Näky jonka sain 2019 syksyllä

Syksyllä 2019 sain rukouksessa näyn. Se näky oli ihmeellinen ja en ole siitä juuri puhunut. Niille ihmisille, jotka olivat silloin läsnä kerroin näkyni ja se jäi siihen.

Näin näyssäni Suomen ja Venäjän rajan. Venäjän puolella kulki kiimainen iso uros karhu ärjyen Suomen puolelle etsien silmillään ja asteillaan itselleen sopivaa naaras karhua. Uros karhu kulki pitkin rajan pintaa kiukkuisena astumatta Suomen puolelle.
Näky jatkui jonkun aikaa päättyen siihen, että iso uros karhu makoilli tyytyväisenä puutavasten ja neljä pientä karhua leikki iloisena ison karhun ympärillä.

Ukrainan sota ei ole ainut koettelemus, joka kohtaa eurooppaa. Suomi, Viro, Latvia ja Viro tulevat kohtaaman Venäjän karhun tavalla tai toisella. Ainut lohtu on meille, että karhu ei tule Suomen maaperälle mutta jotain se meiltä ottaa. Ottaako se itsenäisyytemme vai tekeekö karhun Suomen kanssa sopimuksen joka antaa meille rauhan? Sitä en tiedä minäkään.

Mutta sen tiedän, että meidän on aika alkaa rukoilemaan kansana maamme tulevaisuuden puolesta. Tulevaisuden, jonka jätämme jälkipolvillemme.