Nyt jo äärikansallinen sanomalehti Keskisuomalainen uskoo sivariajan lyhentymiseen, lehti tunnetusti nostaa miltei joka viikko armeijan ihanuuden ja tärkeyden korokkeelle. Aina kun joku upseeri täyttää merkkivuosia, Keskisuomalainen muistaa kirjoittaa hänen elämäntyöstään sivun mittaisen artikkelin. Muutenkin lehti on hyvin armeijamyönteinen, päätoimittaja Laatikainen haluaa ilmeisesti majurin natsan olkapäillensä ennen hautaa.
ääri-isänmaallinen sanomalehti Keskisuomalainenkin uskoo jo sivariajan lyhentymiseen
Hienoa Filatov!
3440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten huippupalkkainen Armeijan ylipäällikkö (feministi halonen) tai puolustusuministeri (esim. ruotsalainen Rehn) voi olla armeijaa käymätön ?
Entä miten vain toiselle skupuolelle voi olla tälläinen ilmainen orjakoulu velvollisuus ?
Jo on paksua, muka orjakoulu voi helvata.
Tuolla asentella jos Suomipoika olisi ajatellut viime sotien aikaan, niin niin.
Tuskin ja todennäköisesti sinäkään et olis täällä esittämässä mielipiteitä, jossakin uralin takana korkeintaan
Jos epäilet niin voit tutkia hieman näitä Stalinin pakkosiirtoja, joilla saatiin kapinoivat ja muutkin kansalaiset kuriin.
Jokaisella Suomalaisella on oikeus ja velvollisuus käyda armeija, olisi näille sivareillekin avartava kokemus, olen melko varma että asenteet muuttuisivat, sekä puolustus halu lisääntyisi.
Eu.sta huolimatta Suomen ainoa puolustaja on Suomalainen, kuten edesmennyt kenraali on asian osuvasti esittänyt.
Meidänkin pojat kävivät armeijan, kun se oli heidän mielestään pakollinen velvollisuus. Vanhemmalta sain kommentin sen jälkeen: "Olisi pitänyt mennä jo 17-vuotiaana, niin olis sen ottanut paremmin kuin pelin kannalta."
Minun isäni ei mennyt enää jatkosotaan, ja sittemmin hän kuoli pois, sairauteen, 26-vuotiaana. Oli sitä mieltä, ettei ketään vastaan tarvinnut käydä ase kädessä. Onhan siitä joku trauma varmaan jäänyt, koska minäkään en pidä aseista. Niitä meillä ole koskaan ollut puukkoa suurempaa, jota sitäkin jotenkin kauhistun, vaikka joudunkin päivittäin käyttämään.
Suvaitsevaisuutta olen koettanut lapsilleni opettaa, mutta joskus tuntuu, ettei se niin helposti ole päähän mennyt. Tämän maailman meno tekee väkisinkin ihmisistä joskus rasitisempia kuin haluaisimme ollakaan. Mutta millä mitalla mittaamme, sillä meillekin mitataan, se on hyvä muistaa.