Jääkö sitten ikuisiksi ajoiksi loukkuun? Pientä sarkasmia sulle..
Ymmärrän sinua. Samoja tunteita.
Tuntuu hyvältä kun joku ymmärtää.
Sanoinhan, en ole antamassa hänelle pakkeja. Pian tavataan. Kunhan olen täysin kunnossa. Toisin sanoen saadaan teidän vaikutus pois. Hetkeksi säikähdötte ja sitten jatkuu taas.
Mitä sinä höpiset. Tuossa ei ole mitään järkeä. Ei liity aloitukseen. En tiedä kuka olet eikä pakkisi kiinnosta minua.
En tiedä kenelle on mutta miä toivon ettei kukaan kaipaisi minua. Uusia ihmisiä mielessä.
Ei ole huono ajatus. Elämä jatkuu joka tapauksessa ja tapaamme uusia ihmisiä ja entisiäkin tahoillamme. Oikea elämä on jossain muualla kuin täällä. Oikeat ihmissuhteet luodaan oikeassa elämässä. En tiedä kuka tämän lukee tai kenen viestiin vastaan. Tämä paikka on epätodellinen.
Tämä ei ole aloittajan kommentti eikä aloittajan ajatuskaan. Aloitus oli kirjoitettu ihan oikeassa elämässä kohdatulle ihmiselle ja koskee myös oikeaa elämää ei mitään vain palstaa.
Moni luulee ventovieraiden kommentteja kaipauksen kohteensa kirjoittamiksi ja itselleen suunnatuiksi. Se on palstaharhaa.
Joo, mutta kun täällä kirjoitetaan kuten aloitus, sillä ei tarkoiteta vain palstaa. Täällä voi kirjoittaa jollekin liveihmisille liveasioista. Voi heittää toiveen ilmaan, että hän jäisi kaipaamaan siellä muualla. Ei kaikki liity palstaan vaan omiin tunteisiin.
Kyllä sellaista voi toivoa, mutta se ei muuta sitä tosi asiaa, että kaipaamasi alkaisi pitää sinusta. Tunteita ei voi pakottaa, niitä joko on tai ei ole.
No kyllä tuo toive sisälsi sen oletuksen, että hän tykkää minusta myös. En pakota vaan toivon. Luulen vahvasti että tykkää tai tykkäsi, enhän muuten noin kirjoittaisi.
Eihän kukaan ole sellaista vaatinutkaan. Tunteita on tai ei ole, se on selvä asia.
Oletko vanhempaa ikäryhmää?
Niin se on ei ole välimuotoja Rakkaudessa mielestäni, sitä on tai sitä ei ole. Sinä toivot että joku tykkäisi sinusta, toivottavasti tykkäyksen kohteesi on sinun arvoinen. Minä tykkään käyttää enemmän Rakkaus sanaa kuin tykkäys, molemmet on ihan hyviä sanoja. Mutta sana Rakkaus on jotenkin paljon vahvempi mielestäni. Minä olen Rakastanut ja tykännyt erästä naista aika kauan aikaa. Tunnen tunteen joka ikinen päivä, en olisi koskaan ilman häntä tälläistä kokenut, hän antoi sen tietämättään minulle. Ehkä alussa tykkäsin hänestä, mutta sitten hän sytytti minun kaikki Rakkauden kynttilät palamaan, eikä kovin myrskytuuli niitä voi edes samuttaa. Eli voin sanoa että Rakastan häntä koko sydämestäni. Ja, toinen asia mikä tukee sitä että ihastus on muuttunut Rakkaudeksi, on tämä aika. Sitähän on mennyt heti puolitoista vuotta. Niin, hän sai aikaan minussa sen, kun hän luovutti itsestään Rakkautta minulle tietämättään. Tämän tunteen sai aikaan hän eli Kaunis Kasvoinen Kaunotar jota nimitystä hänestä usein käytän, hänellä on Kauniit kasvot ja koko hänen olemus sai minut sekaisin hyvällä tavalla. Mutta on hänessä paljon muitakin sellaisia asioita mitä ei voi selittää, hänessä on vain sitä jotain. Mutta Rakas Kaunotar sinulle jotain Kaunista niinkuin sinäkin olet: Syli täynnä sinua,uninen hymysi, eillisen muistot,huomisentoiveet-muuta minulla ei ole ja olen upporikas.
Eikä muuta tule olemaan, jos tänne kirjoitat.
Riippuu varmaan kysyjästä mikä kenellekin on vanhempi?
Rikkaus ei ole pahaksi.
Ei tietenkään, mutta miten se nyt tähän liittyy?
Hirmu sekavia kaikki taas.
Rehellisesti sanottuna en kaipaa ketään. Olen kiinnostunut, mutta en osaa kaivata sellaista ihmistä, jonka kanssa en ole ollut tekemisissä.