Amtakaapas esimerkkejä paljonko sähkölämmitys maksaa.
Jos noin 100neliötä lämmitettävä alaa niin paljonko talvella keskimäärin sähkölasku. Lämmin vesi mukaan luettuna.
Jos noin 100neliötä lämmitettävä alaa niin paljonko talvella keskimäärin sähkölasku. Lämmin vesi mukaan luettuna.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Tässä on annettu hyvä esimerkki vedätysaloituksesta...
Mikä vedätysaloitus?
Asumme nyt isossa omakotitalossa jossa kaukolämpö. Lämmitettävää alaa liki 200neliötä.
Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina.
"Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina."
Tuohon vaikuttaa talon ikä, rakennusmateriaali ja moni muu asia. Helpointa on pyytää myyjää tulostamaan kuukausittaiset kulutusraportit parin tai kolmen viimeisen vuoden aikana. Sen saa tehtyä ihan sähköyhtiön itsepalvelusta.
Nuo myyjän antamat tiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Kuten oli nykyisessä kun talossa, kaukolämmön osalta koko yläkerta oli pidetty kylmänä.
Kysyinkin keskimäärin eli ei tuijoteta talon ikään. Vanhakin talo voi olla jopa parempi kuin uusi.
Jotain seurantaa täälläkin 129 neliöö lämmitettävää 9000 - 15000 kwh. Jos talviaikaan lämmittä varaava takka/unnia kerran tai kaksi vuorokaudessa, pääsee tuolla pienemmällä määrällä
> Kysyinkin keskimäärin eli ei tuijoteta talon ikään. Vanhakin talo voi olla jopa parempi kuin uusi.
Aprillia, aprillia!
Meillä (kolme henkilöä) meni tuon kokoisessa paritalohuoneistoss n. 10.000 kWh vuodessa. Varaava takka, jota lämmitettiin pakkasilla sekä puulämmitteinen sauna.
Pienessä autotallissa oli n. 10 asteen peruslämpö.
Sähkön siirtolaskusi suuruus riippuu siitä, minkä yhtiön alueella asut, siirtohinnoissa mutta vallankin perusmaksuissa on valtavia eroja.
Vielä oleellisempaa se, millä hinnalla onnistut sähköenergian ostamaan.
Kysymykseesi on täysin mahdoton vastata ilman perustietoja.
100m2 kaikki sähköt 13 000kWh vuodessa. Puusauna ja lämmöntalteenotto iv.
Melko kova kulutus, alle kymppitonnin pitäisi päästä.
Jos talo on 30 vuoden ikäinen, niin lukema voi olla 20 000 kWh luokkaa. Tietysti tätä saa kaunisteltua polttamalla X mottia tunnetusti ilmaisia puita sekä tinkimällä ilmanvaihdosta.
Tuoreemmissa taloissa kulutus pitäisi olla 10 000 kWh/a tai allekin. Pitäisi. Mutta vähän kun sinnepäin tehdään, saadaan 70 m² talossakin menemään 14 000 kWh/vuosi. Mahd. puutteita yläpohjan eristyksessä/ilmtiiveydesä
Ja sitten kun muistetaan, että sähkölämmitteisessä talossa kulutus painottuu kovasti kylmimpiin kuukausiin, niin sähkölasku voi olla pitkälti toista tonnia/kk.
em. 14 000 kWh/a talossa jo tänä syksynä nähty 800 €/kk lukemat.
Eiköhän nykyisillä hinnan vaihteluilla ole aika turha puhua mistään keskiarvoista.
Ei ole turhaa. Voihan sitä heittää keskiarvon jos katsoo omia sähkölaskujaan talven menneiltä kuukausilta, joulukuu, tammikuu, helmikuu. Siitä voi äkkiä päätellä minä suurinpiirtein keskiarvo.
Ai että minä vihaan tyhmiä ihmisiä.
Joulu 1122 tammi 1025 helmi 886 maalis 889 kWh uuni käytössä kerran vuorokaudessa.
6" hirsi 15cm muuta eristettä 125neliöö noin 60euroo sähkölasku kun on leivinuuni
Niin että 300 kwh kulutus kuukaudessako ? Älähän nyt sentään. Ai niin APRILLIÄ.
Kurkkaa välillä tota https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121
Noin 400€ kuukaudessa
Kiitos! Eka vastaus millaista hainkin.
Pitäisi ilmoittaa koko vuoden kulutus. Talvella voi olla tosi kylmää tai lauhaa. 100 neliön vuosikulutus alle 10 000 kWh on asiallinen.
Passiivitalolla kulutus voi jäädä hyvinkin 3000 kWh:iin vuodessa lämmitettäessä tilat ja käyttövesi pelkästään sähköllä kun taasen joku vanha hirsitalo voi imaista hyvinkin 30 000 kWh kun sattuu sijaitsemaan tuulisella paikalla.
Tämä 3000 kWh on täyttä paskapuhetta. On se mahdollista jos siinä ei asu ketään eikä varajassa kylmä vesi. Perusteluni on, koska kesäisinä kuukausinakin menee 500-600 kWh 2 henken taloudessa!
Tarkoitin pelkkä kylmävesi
Motiva.fi kirjoittaa: "VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa". Rakennustieto.fi kirjoittaa lähteenään Motiva.fi: lämpimän käyttöveden energiantarpeen olevan "750-1000 kWh/asukas/vuosi". Tuosta saadaan tarkalleen 2750 kWh/v energiankulutukseksi 100 bruttoneliömetrin talolle kun sitä asustaa yksi asukas. (Henk. koht. veikkaan että Suomesta ei löydy yhtään ainoata VTT:n määritelmän oikeasti täyttävää passiivi(pien)taloa, mutta se onkin jo toinen juttu.)
Pinta-aloina+käytetään+huoneistoalaa.++Kerrosala+eli+"bruttoneliöt"+on+noin+20+%+suurempi.
Meillä 2 hengellä kesällä kuluu sähköä vähän yli 200 kWh kuukaudessa.
Arvio lämmitykseen 10000kWh ja muusähkö 4500KWh eli 14500kwh vuodessa.
Hinta riippuu siitä keneltä ostat, vain itse voit sen laskea.
Arvio on selvästi yläkanttiin, varsinkin muusähkö.
Arvio laitoin on alakanttiin, minulla meneen yleissähköä 5500kWh/vuosi ja talossa on öljylämmitys.
Tee parempi.
Minulla on talo suoralla sähköllä, kerrosala 109 m2. Sähkön kokonaiskulutus viime vuonna vajaa 8000 kWh. Ilmalämpöpumppu saunassa puukiuas klapeja takkauunissa 2 pinomottia.
Kerroppa sähkönkulutus ennen ilmalämpöpumppua.
Ilmalämpöpumppu on ollut toistakymmentä vuotta. Se säästää lämmityskuluja uusilla laitteilla nelisenkymmentä prosenttia. Veden lämmitystä se ei säästä.
Keskimäärin 110 kWh/neliömetri, lämmitys ja lämminvesi, lisäksi oma kulutus. Lämmitystavalla ei ole merkitystä keskiarvoon, kustannuksiin vaikuttaa.
Kenen kulutusta lämmitys ja lämmin vesi sitten on?
Laske sen mukaan mitä 10.000 kWh sähköt sinulle maksavat, niin pääset EHKÄ aika lähelle keskiarvoa.
Jos iso perhe, joka läntäröi suihkussa joka päivä, niin ei riitä. Kaksin, kolmin voi riittääkin. Jos sähkösauna, joka lämpiää monta kertaa viikossa, niin ei riitä. Onko lämmin autotalli jne.... Jos 50 v vanha talo, niin kulutus ihan eri luokkaa kuin sanotaanko vaikka kolmisenkymmentä vuotta rakennetussa. Isoja eroja tulee myös sijainnista niin maantieteellisesti kuin muutenkin (avoin, tuulinen paikka)
Riittääkö huonelämpötilaksi 20 astetta vai mieluummin 25.....
Siis aika mahdoton antaa järjellistä vastausta....
50 vuotiaan talon ero 30 vuotiaaseen ei ole suuri. Kummankin kulutus uusiin taloihin verrattuna on.
50 vuotiaassa talossa on eristeenä 10 cm villaa, jos ei jossain sahanpuruakin. Ikkunat ovat yleensä vain kaksilasisia.
30 vuotiaassa 25 cm villaa ja ikkunat kolmilasisia tai lämpölaseja. Paljon muutakin...
72 valmistuneessa talossa seinissä eristettä enemmän kuin 10 cm, sahanpurut ovat silloin olleet jo historiaa.
70-luvun alussa ei ollut vielä rakentamimääräyskokoelman vaatimuksia lämmöneristykselle. Ehkä jotain paikallisia vaatimuksia (vrt. Helsingin ohjeet ilmanvaihdolle ym) on ollut, mutta periaatteessa kait 10 cm puruseinäkin olisi voinut olla mahdollinen. Tai täystiiliseinä ykkösen U-arvolla.
Eikä 70-luvun lopunkaan taloissa eristettä yleensä ole kuin se 10 cm. Siis ulkoseinissä "kakkosneloset", joiden välissä villat. Ikkunat 2-lasisia, U-arvovaatimus 3,1. Tosin 70-luvun lopussa alkoi näkyä jo umpiolasielementtejä sisäpuitteissa (siis 3 lasia ja U-arvo noin 2).
Öljykriisin motivoimana määräyksiä alkoi sadella 70-luvun lopulla. 1976 C4 määräsi, että asuintalon kevytrakenteisen ulkoseinän U-arvon piti olla enintään 0,40 W/m²°C ja raskasrakenteisen 0,70 W/m² °C. Täystiiliseinille sallittiin 0,90. Yläpohjan vaatimus 0,35 W/m²°C, mikä toteutuu esim. 15 cm villalla.
Pelkällä 10 cm mineraalivillalla seinän U-arvo olisi vähän alle 0,5, mutta aikalailla tuohon 0,4 taitaa seinä mennä, kun lisätään kipsilevy tms sisälle ja jokin tuulensuoja ulkopintaan. Ohuen eristyksen kanssa nämä pinnatkin ovat merkittäviä.
1985 määräyksissä seinän U-arvovaatimus 0,28 eli vähintään 15 cm villaa ja mahd vielä tuulesuojalevyä päälle. Yläpohja 0,22 -> 25 cm villaa (rulla/levytavaraa, puhallettuna enemmäkin).
80-luvun lopun taloissa siis lämmönhukka ulkoseinien ja yläpohjan osalta ainakin kolmanneksen pienempi kuin 70-luvun taloissa. Ero voi olla paljon suurempikin, jos kyseessä on tiili- tai betonitalo, missä sai kikkailla (lue: huijata) ao tuotevalmistajien toiveiden mukaisesti lämmönvaraavuudella.
Uusissa taloissa on lämmönhukka puolitettu toistamiseen eli ikkunoiden U-arvot pyörii nyt ykkösen pintaan ja ulkoseinät 0,14. 70-luvun tönössä lämmönhukka 4-kertainen uuteen verrattuna. Mitätön ero "ennen oli kaikki paremmin" essonbaarin huippuasiantuntijan mielestä.
Eipä ollut vanhempieni 1972 valmistuneessa talossa kuin 10 cm villaa seinissä. Yläpohjasta en tiedä, sinne kun ei päässyt mistään.
1990 >> tapahtui paljon. Valesokkelit ja tasakatot katosivat. Seinien eristepaksuudet kasvoivat, ymmärettiin tiiviin höyrynsulun välttämättömyys jne.
Mutta vielä 90-luvun puolivälin taloissakin kylppärien vedeneristykset voivat olla ihan mitä vaan...
Lämmöneristysinfoa eri-ikäisisiin taloihin:
https://www.k-rauta.fi/inspiraatio-ja-ohjeet/rakentaminen/lammoneristys-eri-ikaisissa-taloissa-korjausvinkit
Ihan niin kuin kirjoitin 13.04
110 m2 talossa yksin asuen kului alimmillaan 14000 kwh, vaimon ja lapsen kanssa nykyään 19000 kwh. Saunassa on puukiuas, muuten ei juuri puuta polteta, vaikka keittiössä on hätävarana puuhella. Talo on 60-luvun puolelta, seinissä villaa ainakin 15 cm, katossa purua ja sanomalehteä 20 cm, jonka päällä 15-20 cm villaa.
Tässä suurin talvikulutus ollut 3100 kwh kuukaudessa, viime talvet ovat tosin olleet leudompia
Kun muutossa joudut tekemään uuden sähkösopimuksen, niin nykyhinnoilla kannattaa varautua talvikuukausina yli 1.000 €/kk sähkölaskuun!
Hinnan nousun ratas pyörii, kapuloita sinne äkkiä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121
60 neliömetrin kesämökki vei viime vuonna 4700 kWh. Talvella oli 10 celsiusasteen peruslämpö. 40 litran lämminvesivaraaja. Kesällä viileän sään vallitessa keittämiset puuhellalla. Nyt peruslämpö 8 asteessa, kohta ehkä alennetaan vähän.