Tämän päivän Helsingin Ssanomien pääkirjoitus on otsikoitu "Kyvytön hallitus siirtää kuntauudistusta seuraajalleen". Tekstissä todetaan, että Suomessa on nyt 137 kuntaa, jotka kuluttavat enemmän kuin tienaavat.
Kysyn: Millaisia kuntia nuo ovat? Ja ketkä sitten maksavat tuon kulutuksen osan, johon omat tienestit eivät riitä? Vastatkaapa, tietävät! Mutta pysykää asiassa, please, kepulaisetkin!
Jutussa todetaan edelleen, että Suomen kuntien tilikauden tulos viime vuonna oli 150 miljoonaa euroa miinuksella. Lainaa kunnilla oli 6,1 miljardia euroa. Nyt valtiokin on todennut, että sen apu ei riitä pelastamaan kuntia.
Kysyn: miten kauan voidaan jatkaa näin? Tarttis jotain tehdä, mutta mitä?
Kyllähän se itse asiassa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta varman HS on oikeassa siinä, että sen tekeminen jää seuraavalle hallitukselle, hallitukselle, jossa jarrumies keskusta ei ole mukana. Mutta jos siihen menee vielä pari vuotta, niin silloin moni kunta on jo täydellisessä konkurssissa ja pelastustoimet tulevat paljon kalliimmiksi kuin mitä ne olisivat nyt.
Heti lehden seuraavalla aukeamalla näkyy ministeri Kalliomäki vakuuttelevan, että nykyinen hallitus vielä tekee tarvittavan kuntaremontin. Mutta voiko Keskusta syödä kaikki äänestäjilleen antamansa lupaukset ja taipua siihen pakonkaan edessä, koska se tietäisi puolueelle katastrofia seuraavissa ek-vaaleissa. Saa nähdä, kumpi voittaa Keskustassa: järki maan pelastamiseksi vai antaa maan mennä tuhoon musiikin soidessa, kuten Titanic aikoinaan.
Se toinen asia:
Avaamassani ketjussa "Kääriäinen kolmessa asiassa" tapahtuneen Oiva Härkösen ja minun välisen keskustelun innoittamana laitoin historian saitille kirjoitukseni "Näin näki Paasikivi". Tässä linkki siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000008236738
Kysyn: Millaisia kuntia nuo ovat? Ja ketkä sitten maksavat tuon kulutuksen osan, johon omat tienestit eivät riitä? Vastatkaapa, tietävät! Mutta pysykää asiassa, please, kepulaisetkin!
Jutussa todetaan edelleen, että Suomen kuntien tilikauden tulos viime vuonna oli 150 miljoonaa euroa miinuksella. Lainaa kunnilla oli 6,1 miljardia euroa. Nyt valtiokin on todennut, että sen apu ei riitä pelastamaan kuntia.
Kysyn: miten kauan voidaan jatkaa näin? Tarttis jotain tehdä, mutta mitä?
Kyllähän se itse asiassa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta varman HS on oikeassa siinä, että sen tekeminen jää seuraavalle hallitukselle, hallitukselle, jossa jarrumies keskusta ei ole mukana. Mutta jos siihen menee vielä pari vuotta, niin silloin moni kunta on jo täydellisessä konkurssissa ja pelastustoimet tulevat paljon kalliimmiksi kuin mitä ne olisivat nyt.
Heti lehden seuraavalla aukeamalla näkyy ministeri Kalliomäki vakuuttelevan, että nykyinen hallitus vielä tekee tarvittavan kuntaremontin. Mutta voiko Keskusta syödä kaikki äänestäjilleen antamansa lupaukset ja taipua siihen pakonkaan edessä, koska se tietäisi puolueelle katastrofia seuraavissa ek-vaaleissa. Saa nähdä, kumpi voittaa Keskustassa: järki maan pelastamiseksi vai antaa maan mennä tuhoon musiikin soidessa, kuten Titanic aikoinaan.
Se toinen asia:
Avaamassani ketjussa "Kääriäinen kolmessa asiassa" tapahtuneen Oiva Härkösen ja minun välisen keskustelun innoittamana laitoin historian saitille kirjoitukseni "Näin näki Paasikivi". Tässä linkki siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000008236738
Vastaukset 21
Vanhimmat
käyt liian kovilla kierroksilla,tuleepahan kuntaliitos äkistelemättä kun antaa ajan kulua,kun ei kannata niin konkkaan sellainen kunta
sinun mielestä syntyvät siinä kuntien lakkauttamisessa?
Siitäkö että, koklippiläistä virkamieskuntaa potkitaan kortistoon?
Paasikivi oli sillä lailla viisas mies, että hän erotti musertavan voiman edessä tehtävät pakkotoimet flirtistä, omasta edusta. Kekkosen degeneroitunut valtakausi valitettavasti pitkitti Isänmaan hallinnon modernisoitumista, mistä osoituksena ovat apuasaavien pienten kepukuntien armeijat.
SDP ja Kokoomus viestittää kannattajilleen, että näiden puoluiden tumpelointi johtuuisi kuntien lukumäärästä.
Tumpelointi on kuitenkin noilla puolueilla lähtöisin kaupungeista, kuten Helsingistä.
Helsingin Sanomat ei kerro sitä lukijoilleen, että pienissä kunnissa ei ole virkamiesarmeijaa, missä esimerkiksi urheilukentänhoitajat ovat kovapalkkaisia toimitusjohtajia kuten Helsingissä.
Kuntia tulee ajatella lähidemokratian yksikköinä, johon myös EU on sitoutunut NUTS-aluejaottelussaan.
Jos HS:n lukija ei ymmärrä eroa Helsingin ja vaikka Ilomantsin välillä kuntina - voi vain todeta että kyllä on tyhmää ihmistä Helsinki täynnä.Antaa kusettaa itseään veromaksajana HIRVEÄN virkakoneiston ylläpitäjänä ja syyllistää pienten kuntien asukkaita näiden onnestaan saada päättää omista asioistaan.
Kuntajako on erinomainen aluejako ja kun siinä Helsinki taas tupeksii - syyllisiä ovat pienet kunnat muualla Suomessa.
Kuntien väkisinmakaajat SDP ja Kokoomus! Hävetkää!
t:jarmo
Kuntien yhdistämisellä ei ole taloudellista vaikutusta - ehkä korkeintaan lisäkustannuksia byrokratian päällekkäisyyksistä.
Tämän teen
Kirjoittanut: t:jarmo 5.5.2005 klo 18.41
Raukkamaisena puskasta ampuvana tyhmänä, olen yrittänyt rekisteröidä nimimerkkini t:jarmo.
Tuon nimimerkin rekisteröiminen ei kuitenkaan onnistu siinä olevan kaksoispisteen vuoksi.
Rekisteröröimättömänä nimimerkkini puolestaan on joutunut K.K.K:n a muiden rekisteröityjen kunnon lirjoittajien halveksinnan kohteeksi.
Siksi kysyn, osaisiko joku sanoa, kuinka voisin häipyä palstoilta tuon nimimerkin kaksoispisteen kanssa?
Muuta mahdollisuutta minulla ei ole, koska nimimerkkiäni en vaihda.
t:jarmo
Kukaan ei poraa perääsi:::
"Kukaan ei poraa perääsi::: " Eikö kukaan tule enää tupaillan lopuksi kairaushommiin????
...tuo kuntaremontti, kun ei näy innostavan keskusteluun enempää puolesta kuin vastaankaan. Kiitos kuitenkin noista muutamista suhtkoht asiallisista vastauksista. Voihan asian nähdä niinkin kuin tuo kuntaremonttia vastustava näkee, eikä kai hänkään ihan väärässä ole siinä, että ei kuntien vähentäminen yksin riitä, muutakin tarvitaan.
Minusta se demarien ajatus, että olisi vain valtion hallinto ja kuntien hallinto ja kaikki väliportaat pois, olisi hyvinkin huolellisen harkinnan ja selvityksen arvoinen. Se, että kuntaremontissa tehtäisiin joukko tarpeettomiksi jääviä kuntavirkamiehiä työttömäksi ja joukko luottamusmiehiä jäisi vaille heitä kotipaikkakunnillaan nostavaa tekijää, ei ainakaan saisi olla este kuntaremontille. Paljon suuremmat vasta-arvot ovat kysymyksessä.
No, keskustelkoot minua viisaammat asiasta, ja toivottavasti moni menee myös linkin kautta katsomaan, miten Paasikivi näki pienen ja turvattoman maan aseman yksin. Minä ryhdyn nyt muihin puuhiin.
Luulen, että nyt vähään aikaan en juuri täällä liikuskele, sillä sain eilen pojaltani hänen divarista löytämänsa hyvin mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan, ja uppoudun nyt siihen. Kirja on Wipert von Blücherin muistelmat "Suomen kohtalonaikoja".
von Blücher oli Saksan lähettiläänä Suomessa 1933-1944 ja hän oli täällä hyvin suosittu, kun ei ollut natsi vaan ammattidiplomaatti, ja näin ollen sai seurata Suomen kohtalonaikoja aivan sisäpiiristä käsin, mutta kuitenkin ulkopuolisen silmin. Kirja on kirjoitettu jo 1950. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000008228839
Siksi nouseva lukema: KKKHI 4,32.
Kuntarakennetta - aluehallinnon ja palvelutuotannon organisointia - on pakko järkeistää syistä, jotka HS toi hyvin esiin.
Tätä pakkoa kepu ei enää voi siirtää tulevaisuuteen vetoamalla kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön, koska se ei ole tuottanut tähänkään saakka mitään tuloksia.
Kepu yritti lakaista kuntaremontin maton alle, eli valtiosihteerien valmisteltavaksi ja yli vaalien, seuraavan eduskunnan puitavaksi, jotta kepu olisi voinut käydä vaalikampanjansa jälleen "vapaaehtoisen kuntayhteistyön" teeman alla.
Onneksi Lipponen nosti asian vappuna esiin, ettei välttämättömiä uudistuksia enää lykätä kepun opportunistisen vaalitaktikoinnin ja populistisen valtapolitikoinnin vuoksi.
Nyt pitää Matti Vanhasen viheltää peli poikki ja lopettaan kepulaisten nurkkakuntainen pikkupolitikointi.
Kyllä kai keskustasta nyt sen verran selkärankaa löytyy, että siellä uskalletaan tarttua vaikeisiinkin asioihin, joiden tarpeellisuutta joudutaan myös perustelemaan "omalle väelle".
Vai olisiko sittenkin niin, että kepun suosiao maaseudulla perustuu valheeseen, siihen, että kepu on luvannut edelleen ammentaa maaseudulle kaupunkilaisten palkansaajien ja yrittäjien verotuotot, ettei pikkupolitikoivien kepukuntien huonosti hoidettuja talouksia pidäkään laittaa kuntoon.
Hyvä! Todella asiallinen puheenvuoro Sinulta. Minulla ei ole tuohon mitään lisättävää, kun juuri noin ajattelen itsekin.
Se tiedetään, että kuntaremontti tarvitaan, kyllä sen tietävät kepulaisetkin, vaikka toista yrittävät puhua. Uskon, että euro on hyvä konsultti heillekin. Mutta millainen sen kuntaremontin pitäisi olla? Se on vielä selkiintymättä. Jopa demarien poliitikkojen keskuudessa taitaa olla siitä eriäviä näkemyksiä.
Minusta kuntien lukumäärä pitäisi vähintään puolittaa niin, että alle 30 000 asukkaan kuntia jäisi vain pakottavissa poikkeustapauksissa, ja jäisi vain kuntien ja valtion hallinnot ja kaikki väliportaat ajettaisiin alas. Tietenkin se merkitsisi aluksi työttömyyden lisääntymistä ja monissa tapauksissa matkojen pitenemistä hallinto- ja sosiaalipalveluihin, mutta ajan oloon tuollainen remontti edistäisi työllisyyden paranemista, kun asioita voitaisiin suunnitella laajemmin kokonaisuuksin ja samoin hallinto- ja sosiaalipalvelujen olemassaolo voitaisiin turvata.
"Kuntarakennetta - aluehallinnon ja palvelutuotannon organisointia - on pakko järkeistää"
Olen periaatteellisesti täysin samaa mieltä kanssasi, mutta miten se tulisi toteuttaa. Onko sinulla, tai kokoomuksella mahdollisesti olemassa jokin järkevä ratkaisumalli tähän kysymykseen? Ainakaan demareilla ja Lipposella ei sellaista ole, enkä ole kokoomukseltakaan vielä sellaista kuullut.
Itsestään selvistä asioista on mielestäni täysin turha jauhaa, ellei ole esittää ongelmaan toimivaa ratkaisua.
Pistetään kunnat yhteen ja annetaan veheriäisellä jäsenkirjalla varustetuille tampioille lomautuslappu kouraan. Kunnilla säästyy rahaa noin 40 000 EUR/kepulainen vuodessa.
Samalla voidaan keskittää terveydenhoitopalveluita ja perus -ja keskiasteen koulutspaikkoja. Eikös se ole järjetöntä maksaa kunnan verorahoista vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ylläpidosta? Yksittäisen kiinteistön ylläpitäminen maksaa kymmeniä tuhansia euroja sekin.
Ja kas kummaa: veroeurot alkavat kummasti riittämään, kun niitä ei hössätä kepulaisvirkamiehiin ja puolityhjiin kiinteistöihin.
Ja kohta alkaa maakarjan ulvominen (tunkion suunnasta) :-D
Wiljami
Kuntien yhdistäminen EI vähennä kuluja, eli se ei ole ratkaisu yhtään mihinkään. Demokratiaa se kyllä heikentää ihmisten vaikutusmahdollisuuksien vähentyessä.
http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen
Lue tuolta sisäasiainministeriön sivuilta objektiivinen, tieteellinen tutkimus asiasta, jos pystyt vastaanottaman tietoa, joka ei ole poliittisesti värittynyttä.
Sitten tuolla jatkoketjussa näköjään mainostit, että SDP pyrkii vähentämään tai jopa poistamaan väliportaan hallinnon. Väite on täysin totuudenvastainen. SDP on luonut meille suurläänit, jotka ovat liian kookkaita toimiakseen kunnolla, ja tarvivat alueellista lääninosahallintoa tuekseen. "Tehostamisella" SDP loi itseasiassa yhden byrokraattisen kerroksen lisää. Lähinnä SDP:n vaikutuksesta meille on luotu alueellinen ympäristö- ja TE-keskusbyrokratia, jonka tehtävät voitaisiin hyvin hoitaa paikallistasolla ministeriöiden osoittaessa puitteet toiminnalle. Täysin turhaa hallinnointia hallinnoinnin vuoksi.
Tässä vain pari räikeintä esimerkkiä.
Otsikossa esittämääni kysymykseen haluaisin saada mielellään realistisen ja todelliseen tietämykseen perustuvan vastauksen. Kuntien yhdistämiselläkö kaikki ratkeaa. Sen jälkeenkö noiden kuntien vuosikatteet muuttuvat positiiviksi. Entä millainen mahtaa olla tuo Kalliomäen lupaama kuntaremontti. Kuntien yhdistäminen tuntuu muodostuneen eräille tahoille suoranaiseksi pakkomielteeksi. Siitä on tullut eräänlainen itseisarvo, ilman kunnollisia asiaperusteita.
Ei kuntien yhdistäminen itsessään mitään ratkaise, vaan menojen ja tulojen suhteen uudelleen arviointi. Tarkoittaa siis sitä, että elleivät kunnat kykene kasvattamaan nykyistä tulotasoaan, tulisi niiden karsia menoista. Kuntien yhdistämisellä, ei kuitenkaan enää nykypäivänä, saavutettaisi juuri minkäänlaisia säästöjä. Kunnallisia palveluita on karsittu rankalla kädellä pienistä kunnista. Kunnallisia terveyskeskuksia ei maaseudulla enää juurikaan ole, vaan on siirrytty pitkälti seutukuntien yhteisiin terveyskeskuksiin. Myös koulutuksen tarjontaa on supistettu runsaasti. Harvassa pienessä kunnassa on enää omaa yläastetta, lukiosta nyt puhumattakaan. Ala-aste tosin taitaa löytyä vielä, lähes jokaisesta Suomen kunnasta, mutta olisi kait aika kohtuutonta vaatia 6-12 vuotiaiden lasten viemistä kymmenien kilometrien päässä sijaitseviin seutukunta keskuksiin, suorittamaan päivittäistä koulutyötään.
Kunnan hallinnon aiheuttamia kustannuksia, voitaisiin toki kuntien yhdistämisellä karsia, pitkällä aika välillä. Mutta nuo säästöt eivät tulisi välittömästi vaikuttamaan suuntaan tai toiseen, eivätkä ne itse asiassa mitään järin merkittäviä säästöjä toisi. Tosin olisivathan nekin rikkana rokassa.
Menoja voitaisiin tietenkin karsia, lakkauttamalla myös nuo seutukuntien terveyskeskukset sekä koulutuspalvelut. Sijoitettaisiin nuo palvelut muutamaan menestyvään maakuntakeskukseen. Rakennettaisiin malli, jonka mukaan oikeus kunnalliseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen olisi ainoastaan hyväosaisilla kaupunkilaisilla. Köyhät ja maalaiset jätettäisiin ilman kyseisiä palveluita. Samoin pitkän elämäntyön isänmaan hyväksi tehneet vanhukset voitaisiin pakottaa muuttamaan maaseudulta Helsinkiin tai ainakin menestyvään maakuntakeskukseen, jossa vanhusten hoito ja muut palvelut olisi varaa järjestää.
Mutta luulenpa, että tämänkaltaista mallia vastustaisi keskustan lisäksi myös ainakin demarit, jotka jokaisissa vaaleissa, pyrkivät ratsastamaan ajatuksella hyvinvointivaltion säilyttämisestä. Kaikki politiikkaa seuraavat, muistavat varmasti ainakin edellisten kunnallisvaalien alla käydyt TV:n vaalitentit, joissa Lipponen ja Katainen ottivat yhteen julkisen sektorin suhteesta, kunnallisten peruspalveluiden tuottamisessa. Lipponen puolsi tuolloin vahvasti kantaansa siitä, että nykyisen mallin purkaminen, merkitsi samalla myös hyvinvointivaltiosta luopumista. Tuossa asiassa näkemykseni Lipposen kanssa yhtyvät täysin. Mutta kenties Korhosen mielestä SDP:n tulisikin rikkoa jälleen kerran, nuo kaikki äänestäjilleen antamat lupaukset.
Kuntien valtionavuista puhuttaessa, unohdetaan yleensä täysin se tosiseikka, ettei pienissä kunnissa ole yleensä juurikaan valtion tarjoamia työpaikkoja. Ei ole valtion virastoja, ei poliiseja, ei työvoimatoimistoja, ei katsastuskonttoreita, ei viinakauppoja, eikä enää edes posteja. Kaikki tämänkaltaiset valtion instanssit ovat merkittäviä työllistäjiä, niissä kunnissa, joissa ne sijaitsevat. Eniten noita palveluita löytyy tietenkin maakuntien keskuksista. Täysin oma lukunsa, valtion tarjoamien työpaikkojen suhteen on tietenkin Helsinki, jossa suurin osa valtion hallinnon virastoista sijaitsee. Nuo valtion tarjoamat työpaikat ja niiden tuomat verotulot eivät kuitenkaan ole, niistä nauttivien kuntien omaa ansiota. Tätä seikkaa silmällä pitäen, nykyinen malli, kunnallisverotulojen asteittaisesta tasaamisesta kuntien kesken, tuntuu mielestäni varsin kohtuulliselta.
Toki noiden valtion virastojen hajasijoittamisella, pystyttäisiin jossain määrin vähentämään, sitä eriarvoista asemaa, jossa kunnat tämän seikan suhteen ovat. Tuota hajasijoittamistahan on jo pienessä määrin kokeiltukin, mutta se ei itsessään ratkaise koko ongelmaa. Nuo uudelleen sijoitettavat virastot, kun yleensä löytävät uuden kotipaikkansa maakuntakeskuksista, joissa jo ennestään on jonkin verran maakunnan hallinnosta ja muista maakunnallisista palveluista aiheutuvia virastoja/ laitoksia. Pienet tai edes keskisuuret kunnat noita virastoja eivät ole saaneet.
Haluaisinkin lopuksi kysyä Korhoselta, koska kerrot tietäväsi, mitä pitää tehdä, että mitähän se sitten mahtaa olla? Haluan perustelussa käyvän ilmi tavan, jolla kuntien kustannustehokkuutta voidaan parantaa. Pelkkä kuntien määrän supistaminen kun ei ole riittävä toimenpide, tuon seikan korjaamiseksi.
En ole väittänyt tietäväni vain yhtä, kaiken korjaavaa ratkaisua, vaan sanoin poliittisten päättäjien varmasti tietävän, mitä (siis mitä kaikkea) pitäisi tehdä.
Mutta käsittääkseni siitä on lähdettävä, että kuntien lukumäärää on radikaalisti vähennettävä. Lukumäärän puolittaminen ei varmaankaan riitä, vaan on päästävä poikkeustapauksia lukuunottamatta vähintään 30 000 asukkaan kuntiin. Se olisi riittävän suuri väestöpohja, jotta se voisi kustantaa kaikki tarvittavat hallinto- ja sosiaalipalvelut. Väestömäärän kasvaessa se varmasti myös monipuolistuisi mm. ikä- ja ammattirakenteeltaan.
Hallinnolliset väliportaat (läänit, maakuntahallinnot) pitäisi samalla poistaa kokonaan, jolloin jäljelle jäisi vain valtion hallinto ja kaikissa asioissa suoraan sen alaiset kunnat, ehkä yhteensä noin 100 Suomessa. Maakunnallisen hengen ylläpitäminen saisi jäädä lähinnä vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen ja kulttuuripiirien tehtäväksi.
Haittapuolina olisi se, että monien matkat palveluihin pitenisivät, mutta niin tapahtuu pian nykymenollakin, kun palvelut joudutaan lopettamaan maksajien loppumisen vuoksi. Toinen haittapuoli olisi, että tulisi jonkin verran lisää työttömiä tarpeettomiksi käyvistä kuntavirkamiehistä, ja moni kunnallinen luottamusmies menettäisi paikkakunnalla kenties arvostetun asemansa. Mutta nämä ovat pieniä haittoja saavutettaviin etuihin verrattuna. Uusi rakenne toisi pian vahvuuksia, joiden avulla remontissa työttömäksi jääneet kuten aikaisemmatkin työttömät voitaisiin työllistää entistä paremmin.
Suomen Keskustan ja monien keskustalaisten kannalta katsoen ikävintä asiassa olisi se, että puolue ja sen kannattajat menettäisivät virkapaikkojaan ja muita asemiaan eniten, koska Keskusta hallitsee Suomen alueesta yli 80 % ja lähes sama suhde lienee myös kunnallisten virka- ja luottamusmiesten suhteen. Tämä tosiasia onkin suurin jarru ehdottomasti tarvittavalle remontille, joka siis jäänee seuraavan hallituksen tehtäväksi, hallituksen, jossa Keskusta ei ole mukana.
"Mutta käsittääkseni siitä on lähdettävä, että kuntien lukumäärää on radikaalisti vähennettävä. Lukumäärän puolittaminen ei varmaankaan riitä, vaan on päästävä poikkeustapauksia lukuunottamatta vähintään 30 000 asukkaan kuntiin. Se olisi riittävän suuri väestöpohja, jotta se voisi kustantaa kaikki tarvittavat hallinto- ja sosiaalipalvelut. Väestömäärän kasvaessa se varmasti myös monipuolistuisi mm. ikä- ja ammattirakenteeltaan."
Mihin perustat tämän 30000 hengen optimikokoväitteesi? Tuo luku oli muistaakseni esillä jossain demaripuheenvuorossa, jossa esitettiin sairaanhoidon alueellisen yksikön minimikooksi tuollaista hallinnollista yksikköä. Aika heikolta perustelulta vaikuttaa vastuun kaavoituksesta, elinkeinopolitiikasta, tiestöstä jnejnejne siirtämiselle aluekeskuksen päätettäväksi luonnollisen kuntayksikön ulkopuolelle siten, että taajaman asukkailla ei olisi enää mitään vaikutusmahdollisuuksia välittömän elinpiirinsä asioihin.
Eikö ole järkevämpää toteuttaa näitä asioita alueellisesti porrastetusti siten, että pienempi yksikkö hoitaa ne asiat, jotka voidaan ja on järkevää hoitaa pienemmässä yksikössä, ja takkojen kustannuslaskelmien perusteella suuremman väkimäärän vaatimat erikoispalvelut tuotetaan suuremmissa yksiköissä?
"Uusi rakenne toisi pian vahvuuksia..."
Mitä vahvuuksia? Miten ne kompensoivat sitä, että ihmisiltä riistetään oikeus vaikuttaa elinpiiriinsä? Sisäministeriön sivuilta löytyvästä tutkimuksesta käy ilmi, ettei liitoksilla ole saavutettu käytännössä mitään etuja, vaan monin paikoin kustannukset ovat jopa kasvaneet. Suurempi organisaatio vaatii laajemman hallinnon, eikä kuntien rajoja kartalta pyyhkimällä säästytä palkkaamasta uuteen keskukseen juuri samoja tehtäviä hoitavia ihmisiä (yleensä sama määrä) kuin mitä lakkautetuissa keskuksissa oli.
"Suomen Keskustan ja monien keskustalaisten kannalta katsoen ikävintä asiassa olisi se, että puolue ja sen kannattajat menettäisivät virkapaikkojaan ja muita asemiaan eniten, koska Keskusta hallitsee Suomen alueesta yli 80 % ja lähes sama suhde lienee myös kunnallisten virka- ja luottamusmiesten suhteen. Tämä tosiasia onkin suurin jarru ehdottomasti tarvittavalle remontille, joka siis jäänee seuraavan hallituksen tehtäväksi, hallituksen, jossa Keskusta ei ole mukana."
Niin, on se toki hirveä juttu, kun maalaiset äänestävät kepulaisia päättämään asioista. Kyllä sille todellakin täytyy tehdä jotain (muuta todellista syytä kuntien pakkoliitoksille ei sitten olekaan, kustannuksia ei säästetä, katso linkki jonka annoin tässä samassa ketjussa).
http://www.keskusta.fi/apila/kolumnit/?article_id=11355
Mitä etuja nuo 30000 asukkaan kunnat toisivat? Hallinnon kustannuksia tuolla keinoin pystyttäisiin karsimaan, mutta ei juuri muita kustannuksia, mikäli halutaan säilyttää edes jonkinlainen alueellinen tasa-arvo maassamme.
Tuo 30000 asukkaan rajan veto, ei mielestäni ole mitenkään toimiva, koko maata silmällä pitäen. Jokseenkin tuon kokoinen kuntakoko voisi olla Uudellamaalla aika sopiva, mutta muualla Suomessa asukasluvultaan tuon suuruisista kunnista tulisi useinkin pinta-alaltaan kohtuuttoman suuria. Ajatellaanpa esimerkiksi Lappia. Lapin lääni kattaa koko Suomen pinta-alasta lähes kolmanneksen. 30000 asukkaan kuntia Lapin läänistä, ei nykyisellä asukasmäärällä saataisi kuitenkaan kokoon, kuin vaivaiset 6 kappaletta. Tuo kuuden kunnan Lappi kuulostaisi mielestäni aika hurjalta ajatukselta.
Pitäydyn edelleen väitteessäni, että koska hyvin useissa tapauksissa kunnat ovat jo yhdistäneet useita palveluitaan seutukuntien sisällä, ei tällaisissa tapauksissa kuntaliitoksella saavutettaisi enää juuri mitään säästöjä. Kovinkaan montaa terveyskeskusta, päiväkotia tai koulua ei Suomesta voitaisi enää lakkauttaa, vaikka kuntien määrää supistettaisiin kuinka radikaalisti.
Sen sijaan, että keinotekoisesti ja väkisin toteutettavilla kuntaliitoksilla, pystyttäisiin karsimaan kuntien yhteisiä menoja, saataisiin luultavasti aikaan, vain synnytettävän suuremman kunnan, väestön pakkautuminen sen suurimpaan taajamaan. Tällä väestön keskittämisellä ei kuitenkaan saavuteta mitään varsinaisia säästöjä, nykyiseen verrattuna. Sen sijaan saadaan aikaan ilmiö, jossa kunnan uudisrakentaminen keskitetään kaavoitusratkaisuilla suurimpaan taajamaan, väestön keskittyessä sinne, myös yksityiset palveluntarjoajat, siirtyvät sinne. Niinpä ainoa seuraamus, joka kuntaliitoksella saavutettaisiin, olisi vain maaseudun autioituminen, enkä ymmärrä, että minkä tahojen etujen mukaista tämän suuntainen kehitys sitten olisi. Onhan elävä maaseutu myös merkittävä matkailuvaltti jokaiselle valtiolle.
Toki kuntien määrää voisi ja tulisikin Suomessa jonkin verran pudottaa, eikä keskusta sitä kiistä. Siitä tuntuvat puhuvan vain tämän palstan ei-keskustalaiset tahot. Mutta noissa kuntaliitoksissa on käytettävä tervettä järkeä ja kuitenkin demokraattisessa valtiossa lopullinen ratkaisu olisi pyrittävä säilyttämään kunnilla itsellään.
Toki monasti kuntien päättäjillä saattaa olla rasitteenaan turha kotikunta- rakkaus, joka helposti jarruttaa järkeviäkin kuntaliitoksia. Esimerkiksi tällaisesta käyköön vaikkapa Äänekoski- Suolahti kuntaliitos, jota olen joutunut suhteellisen läheltä seuraamaan. Molempien kuntien, mutta ennen kaikkea Suolahden, taloudet ovat aikatavalla retuperällä. Kuntien keskustaajamat ovat kohta kasvaneet yhteen ja palvelut ovat pitkälti jo keskittyneet Äänekoskelle. Siitä huolimatta kuntaliitosta ei saada aikaiseksi. Syynä Äänekoskelaisten vastustukseen on ollut pelko, eräänlaisesta DDR-ilmiöstä, eli että he joutuisivat Suolahden talouden elvyttäjiksi. Mutta Suolahtelaisten kohdalla syyt kuntaliitoksen vastustukseen, ovat aika puhtaasti juuri tuossa rakkaudessa kotikuntaansa. He kun eivät halua sulautua osaksi pahinta "vihamiestään", rakasta naapuriaan, Äänekoskea. Mainittavan arvoista lienee myös se, että molemmissa kunnissa SDP on suurin puolue ja Suolahti on eräs Suomen punaisimmista kunnista. Joten ei kuntaliitosten jarruttamiseen välttämättä keskustaa tarvita.
Muutenkin väitteesi siitä, että keskusta vastustaa puolueena kuntaremontin toteuttamista syystä, että se kuntien määrän supistuessa, menettäisi valtaansa kuntapolitiikasta, kuulostaa lähinnä naurettavalta.
Olen ennenkin tällä palstalla esittänyt näkemykseni siitä, että kun kaksi tai useampi keskustalaista kuntaa yhdistetään, syntyy silloin yksi, entistä isompi keskustalainen kunta. Eivät ihmiset kuntaliitoksen jälkeen äänestyskäyttäytymistään muuta. Valtuutettujen ja muiden luottamuspaikkojen lukumäärä tosin vähenee, siirryttäessä suurempiin kuntiin, mutta ei kai nyt puolueiden voimasuhteita tänäkään päivänä voida juuri valtuutettujen määrällä mitata.
Lisäksi useissa pienissä kunnissa, ei kunnan virkamiehiä, mm. kunnanjohtajaa, valittaessa ole varaa olla hirvittävän ronkeli. Useinkaan hakijoita ei ole järin montaa ja yleensä kunnanjohtaja on pienessä kunnassa siinä määrin merkittävä virkamies, että paras hakija pyritään yleensä valitsemaan puoluetaustasta huolimatta. Toisin on suurissa kaupungeissa, joissa valintamenettely on yleensä erittäin poliittinen ja paras hakija saatetaan valita vain siinä tapauksessa, että hänellä on taskussaan oikean värinen puoluekirja.
Osoittaa aikamoista lapsellisuutta taholtasi kuvitella, sen enempää keskustalaisten, kuin muidenkaan puolueiden päättäjien olevan niin kiinni luottamustoimissaan, etteivät he noiden tointen takia kykenisi tekemään, muuten välttämättömiä kuntaliitoksia. Itselleni olisi ainakin täysin samantekevää, miten omien vähäpätöisten luottamustointeni kävisi, jos kuntaliitos kotikuntani osalta, tulisi tarpeelliseksi. Toki tuollaisia paukapäitäkin saattaa maastamme löytyvän, mutta uskoisin sellaisten pyrkyreiden olevan kuitenkin aika pieni vähemmistö.
Yleisestikin keskustan toiminta ei perustu ensisijaisesti siihen, että kuinka oma kannatus saadaan kasvatettua mahdollisimman suureksi, vaan se perustuu niihin seikkoihin, joiden katsotaan kulloinkin parhaiten ajavan koko yhteiskunnan etua. Se tarkoittaa, että tarvittaessa on kyettävä tekemään myös ratkaisuja, joista ei välttämättä hyödy ensisijaisesti oma kannattajakunta. Tällaiseen politiikkaan keskusta on mielestäni tähän mennessä kyennyt, esimerkkinä mm. EU-jäsenyyden hakeminen aikoinaan, ja tällaiseen politiikkaan keskusta on kykenevä vastakin, mikäli siihen aihetta ilmenee.
Näin toimii se keskusta, jossa minä pyrin omien voimavarojeni ja kykyjeni mukaan vaikuttamaan ja uskoisin aika pitkälti samankaltaisista lähtökohdista toimivan muidenkin suurimpien puolueiden. Lisäksi uskoisin myös tuon keskustan, tuntevani paremmin, kuin ne monet täällä kirjoittelevat ystävämme, jotka ovat keskustaan tutustuneet pelkästään Helsingin Sanomien välityksellä.
...en pysty esittämään listanomaisesti niitä etuja puhumattakaan, että pystyisin tekemään niistä europohjaisia laskelmia.
Tuolla toisaalla jo sanoin hyvät yöt, mutta sitten huomasin tämän.
Huomaan, että olet varsin hyvin aiheeseen perehtynyt, joten annan arvoa mielipiteillesi, enkä yritä niitä kiistää vääriksi. Minun näkemykseni asiasta eivät todellakaan perustu omakohtaisiin kokemuksiin eivätkä kovin syvällisiin pohdintoihinkaan, mutta selvää mielstäni on, että "jotain tarttis tehdä", sillä eihän näin voi enää kauan jatkua, kun kohta puolet Suomen kuunista ovat konkurssitilassa huolimatta siitä, että näiltä rintamailta sinne kärrätään rahaa rekkakuormittain - noin kuvaannoolisesti asian ilmaisten.
Käsitykseni niistä tarvittavista toimenpiteistä perustuu lähinnä lehtikirjoittelusta ja poliitikkojen julkisuudessa esittämistä mielipiteistä tekemiini johtopäätöksiin. Saattaahan olla niin, että siinä on paljon sellaista "mutu"-pohjalta esitettyä (johon paljolti itsekin olen joutunut turvautumaan) ja tarkoitushakuista poliittista omaan pussiin puhaltamista.
Olet kyllä poikkeus asiallisuudessasi täällä esiintyvistä keskustalaisista, siis olet nimenomaan keskustalainen, et kepulainen. Varmasti asia on juuri noin, kuin sanot:
>>Lisäksi uskoisin myös tuon keskustan, tuntevani paremmin, kuin ne monet täällä kirjoittelevat ystävämme, jotka ovat keskustaan tutustuneet pelkästään Helsingin Sanomien välityksellä.