Sähkölämmitys

Mikä vedätysaloitus?
Asumme nyt isossa omakotitalossa jossa kaukolämpö. Lämmitettävää alaa liki 200neliötä.
Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä vedätysaloitus?
Asumme nyt isossa omakotitalossa jossa kaukolämpö. Lämmitettävää alaa liki 200neliötä.
Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina.

Lue lisää

"Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina."

Tuohon vaikuttaa talon ikä, rakennusmateriaali ja moni muu asia. Helpointa on pyytää myyjää tulostamaan kuukausittaiset kulutusraportit parin tai kolmen viimeisen vuoden aikana. Sen saa tehtyä ihan sähköyhtiön itsepalvelusta.

Anonyymi kirjoitti:

"Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina."

Tuohon vaikuttaa talon ikä, rakennusmateriaali ja moni muu asia. Helpointa on pyytää myyjää tulostamaan kuukausittaiset kulutusraportit parin tai kolmen viimeisen vuoden aikana. Sen saa tehtyä ihan sähköyhtiön itsepalvelusta.

Lue lisää

Nuo myyjän antamat tiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Kuten oli nykyisessä kun talossa, kaukolämmön osalta koko yläkerta oli pidetty kylmänä.
Kysyinkin keskimäärin eli ei tuijoteta talon ikään. Vanhakin talo voi olla jopa parempi kuin uusi.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo myyjän antamat tiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Kuten oli nykyisessä kun talossa, kaukolämmön osalta koko yläkerta oli pidetty kylmänä.
Kysyinkin keskimäärin eli ei tuijoteta talon ikään. Vanhakin talo voi olla jopa parempi kuin uusi.

Lue lisää

Jotain seurantaa täälläkin 129 neliöö lämmitettävää 9000 - 15000 kwh. Jos talviaikaan lämmittä varaava takka/unnia kerran tai kaksi vuorokaudessa, pääsee tuolla pienemmällä määrällä

Anonyymi kirjoitti:

Nuo myyjän antamat tiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Kuten oli nykyisessä kun talossa, kaukolämmön osalta koko yläkerta oli pidetty kylmänä.
Kysyinkin keskimäärin eli ei tuijoteta talon ikään. Vanhakin talo voi olla jopa parempi kuin uusi.

Lue lisää

> Kysyinkin keskimäärin eli ei tuijoteta talon ikään. Vanhakin talo voi olla jopa parempi kuin uusi.

Aprillia, aprillia!

Anonyymi kirjoitti:

Mikä vedätysaloitus?
Asumme nyt isossa omakotitalossa jossa kaukolämpö. Lämmitettävää alaa liki 200neliötä.
Haluamme myydä talon ja muuttaa noin 90-100 neliöiden taloon jossa sähkölämmitys, on kyllä tiiliuunikin mutta haluttais tietää keskimäärin mikä on keskimääräinen kuukauden sähkölasku sata neliöisessä talossa kovimpia talvikuukausina.

Lue lisää

Meillä (kolme henkilöä) meni tuon kokoisessa paritalohuoneistoss n. 10.000 kWh vuodessa. Varaava takka, jota lämmitettiin pakkasilla sekä puulämmitteinen sauna.
Pienessä autotallissa oli n. 10 asteen peruslämpö.

Sähkön siirtolaskusi suuruus riippuu siitä, minkä yhtiön alueella asut, siirtohinnoissa mutta vallankin perusmaksuissa on valtavia eroja.
Vielä oleellisempaa se, millä hinnalla onnistut sähköenergian ostamaan.
Kysymykseesi on täysin mahdoton vastata ilman perustietoja.

Melko kova kulutus, alle kymppitonnin pitäisi päästä.

Anonyymi kirjoitti:

Melko kova kulutus, alle kymppitonnin pitäisi päästä.

Jos talo on 30 vuoden ikäinen, niin lukema voi olla 20 000 kWh luokkaa. Tietysti tätä saa kaunisteltua polttamalla X mottia tunnetusti ilmaisia puita sekä tinkimällä ilmanvaihdosta.

Tuoreemmissa taloissa kulutus pitäisi olla 10 000 kWh/a tai allekin. Pitäisi. Mutta vähän kun sinnepäin tehdään, saadaan 70 m² talossakin menemään 14 000 kWh/vuosi. Mahd. puutteita yläpohjan eristyksessä/ilmtiiveydesä

Anonyymi kirjoitti:

Jos talo on 30 vuoden ikäinen, niin lukema voi olla 20 000 kWh luokkaa. Tietysti tätä saa kaunisteltua polttamalla X mottia tunnetusti ilmaisia puita sekä tinkimällä ilmanvaihdosta.

Tuoreemmissa taloissa kulutus pitäisi olla 10 000 kWh/a tai allekin. Pitäisi. Mutta vähän kun sinnepäin tehdään, saadaan 70 m² talossakin menemään 14 000 kWh/vuosi. Mahd. puutteita yläpohjan eristyksessä/ilmtiiveydesä

Lue lisää

Ja sitten kun muistetaan, että sähkölämmitteisessä talossa kulutus painottuu kovasti kylmimpiin kuukausiin, niin sähkölasku voi olla pitkälti toista tonnia/kk.

em. 14 000 kWh/a talossa jo tänä syksynä nähty 800 €/kk lukemat.

Ei ole turhaa. Voihan sitä heittää keskiarvon jos katsoo omia sähkölaskujaan talven menneiltä kuukausilta, joulukuu, tammikuu, helmikuu. Siitä voi äkkiä päätellä minä suurinpiirtein keskiarvo.
Ai että minä vihaan tyhmiä ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole turhaa. Voihan sitä heittää keskiarvon jos katsoo omia sähkölaskujaan talven menneiltä kuukausilta, joulukuu, tammikuu, helmikuu. Siitä voi äkkiä päätellä minä suurinpiirtein keskiarvo.
Ai että minä vihaan tyhmiä ihmisiä.

Lue lisää

Joulu 1122 tammi 1025 helmi 886 maalis 889 kWh uuni käytössä kerran vuorokaudessa.

Niin että 300 kwh kulutus kuukaudessako ? Älähän nyt sentään. Ai niin APRILLIÄ.

Kurkkaa välillä tota https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121

Kiitos! Eka vastaus millaista hainkin.

Pitäisi ilmoittaa koko vuoden kulutus. Talvella voi olla tosi kylmää tai lauhaa. 100 neliön vuosikulutus alle 10 000 kWh on asiallinen.

Tämä 3000 kWh on täyttä paskapuhetta. On se mahdollista jos siinä ei asu ketään eikä varajassa kylmä vesi. Perusteluni on, koska kesäisinä kuukausinakin menee 500-600 kWh 2 henken taloudessa!

Anonyymi kirjoitti:

Tämä 3000 kWh on täyttä paskapuhetta. On se mahdollista jos siinä ei asu ketään eikä varajassa kylmä vesi. Perusteluni on, koska kesäisinä kuukausinakin menee 500-600 kWh 2 henken taloudessa!

Lue lisää

Tarkoitin pelkkä kylmävesi

Anonyymi kirjoitti:

Tämä 3000 kWh on täyttä paskapuhetta. On se mahdollista jos siinä ei asu ketään eikä varajassa kylmä vesi. Perusteluni on, koska kesäisinä kuukausinakin menee 500-600 kWh 2 henken taloudessa!

Lue lisää

Motiva.fi kirjoittaa: "VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa". Rakennustieto.fi kirjoittaa lähteenään Motiva.fi: lämpimän käyttöveden energiantarpeen olevan "750-1000 kWh/asukas/vuosi". Tuosta saadaan tarkalleen 2750 kWh/v energiankulutukseksi 100 bruttoneliömetrin talolle kun sitä asustaa yksi asukas. (Henk. koht. veikkaan että Suomesta ei löydy yhtään ainoata VTT:n määritelmän oikeasti täyttävää passiivi(pien)taloa, mutta se onkin jo toinen juttu.)

Anonyymi kirjoitti:

Motiva.fi kirjoittaa: "VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa". Rakennustieto.fi kirjoittaa lähteenään Motiva.fi: lämpimän käyttöveden energiantarpeen olevan "750-1000 kWh/asukas/vuosi". Tuosta saadaan tarkalleen 2750 kWh/v energiankulutukseksi 100 bruttoneliömetrin talolle kun sitä asustaa yksi asukas. (Henk. koht. veikkaan että Suomesta ei löydy yhtään ainoata VTT:n määritelmän oikeasti täyttävää passiivi(pien)taloa, mutta se onkin jo toinen juttu.)

Lue lisää

Pinta-aloina käytetään huoneistoalaa. Kerrosala eli "bruttoneliöt" on noin 20 % suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä 3000 kWh on täyttä paskapuhetta. On se mahdollista jos siinä ei asu ketään eikä varajassa kylmä vesi. Perusteluni on, koska kesäisinä kuukausinakin menee 500-600 kWh 2 henken taloudessa!

Lue lisää

Meillä 2 hengellä kesällä kuluu sähköä vähän yli 200 kWh kuukaudessa.

Arvio on selvästi yläkanttiin, varsinkin muusähkö.

Anonyymi kirjoitti:

Arvio on selvästi yläkanttiin, varsinkin muusähkö.

Arvio laitoin on alakanttiin, minulla meneen yleissähköä 5500kWh/vuosi ja talossa on öljylämmitys.
Tee parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Arvio laitoin on alakanttiin, minulla meneen yleissähköä 5500kWh/vuosi ja talossa on öljylämmitys.
Tee parempi.

Minulla on talo suoralla sähköllä, kerrosala 109 m2. Sähkön kokonaiskulutus viime vuonna vajaa 8000 kWh. Ilmalämpöpumppu saunassa puukiuas klapeja takkauunissa 2 pinomottia.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on talo suoralla sähköllä, kerrosala 109 m2. Sähkön kokonaiskulutus viime vuonna vajaa 8000 kWh. Ilmalämpöpumppu saunassa puukiuas klapeja takkauunissa 2 pinomottia.

Lue lisää

Kerroppa sähkönkulutus ennen ilmalämpöpumppua.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa sähkönkulutus ennen ilmalämpöpumppua.

Ilmalämpöpumppu on ollut toistakymmentä vuotta. Se säästää lämmityskuluja uusilla laitteilla nelisenkymmentä prosenttia. Veden lämmitystä se ei säästä.

Kenen kulutusta lämmitys ja lämmin vesi sitten on?

50 vuotiaan talon ero 30 vuotiaaseen ei ole suuri. Kummankin kulutus uusiin taloihin verrattuna on.

Anonyymi kirjoitti:

50 vuotiaan talon ero 30 vuotiaaseen ei ole suuri. Kummankin kulutus uusiin taloihin verrattuna on.

50 vuotiaassa talossa on eristeenä 10 cm villaa, jos ei jossain sahanpuruakin. Ikkunat ovat yleensä vain kaksilasisia.
30 vuotiaassa 25 cm villaa ja ikkunat kolmilasisia tai lämpölaseja. Paljon muutakin...

Anonyymi kirjoitti:

50 vuotiaassa talossa on eristeenä 10 cm villaa, jos ei jossain sahanpuruakin. Ikkunat ovat yleensä vain kaksilasisia.
30 vuotiaassa 25 cm villaa ja ikkunat kolmilasisia tai lämpölaseja. Paljon muutakin...

Lue lisää

72 valmistuneessa talossa seinissä eristettä enemmän kuin 10 cm, sahanpurut ovat silloin olleet jo historiaa.

Anonyymi kirjoitti:

72 valmistuneessa talossa seinissä eristettä enemmän kuin 10 cm, sahanpurut ovat silloin olleet jo historiaa.

70-luvun alussa ei ollut vielä rakentamimääräyskokoelman vaatimuksia lämmöneristykselle. Ehkä jotain paikallisia vaatimuksia (vrt. Helsingin ohjeet ilmanvaihdolle ym) on ollut, mutta periaatteessa kait 10 cm puruseinäkin olisi voinut olla mahdollinen. Tai täystiiliseinä ykkösen U-arvolla.

Eikä 70-luvun lopunkaan taloissa eristettä yleensä ole kuin se 10 cm. Siis ulkoseinissä "kakkosneloset", joiden välissä villat. Ikkunat 2-lasisia, U-arvovaatimus 3,1. Tosin 70-luvun lopussa alkoi näkyä jo umpiolasielementtejä sisäpuitteissa (siis 3 lasia ja U-arvo noin 2).

Öljykriisin motivoimana määräyksiä alkoi sadella 70-luvun lopulla. 1976 C4 määräsi, että asuintalon kevytrakenteisen ulkoseinän U-arvon piti olla enintään 0,40 W/m²°C ja raskasrakenteisen 0,70 W/m² °C. Täystiiliseinille sallittiin 0,90. Yläpohjan vaatimus 0,35 W/m²°C, mikä toteutuu esim. 15 cm villalla.

Pelkällä 10 cm mineraalivillalla seinän U-arvo olisi vähän alle 0,5, mutta aikalailla tuohon 0,4 taitaa seinä mennä, kun lisätään kipsilevy tms sisälle ja jokin tuulensuoja ulkopintaan. Ohuen eristyksen kanssa nämä pinnatkin ovat merkittäviä.

1985 määräyksissä seinän U-arvovaatimus 0,28 eli vähintään 15 cm villaa ja mahd vielä tuulesuojalevyä päälle. Yläpohja 0,22 -> 25 cm villaa (rulla/levytavaraa, puhallettuna enemmäkin).

80-luvun lopun taloissa siis lämmönhukka ulkoseinien ja yläpohjan osalta ainakin kolmanneksen pienempi kuin 70-luvun taloissa. Ero voi olla paljon suurempikin, jos kyseessä on tiili- tai betonitalo, missä sai kikkailla (lue: huijata) ao tuotevalmistajien toiveiden mukaisesti lämmönvaraavuudella.

Uusissa taloissa on lämmönhukka puolitettu toistamiseen eli ikkunoiden U-arvot pyörii nyt ykkösen pintaan ja ulkoseinät 0,14. 70-luvun tönössä lämmönhukka 4-kertainen uuteen verrattuna. Mitätön ero "ennen oli kaikki paremmin" essonbaarin huippuasiantuntijan mielestä.

Anonyymi kirjoitti:

72 valmistuneessa talossa seinissä eristettä enemmän kuin 10 cm, sahanpurut ovat silloin olleet jo historiaa.

Eipä ollut vanhempieni 1972 valmistuneessa talossa kuin 10 cm villaa seinissä. Yläpohjasta en tiedä, sinne kun ei päässyt mistään.

Anonyymi kirjoitti:

50 vuotiaan talon ero 30 vuotiaaseen ei ole suuri. Kummankin kulutus uusiin taloihin verrattuna on.

1990 >> tapahtui paljon. Valesokkelit ja tasakatot katosivat. Seinien eristepaksuudet kasvoivat, ymmärettiin tiiviin höyrynsulun välttämättömyys jne.
Mutta vielä 90-luvun puolivälin taloissakin kylppärien vedeneristykset voivat olla ihan mitä vaan...

Ihan niin kuin kirjoitin 13.04

Tässä suurin talvikulutus ollut 3100 kwh kuukaudessa, viime talvet ovat tosin olleet leudompia

Hinnan nousun ratas pyörii, kapuloita sinne äkkiä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121
60 neliömetrin kesämökki vei viime vuonna 4700 kWh. Talvella oli 10 celsiusasteen peruslämpö. 40 litran lämminvesivaraaja. Kesällä viileän sään vallitessa keittämiset puuhellalla. Nyt peruslämpö 8 asteessa, kohta ehkä alennetaan vähän.