Paavali muutti puheitaan jatkuvasti.
Ensin sanoi, että sekava hurmospuhe Korintossa on salakielistä rukoilua, mutta myönsi lopulta totuuden.
1. Kor. 14:19
"Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja. "
Alkukielen mukaan Paavali puhui "glossolaliaa" Korintossa.γλωσσα
glossa gloce-sah'
Ensin sanoi, että sekava hurmospuhe Korintossa on salakielistä rukoilua, mutta myönsi lopulta totuuden.
1. Kor. 14:19
"Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja. "
Alkukielen mukaan Paavali puhui "glossolaliaa" Korintossa.γλωσσα
glossa gloce-sah'
Vastaukset 55
Vanhimmat
Jeesus kehotti rukoilemaan selvällä äidinkielellä järkeviä asioita omassa huoneessa ovi kiinni. Sellaiseen rukoiluun Jumala mielistyy ja maksaa siitä palkan.
Joh. 18:20
Jeesus vastasi: "Minä olen puhunut julkisesti, koko maailman kuullen. Olen aina opettanut synagogissa ja temppelissä, kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa. Salassa en ole puhunut mitään.
Matt. 6:7
Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.
sitä ihmettelee kuka nämä ihmiset on kasvattunut kun mitään ei Raamatusta ymmärretä!!
ja ollaan muka kristityn maan asukkaita hah .
Nämä korkeasti kirkolliset vauvakastetut eivät hyväksy Paavalin tekstejä vaikka Paavali oli saanut oppinsa suoraa Jeesukselta ja oli pakanain apostoli.
He eivät ole kristittyjä. Valheellisia rienaajia.
Paavali oli vielä tappohommissa kun Jeesus antoi kastekäksyn omille 11 opetuslapselleen viimeisinä sanoina maan päällä Galilean vuorella.
Lue Matt.28:18-20
Kristittyjen kaste perustuu Jeesuksen antamaan kastevaltaan, ei mihinkään yksittäisen kastetapauksen matkimiseen.
Paavali oli vielä tappohommissa eikä nähnyt mitä helluntain oikea kieli-ihme tarkoitti.
Siinä puhuttiin oikeita vieraita kieliä, eikä se enää toistunut samanlaisena helluntain jälkeen.
Helluntaina kaste tapahtui heti Pietarin synnintunnon herättäneen puheen jälkeen, kun paikalla olleet miehet menivät kiiruusti koteihinsa ja järjestivät koko perhekunna kastamisen kristityiksi. Ketään ei jätetty kastamattomiksi tähän maailmaan, kuten hellarit valehtelevat.
Korintossa alettiin matkia helluntain kieli-ihmettä puhumalla sekavilla hurmoskielillä, glossolaliaa, mikä ei tarkoita yhtään mitään.
Koska Paavali ei ollut läsnä helluntain tapahtumisssa Paavali rohkaisi hurmoskielten puhujia sanomalla että kyse on salakielisestä rukoilusta.
Myöhemmin Paavali myöntää, että kyse on pelkästä merkityksettömästä hurmoskielestä, mikä ei tarkoita yhtään mitään.
Paavalin käyttämä sana Korinton hurmoskielisestä puheesta on "glossolalia"
"Rukouskielet"
"glossolalia" γλωσσα glossa gloce-sah'
1. Kor. 14:19
Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja.
1. Kor. 14:9
Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.
Sinulla jumalaton pilkkaja ja myherige-valhemessiaanen valhettelija, ei ole osaa eikä arpaa Jumalan valtakuntaan. Saat niittää, sitä mitä kylvät kaiket päivät palstalle. Lihaasi kylvät ja niität turmelluksen.
Kielilläpuhuminen
Kielilläpuhuminen tarkoittaa uskonnollista ilmiötä, jossa henkilö esittää hurmostilassa yleensä käsittämättömistä tavuista muodostuvaa puhetta. Kielilläpuhumista esiintyy pääosin karismaattisissa kristinuskon suuntauksissa, esimerkiksi helluntailaisuudessa. Wikipedia
Tutkimukset+ovat+osoittaneet,+että+glossolalia+on+opittu+käyttäytymistapa.+Tutkimuksien+perusteella+glossolalian+oppii+helposti+noudattamalla+yksinkertaisia+ohjeita.+Tutkimuksissa+havaittiin,+että+testihenkilöt+voivat+"puhua+kielillä"+myös+ilman+hurmoshenkistä+käyttäytymistä.+Eräässä+kuusikymmentä+henkilöä+käsittävässä+kokeessa+kaksikymmentä+prosenttia+henkilöistä+pystyi+matkimaan+hyvin+kielilläpuhumista+kuunneltuaan+yhden+minuutin+mittaisen+esimerkkinäytteen.+Pienen+harjoittelun+jälkeen+70+%+kykeni+samaan.
Olet kovin rakkaudellinen;-D
Ennen olin suomi venäjä jäkisottelussa suomen puolella en enää
Kirjoitusasusta päätellen, mielipiteelläsi ei ole kovin paljon painoarvoa.
Salakielet on pahasta.
Asioiden salaaminen on pahasta.
Ihmisellä ei ole mitään salaisuuksia, joita Jumala ei jo tietäisi.
Glossolalian esiintyminen sekä kristillisissä että nykyisissä ei-kristillisissä (pakanallisissa) uskonnoissa ei voi olla herättämättä useita uusia kysymyksiä. Mikä on glossolalian alkuperä? Mikä on sen tarkoitus? Mikä yhteys on glossolaliaa harjoittavien kristittyjen ja ei-kristittyjen välillä? Kenen työ se on, mikä henki? Eikö se ole kuolleiden henki, kuten joissakin paikoissa väitetään? Vai onko Saatana kaiken takana? Voisiko olla mahdollista, että glossolalia on ihmisen keksintö? Nämä ja muut kysymykset ansaitsevat perusteellista tutkimusta ja pohdintaa.
Onko glossolalian, "pakanallisen glossolalian", ilmiö näissä moderneissa ei-kristillisissä uskonnoissa sama glossolalia kuin kristittyjen keskuudessa, ainakin kielellisesti ja ilmeisten rakenteiden osalta? Vai eikö olekin? Käsittelemme tätä kysymystä seuraavassa osassa, koska se voi auttaa meitä ymmärtämään toista kysymystä: onko kristillisen glossolalian ja ei-kristillisen glossolalian välillä hengellinen ero? Mikä on glossolalian alkuperä, mistä se tulee? Jos ero on olemassa, voimme väittää, että kristinusko on ainutlaatuinen ilmenemismuodoissaan, ja silloin on helpompi tulla siihen tulokseen, että kristillinen glossolalia on peräisin Pyhästä Hengestä. Jos eroa ei ole, on ihmeteltävä, onko mahdollista, että yhdessä uskonnossa ilmiön lähteenä on Pyhä Henki, mutta toisessa uskonnossa sen lähteenä on aivan toinen henki. Ilmeisesti vain harva uskaltaa väittää, että Pyhä Henki ilmenee pakanallisissa rituaalisissa käytännöissä, velhojen, shamaanien ja pakanakulttien johtajien toiminnassa aivan samalla tavalla kuin kristinuskossa.
Nyt näyttää melko selvältä, että glossolalia-ilmiötä ei voida pitää nimenomaan kristillisenä ilmiönä. Kyseessä on ilmeisesti uusi tekijä, jota ei voida kiistää. Onko glossolalia kaikkia uskontoja yhdistävä yhteinen kokemus? Onko kristinuskoa ja ei-kristinuskoa yhdistävä tekijä? Jos se on Pyhän Hengen lahja, miksi Hän ilmaisee itsensä tällä tavoin näissä uskonnoissa? Monet ihmiset kysyvät näitä kysymyksiä tänään. Voimmeko niiden perusteella tehdä tieteellistä ja kielitieteellistä eroa kristinuskon ja ei-kristinuskon glossolalian ilmiön välillä? Jos on, mikä se tarkalleen ottaen on? Ja jos ei, miten voidaan ymmärtää samanlaista ilmiötä kristittyjen ja pakanoiden keskuudessa? Ja lopuksi erityisen huolestuttava mutta väistämätön kysymys: onko glossolalia todella Pyhän Hengen lahja?
1. Koska kristilliset glossolalian kannattajat ovat alusta alkaen ottaneet tehtäväkseen väittää, että glossolalialle on olemassa perustelu Raamatussa, ei voida olla myöntämättä sitä tosiasiaa - ja suhtautumisemme siihen on melko hyväntahtoinen - että nykyaikainen glossolalia ei perustu alkuperältään Raamatun tutkimiseen, ja vasta myöhemmin Raamattua on käytetty glossolalian teologisen ja tekstuaalisen perustelun antamiseen ja sen aitouden vahvistamiseen.
2. Yleensä glossolaliaa harjoittavat karismaatikot viittaavat kahteen lähteeseen, joita käytetään "muiden kielten" aitouden osoittamiseen. Toinen lähde on henkilökohtainen vakaumus ja toinen on Raamatun perusteella tapahtuva oikeuttamisen etsiminen. Näitä kahta lähdettä on joskus vaikea sovittaa yhteen ensisijaisuuden suhteen. Koska historiallisessa protestantismissa oletetaan, että kaiken opin ja käytännön ainoa mittari voi olla Raamattu, glossolalistit tarkastelevat yleensä henkilökohtaisen kokemuksen lähdettä verrattuna Raamatusta löytyvään ennakkotapaukseen.
60-luvulla karismaattinen liike, joka sisälsi myös glossolalian, siirtyi toiseen vaiheeseensa ("toiseen aaltoon"), joka ulottui perinteisten helluntai- ja pyhityskirkkojen ulkopuolelle ja moniin perinteisiin kirkkoihin. Tätä perinteisempiin kirkkoihin siirtymistä kutsutaan yleisesti uus- helluntailaisuudeksi tai "denominaatiopentecostalismiksi". Toinen nimi, kuten ehkä muistatte, on "karismaattinen uudistusliike".
Vuodesta 1967 lähtien myös roomalaiskatoliset ovat liittyneet uusnuntailiikkeeseen. Kuten Edward O'Connor toteaa, glossolalia on osa "katolista karismaattista uudistusliikettä". Ilmiön uskotaan alun perin ilmenneen opiskelijoiden, pappien ja munkkien keskuudessa Notre Damen yliopistossa South Bendissä Indianassa. Sieltä se levisi muille katolisten yliopistojen kampuksille Yhdysvalloissa ja sen ulkopuolella. Tuolloin useat roomalaiskatoliset papit sanoivat varovasti, että liikettä ei pitäisi tässä vaiheessa kieltää, vaan sen pitäisi antaa levitä. Pian tämän jälkeen paavi valtuutti kardinaali Joseph Synensin johtamaan roomalaiskatolista uuspentekostoliikettä. Jonkin aikaa myöhemmin, vielä aivan katolisen uuspyhätysliikkeen alkuvaiheessa, jesuiittatutkija P. Demboriena kertoi, että katolilaiset "kokoontuivat yhteen eristäytyneiden luostareiden temppeleihin ja pitivät pitkiä yöllisiä valvojaisia, joissa puhuttiin ja laulettiin 'kielillä'". Vuonna 1991 aikakauslehdissä kerrottiin, että 25-vuotisen olemassaolonsa aikana katolisen kirkon karismaattinen uudistusliike oli tavoittanut maailmanlaajuisesti 6-10 miljoonaa katolilaista. Nykyään tähän uudistusliikkeeseen kuuluu prelaatteja, pappeja, munkkeja ja vihittyjä katolilaisia. Perustamisestaan lähtien eri paavit ovat siunanneet liikkeen.
Vaikka yksittäisten pienten uuspentekistiseurakuntien välillä on ollut jonkin verran jännitteitä, kokonaisuutena asiat eivät ole muuttuneet ajan myötä. Syyskuussa 1991 ilmestyneessä Christianity Today -lehdessä kerrotaan, että "viime vuosina karismaattisen katolisen liikkeen keskus on siirtynyt erityisjärjestöistä seurakuntien rukousryhmiin ja piispallisten uudistamiskomiteoiden toimintaan.
Myös Kirkkojen maailmanneuvosto on kiinnostunut karismaattisesta uudistusliikkeestä. Mutta kuvaillaksemme uus-pentekstaalien monia viime vuosien menestyksiä meidän pitäisi harhautua hyvin kauas aiheesta. Yhä uudelleen on kerrottu, että uuspetokostalaisuudesta tai "karismaattisesta uudistusliikkeestä", kuten sitä nykyisin yleisimmin kutsutaan, on tulossa nopeimmin kasvava osa koko kristinuskoa. Lähetystyön tilastotieteilijä David Barriet arvioi, että 1,8 miljardista kristityksi itseään kutsuvasta ihmisestä noin 372 miljoonaa tunnustautuu karismaattisiksi helluntailaisiksi. Tämän tilaston mukaan noin 20 prosenttia kaikista itseään kristittyinä pitävistä on helluntailaisia tai uus- helluntailaisia.
Tällä hetkellä tavoitteenamme on seurata glossolalian ilmiömäistä kasvua koko kristinuskossa. Monet asiantuntijat päättelevät, että uuspentekostalismi tai "toisen aallon" karismaattinen uudistus eli karismaattiset ovat nopeimmin kasvava "karismaattinen" segmentti kristillisissä kirkoissa ympäri maailmaa.
Onko glossolalian, "pakanallisen glossolalian", ilmiö näissä nykyajan ei-kristillisissä uskonnoissa sama glossolalia kuin kristittyjen keskuudessa, ainakin kielellisesti ja ilmeisten rakenteiden osalta? Vai eikö olekin? Käsittelemme tätä kysymystä seuraavassa osassa, koska se voi auttaa meitä selvittämään toisen kysymyksen: onko kristillisen glossolalian ja ei-kristillisen glossolalian välillä hengellinen ero? Mikä on glossolalian alkuperä, mistä se tulee? Jos ero on olemassa, voimme väittää, että kristinusko on ainutlaatuinen ilmenemismuodoissaan, ja silloin on helpompi tulla siihen tulokseen, että kristillinen glossolalia on peräisin Pyhästä Hengestä. Jos eroa ei ole, on pohdittava, onko mahdollista, että yhdessä uskonnossa ilmiön lähteenä on Pyhä Henki, mutta toisessa uskonnossa sen lähteenä on aivan toinen henki? Ilmeisesti vain harva uskaltaa väittää, että Pyhä Henki ilmenee pakanallisissa rituaalisissa käytännöissä, velhojen, shamaanien ja pakanakulttien johtajien toiminnassa aivan samalla tavalla kuin kristinuskossa.
Nyt näyttää melko selvältä, että glossolalian ilmiötä ei voida pitää nimenomaan kristillisenä. Kyseessä on ilmeisesti uusi tekijä, jota ei voida kiistää. Onko glossolalia kaikkia uskontoja yhdistävä yhteinen kokemus? Onko kristinuskon ja ei-kristinuskon välillä jokin yhteinen nivelpiste? Jos se on Pyhän Hengen lahja, miksi Hän ilmaisee itsensä tällä tavoin näissä uskonnoissa? Monet ihmiset kysyvät näitä kysymyksiä tänään. Voimmeko niiden perusteella tehdä tieteellistä ja kielitieteellistä eroa kristinuskon ja ei-kristinuskon glossolalian ilmiön välillä? Jos on, mikä se on erityisesti? Ja jos ei, miten voidaan ymmärtää samanlaista ilmiötä kristittyjen ja pakanoiden keskuudessa? Ja lopuksi erityisen huolestuttava mutta väistämätön kysymys: onko glossolalia todella Pyhän Hengen lahja?
Glossolaliaa puhuvat myös pakanauskonnoissa ja myös uskontojen ulkopuolella.
Ihmiö on ihmisen sielullinen ominaisuus, joka käynnistyy erityisen herkästi uskonnollisen hurmoksen vaikutuksessa ihmisen aivoissa.
Jeesus ei molissut sekavia hurmospäissään, eikä sellaiseen pidä kenenkään erehtyä menemään mukaan. Jumalan sanat ovat selkeitä sanoja, ei mitään hurmoskielistä molotusta ja salakieltä.
Vain järkevä ymmärrettävä puhe voi ihmistä ja seurakuntaa rakentaa ja kehittää, ei mitkään molotukset.
Jeesus on paras esikuva kaikissa uskonasioissa. Jeesus ei puhunut mitään salakielillä.
Joh. 18:20
Jeesus vastasi hänelle: "Minä olen julkisesti puhunut maailmalle; minä olen aina opettanut synagoogissa ja pyhäkössä, joihin kaikki juutalaiset kokoontuvat, enkä ole salassa puhunut mitään.
Nyt näyttää melko selvältä, että glossolalia-ilmiötä ei voida pitää nimenomaan kristillisenä ilmiönä. Kyseessä on ilmeisesti uusi tekijä, jota ei voida kiistää. Onko glossolalia kaikkia uskontoja yhdistävä yhteinen kokemus?
Jos se on Pyhän Hengen lahja, miksi Hän ilmaisee itsensä tällä tavoin näissä uskonnoissa? Monet ihmiset kysyvät näitä kysymyksiä tänään. Voimmeko niiden perusteella tehdä tieteellistä ja kielitieteellistä eroa kristinuskon ja ei-kristinuskon glossolalian ilmiön välillä? Jos on, mikä se on erityisesti? Ja jos ei, niin miten voidaan ymmärtää, että kristittyjen ja pakanoiden keskuudessa on samanlainen ilmiö? Ja lopuksi erityisen huolestuttava mutta väistämätön kysymys: onko glossolalia todella Pyhän Hengen lahja?
Glossolalian esiintyminen sekä kristillisissä että nykyisissä ei-kristillisissä (pakanallisissa) uskonnoissa ei voi olla herättämättä useita uusia kysymyksiä. Mikä on glossolalian alkuperä? Mikä on sen tarkoitus? Mikä on kristittyjen ja ei-kristittyjen välinen suhde glossolalian harjoittajien välillä? Kenen työ se on, mikä henki? Eikö se ole kuolleiden henki, kuten joissakin paikoissa väitetään? Vai onko Saatana kaiken takana? Voisiko olla mahdollista, että glossolalia on ihmisen keksintö? Nämä ja muut kysymykset ansaitsevat perusteellista tutkimusta ja pohdintaa.
Onko glossolalian, "pakanallisen glossolalian", ilmiö näissä moderneissa ei-kristillisissä uskonnoissa sama glossolalia kuin kristittyjen keskuudessa, ainakin kielellisesti ja ilmeisten rakenteiden osalta? Vai eikö olekin? Käsittelemme tätä kysymystä seuraavassa osassa, koska se voi auttaa meitä ymmärtämään toista kysymystä: onko kristillisen glossolalian ja ei-kristillisen glossolalian välillä hengellinen ero? Mikä on glossolalian alkuperä, mistä se tulee? Jos ero on olemassa, voidaan väittää, että kristinusko on ainutlaatuinen ilmenemismuodoissaan, ja silloin on helpompi päätellä, että kristillinen glossolalia on peräisin Pyhästä Hengestä.
Eiköhän ne hellarien sekavat molotukset ole Parhamin hengen aikaansaannoksia.
2.Kor.11
13 Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi.
14 Eikä ihme; sillä itse Saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.
15 Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.
Luterilaiset pride-kirkolliset kirjoittelevat tänne satuja.
Parhami ei tyytynyt pelkästään satujen kertomiseen lapsille.
Muista Lootin vaimoa!
Himoitsetko taas Lootin vaimoa? Sinulla on ollut taipumusta kiihkoilla ammoin kuolleita.
Xenoglossy. Esimerkit. But glossolalia by definition makes no such sense, because it consists of strings of syllables, made up of sounds taken ...
Kielilläpuhuminen
Kielelläpuhumista karismaattisessa tilaisuudessa.
Kielilläpuhuminen tarkoittaa uskonnollista ilmiötä, jossa henkilö esittää hurmostilassa yleensä käsittämättömistä tavuista muodostuvaa puhetta.[1]
Kielilläpuhumista esiintyy pääosin karismaattisissa kristinuskon suuntauksissa, esimerkiksi helluntailaisuudessa. Glossolaliaksi luonnehdittua kielilläpuhumista ilmenee myös Haitin voodookulteissa ja šamanismissa sekä hindulaisuudessa. Näiden kulttien piirissä uskotaan, että alttiutta kielilläpuhumiseen voidaan edistää hallusinogeeneillä, esimerkiksi syömällä psilosybiinisieniä.
Luolissa asuneet oraakkelit puhuivat hurmoskielillä.
Nykyisin erilaiset huumeet, myrkylliset kasvit ja myrkkysienet aiheuttavat harhanäkyjä ja laukaisevat sekavaa puhetta ja käyttäytymistä.
Matteus oli oikea opetuslapsi, joka oli paikalla kun Jeesus otettiin taivaasee Galilean vuorella, jossa antoi opetuslapsilleen kastekäksyn viimeisinä sanoinaan maan päällä.
Jeesus itse ei puhunut mistään käärmeiden myrkyistä eikä myrkynjuonnista, johon saadaan immuniteetti kunhan vain uskotaan ja kastetaan.
Jeesuksen viimeiset sanat maan päällä on tallennettu Matteuksen evankeliumin loppuun, ei Markuksen evankeliumin loppuun, jota hellarit kovasti siteeraavat.
Matt.28
16 Ja ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä.
17 Ja kun he näkivät hänet, niin he kumartaen rukoilivat häntä, mutta muutamat epäilivät.
18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Jeesuksen järjestys: Ensin valetaan kasteessa perustus Kristuskalliolle
ensin KASTE syntien pesemiseksi pois ja uskon Hengen lahjan saamiseksi.
Vasta sen perustuksen päälle voidaan alkaa opettaa käskyjen merkitys ja kehotus niiden noudattamiseen.
Ihmisen oman uskonratkaisun varaan ja vaelluksen varaan rakentaminen on sitä hiekalle rakentamista.
Jeesus ja opetuslapset eivät puhuneet kielillä kun hurmahenget annettiin lahjana vasta helluntaina.
Jeesus puhui rukoilemisesta ja siitä ettei tulisi ensinnäkään rukoilla julkisesti ääneen toitottaen, vaan hiljaa kammioissaan. Sellaisen rukouksen Jumala kuulee. Se oli isku fariseusten julkista rukoilemista vastaan, joka tehtiin vain näön vuoksi.
Toisekseen ihminen saa hurmoshengessä puhua aivan niin paljon kuin haluaa. Ei sitä ole Raamatussa kielletty eikä uusi liitto muutenkaan ole mikään käskyä käskyn päälle liitto vaikka monet haluavat siitä sellaisen tehdä ja niin viitoittaa tietä helvettiin.
Glossolalian esiintyminen sekä kristillisissä että nykyisissä ei-kristillisissä (pakanallisissa) uskonnoissa ei voi olla herättämättä useita uusia kysymyksiä. Mikä on glossolalian alkuperä? Mikä on sen tarkoitus? Mikä on kristittyjen ja ei-kristittyjen välinen suhde glossolalian harjoittajien välillä? Kenen työ se on, mikä henki? Eikö se ole kuolleiden henki, kuten joissakin paikoissa väitetään? Vai onko Saatana kaiken takana?
Tieteellistä ja kielitieteellistä eroa kristinuskon ja ei-kristinuskon glossolalian ilmiön välillä? Jos on, mikä se on erityisesti? Ja jos ei, niin miten voidaan ymmärtää, että kristittyjen ja pakanoiden keskuudessa on samanlainen ilmiö? Ja lopuksi erityisen huolestuttava mutta väistämätön kysymys: onko glossolalia todella Pyhän Hengen lahja?
Tai että glossolalia voi olla sekä jumalallinen ilmiö että puhtaasti pakanallinen ilmiö. Se voi olla molempia.
Eli aina glossolalia ei ole suinkaan Jumalasta.
Sain muuten selville, että yliluonnollisia ilmiöitä ei esiinny vain kristinuskossa, vaan monissa abrahamilaisissa uskonnoissa ja muissakin uskonnoissa, jotka eivät ole abrahamilaisia.
Ei Raamattu kiellä hurmahenkiä. Sellaisen esittäminen on pahimman luokan vääristelyä ja vain omien mielliyhtyhtymien esilletuomista. Kristuksessa on vapaus eikä suinkaan sitä vanhan liiton hapatusta käskyineen.
Mutta Raamattu käskee koetella Henget ovatko ne Jumalasta. Se on uskovan tehtävä eikä sanallista höpöttää siitä mistä ei mitään ymmärrä.
Uskohan on nimenomaan Henkeä. Sitä miten Jumalan Henki vaikuttaa ihmisessä. Ellei vaikuta, niin usko on kuollutta ilman tekoja Ja jos väärä Henki vaikuttaa, niin silloin ohjaus on jostain muualta kuin Jumalalta.
Tutkija Robert Gromacki uskoo, että jokaisen nykyaikaisen glossolalian ilmenemismuodon lähde voi olla "saatanallinen, psykologinen ja väärennetty" eikä Jumalasta peräisin oleva. Glossolalian ilmiö ei ole yksinomaan kristillinen. Ilmiö esiintyy ei-kristillisissä uskonnoissa Malesiassa, Indonesiassa, Siperiassa, arktisilla alueilla, Kiinassa, Japanissa, Koreassa, Arabiassa, Burmassa ja Afrikan heimojen uskonnoissa. Aiemmin mainitsemamme psykologi, antropologi ja kielitieteilijä Felicitas D. Goodman on tutkinut englantia, espanjaa ja mayaa puhuvia helluntaiyhteisöjä Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Kuten muut tutkijat ennen häntä, hän vertasi nauhoituksia ei-kristillisistä rituaaleista Afrikassa, Borneossa, Indonesiassa ja Japanissa. Hän on julkaissut havaintonsa hyvin laajassa monografiassa.
Goodman päättelee, että "jos kaikki glossolalian piirteet eli segmenttirakenne (äänteet, tavut, lauseet) ja niiden suprasegmentaaliset elementit (eli rytmi, aksentit ja erityisesti yleinen intonaatio) otetaan huomioon, ne ovat ylikielellisesti ja ylikulttuurisesti identtisiä". Koska glossolaliaa esiintyy kaikkialla ja ei-kristillisissä ympäristöissä, se on merkki epäpuhtaista hengistä. Kävi ilmi, että kristillistettyä glossolaliaa ei ole väärin kutsua sen mutinaa enkelikieleksi. Se on todellakin enkelien kieltä, mutta ei Jumalan. Juuri tämä selittää glossolalaisten lainvastaiset teot, se, että he eivät tee niin omasta vapaasta tahdostaan, vaan kuuntelemalla ulkopuolelta tulevia "ilmestyksiä".
Esimerkkinä mainittakoon edellä mainitussa tv-ohjelmassa esiintynyt naispastori (!), joka sanoi olevansa avoin kannattajilleen ottamaan lainoja kultin kehittämistä varten miettimättä edes sitä, miten ne maksetaan takaisin jälkeenpäin. Itse asiassa hän oli varastanut heiltä petollisella tavalla. Kuka avasi hänet rikkomaan Jumalan käskyä "Älä varasta"? Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa alueellisessa keskuksessa Tšernivtsissä helluntaiseurakunnan pastori totesi samalla tavoin selvästi, että hänelle oli ilmoitettu, ettei hän pidä yhtä Jumalan kymmenestä käskystä.
Montanismi
Kaikkien kirkkohistoriaa opiskelleiden pitäisi tuntea 2. vuosisadan puolivälissä jKr. syntynyt montanistinen liike. Sen perustaja, frygialainen Montan, julisti, että hän oli saanut Jumalalta lopullisen ja korkeimman ilmoituksen. Hän vaati, että koko kirkko hyväksyisi hänen ajatuksensa ja tekisi, mitä hän ehdotti. Montan, joka piti itseään Jumalan profeettana, julisti, että juuri hänen tapauksessaan täyttyi Kristuksen lupaus lähettää Pyhä Henki, Lohduttaja, opetuslapsilleen, kuten Johanneksen 14:16-17, 26 ja 16:13 kirjataan. Montanin mukana oli kaksi naista, Maximilla ja Priscilla, jotka seurasivat häntä koko ajan. Oli muitakin seuraajia, jotka ennustivat hänen esimerkkinsä mukaan. [M.E. Posmov, Kristillisen kirkon historia (Bryssel, Life with God Publishing House, 1964), 147-8.]
Montan kehotti kirkkoa parannukseen ja puhdistukseen Pyhän Hengen hänelle väitetysti antaman erityisen ilmoituksen perusteella. Hän vaati, että Jeesuksen Kristuksen toinen tuleminen oli kirjaimellisesti tapahtumassa maan päällä ja että Uusi Jerusalem oli tulossa. Näiden läheisten ja suurten tapahtumien vuoksi Montan ja hänen uskontoverinsa kehottivat kristittyjä askeettisuuteen, johon kuului myös avioliitosta luopuminen. Jos henkilö on naimisissa tai naimisissa, avioliitto on purettava, jotta hän voi valmistautua. Montanan profetian mukaan uusi Jerusalem oli määrä perustaa Petusan ja Timionin kaupunkeihin Vähän-Aasian maakunnassa, joka on nykyään Phrygian maakunta, jota kutsutaan nykyään toisella nimellä ja joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Montanistien mukaan toinen tuleminen tapahtui niin pian, että eräs samanhenkinen montanisti nimeltä Maximilla julisti kerran eräässä profetiassaan: "Minun jälkeeni ei tule enää muita profeettoja, vaan ainoastaan loppu". [Montanismi, Encyclopedia of Religion Vol. 15 (New York: Macmillan Publishing House, 1987), 775.]
Historioitsijat sanovat, että montanistinen liike oli monien kristittyjen mielestä houkutteleva, koska sen julistajat olivat hyvin innostuneita ja monet jäsenet elivät askeettisesti. Montanistit olivat vakaita uskossaan, ja jotkut heistä joutuivat jopa marttyyreiksi vakaumuksensa ja uskonsa Kristukseen vuoksi. On kiitettävää ja hyvä olla luja uskossa, mutta yhtä tärkeää on tuntea Jumalan totuus ja saarnata sitä oikein.
Montanistien aikalaiskristittyjen, kuten Eusebiuksen, Rooman Hippolytoksen ja Tertulliaanin, todistukset kertovat, että Montan ja hänen profeettansa joutuivat ekstaasiin ja puhuivat käsittämättömillä kielillä. Tämäkin herätti kiinnostusta ja houkutteli ihmisiä heidän luokseen. Kaikki tämä vaikutti siihen, että montanismi levisi laajalti kristittyjen keskuudessa toisella ja kolmannella vuosisadalla. Sitten liike hiipui neljännellä vuosisadalla.
Huolimatta montanismin innostuksesta, ankaruudesta, profetiasta ja kielistä sekä sen laajasta levinneisyydestä muinainen kirkko hylkäsi liikkeen harhaoppisena. Tärkein syy oli se, että Montan ja hänen opetuslapsensa pitivät ajatuksiaan Pyhän Hengen lopullisena, arvovaltaisena ja totuudenmukaisena ilmoituksena. Heidän kirjoittamiaan ja seurakunnille lähettämiään profetioita he pitivät apostolien kirjoitusten kaltaisina. Montanin ennusteiden toteutumatta jääminen osoitti kuitenkin hänen ilmestyksensä epäluotettavuuden. Tämä tosiasia tekee selväksi, että montanilainen glossolalia ei paljastunut todelliseksi Pyhän Hengen lahjaksi, koska se oli olennainen osa Montanin epäluotettavaa profeetallista toimintaa.
Tämän "profeetan" opetuksessa oli toinenkin vakava puute. Kuten totesimme, hän opetti, että uskovien on purettava avioliittonsa valmistautuakseen Kristuksen toiseen tulemiseen. Ja tämä on vastoin Pyhän Hengen innoittamana kirjoitettua Raamattua. Tiedämme, että ap. Paavali kehotti kerran uskovia olemaan menemättä naimisiin (1. Kor. 7:25-38). Samassa kirjoituksessa hän kuitenkin sanoi, että tämä ei ollut Herran käsky, vaan vain hänen yksityinen mielipiteensä. Hän ei koskaan neuvonut uskovia purkamaan avioliittoja. Montan puolestaan vaati avioliitosta pidättäytymistä ja avioeron välttämättömyyttä valmistelun ehtona. Tämä ei ole millään tavalla Raamatun mukaista (1. Tim. 3:3).
Vaikka marttyyrius uskon puolesta, innostus, moraali jne. ovat myönteisiä elementtejä, väärät ennusteet ja Raamatun mukaan puolustamaton opetus avioliitosta eivät kuitenkaan tee siitä tervettä kristillistä liikettä. Sitä voidaan pitää eräänlaisena karismaattisena liikkeenä kristillisen kirkon historiassa.
1600-luvun puolivälissä Venäjällä syntyneen lahkon toimintaan liittyy myös sen jäsenten outoa käyttäytymistä ja glossolalian ilmenemistä. Vuonna 1928 ilmestyneessä Baptist-lehdessä kerrotaan ruoskaliikkeestä seuraavaa:
"Lahkon alkuperästä kerrotaan seuraava legendaarinen kertomus. Tsaari Aleksei Mihailovitšin valtakauden alussa Muromin alueella Isä Jumala -Savaof laskeutui taivaasta ja otti Gorodopnun vuorella eläkkeelle jääneen sotilaan Daniil Filippovitšin ruumiin. Hän saarnasi useita vuosia Kostroman, Vladimirin ja Nižni Novgorodin maakunnissa. Hän nimitti pojakseen ja seuraajakseen muromilaisen talonpojan Ivan Suslovin ja myönsi tälle vuonna 1649 jumaluusarvon. Väärän Kristuksen Suslov valitsi itselleen Neitsyt Marian ja 12 apostolia. Hän saarnasi Nižni Novgorodin rajoissa". [V.M.T-in "A brief historical sketch of religious dissent in Russia", Baptist, N10, (Neuvostoliiton baptistien liittovaltuuskunnan elin, 1928).
Englannin kveekarit
Englantilaisen uskonnollisen liikkeen, jota kutsuttiin kveekareiksi (sanasta quake), perustaja oli nuori mies nimeltä George Fox. Hänet vangittiin vuonna 1650, koska hän saarnasi julkisesti, että hän oli saavuttanut synnittömän täydellisyyden tilan. Tuohon aikaan länsimaiden hallitsijat pitivät itseään oikeamielisen opin vartijoina eivätkä epäröineet ryhtyä ankariin toimenpiteisiin harhaoppisia vastaan. Foxin vangitseminen ei auttanut asiaa. Vapautumisensa jälkeen hän sai näyn "Hengen uuden aikakauden" tulosta, jolloin ihmiset olisivat täysin vapaita synnistä.
Kettu piti näkyä todellisena ilmestyksenä Jumalalta ja alkoi ahkerasti saarnata erityistä sanomaansa ihmisille. Hän kehotti ihmisiä elämään Hengessä. Hän käski täyttyä Hengellä, olla yhteydessä Pyhässä Hengessä, rukoilla Pyhän Hengen kanssa ja laulaa Hengen innoittamana. Hän uskoi, että hänelle oli annettu valta tehdä ihmeitä.
Foxin innostus oli henkeäsalpaavaa. Hänen saarnojensa seurauksena alkoi uusi liike. Suuret ihmisjoukot kokoontuivat kuuntelemaan häntä. Pian alkoivat poikkeukselliset ilmiöt. Foxin kokouksissa kuulijat innostuivat niin, että he tärisivät rajusti, kaatuivat lattialle vaahto suussaan, huusivat täysillä ja joskus jopa uupuivat. Ei siis ole yllättävää, että kveekariliikkeen alkuaikoina myös glossolalia näkyi.
Pian sen jälkeen epätavalliset ilmiöt kuitenkin loppuivat. Kveekariyhteisö on ollut tasapainossa. Se on edelleen olemassa. Sen opin erityispiirteet ovat seuraavat: 1) toteutunut eskatologia, 2) usko ihmisen sielussa olevaan "sisäiseen valoon", jota pidetään Raamattua vastaavana, 3) miesten ja naisten tasa-arvoisuus kirkon palveluksessa, 4) tarve kohdella muita ystävällisesti ja 5) pasifismi.
Kveekarismia ei voida kutsua harhaoppiseksi sanan täydessä merkityksessä. Pikemminkin sen alkuperäistä tilaa olisi pidettävä epäterveellisenä ilmiönä ja ääritapauksena. Ajatukset, kuten usko omaan synnittömään täydellisyyteen, "sisäisen valon" rinnastaminen Raamattuun ja varhainen ekstaasi, osoittavat, että kveekarismi oli lähellä kultismia. Sen alkuperä oli monin tavoin samanlainen kuin montanismin. Siinä oli paljon innostusta, mutta vähän totuudenmukaisuutta tulevien tapahtumien ennustamisessa. Ilmeisesti sen glossolalian voidaan myös katsoa muistuttavan montanismia.
Kielilläpuhumisessa ihminen puhuu salaisuuksia Jumalalle.
😄💭😇
1. Kor. 14:2
kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.
Ja kuten jaekin sanoo: "häntä ei kukaan ymmärrä".
Tunnetun kielen, kuten vaikka englanninkielen puhuminen, ei olisi puhumista "salaisuuksia hengessä", eikä tunnetun kielen puhuminen ole sellaista, "jota kukaan ei ymmärrä".
Kielilläpuhumista kyllä esiintyy myös ihan tunnetuilla kielillä. Silloin ihminen saa yliluonnollisesti uuden, tunnetun kielen haltuunsa, ilman kielen opiskelemista koulussa. Jumala voi varustaa uskovan tällä tavalla esim. lähettäessään hänet lähetystyöhön ulkomaille ja antaa ko. maan kielen hänelle ex tempore, ilman, että lähetystyöntekijän pitää tuhlata aikaa opiskeluun. Kieli ei siis ole aina tuntematonta, kuten ei ollut ensimmäisenä helluntainakaan.
Mutta kielilläpuhujan kieli voi olla myös tuntematonta. Silloin kielilläpuhumiseen kehotetaan raamatussa "rukoilemaan selitystä":
1. Kor. 14:13
rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.
Jos kaikki kielet olisvat tavallisia, käännettävissä ja tulkattavissa olevia, tunnettuja kieliä, joita voisi koulussa opiskella, ei sellaisen lisänä tarvittaisi mitään "selittämisen lahjaa".
Eikä olemassa olevien kielten kääntämistä muutenkaan "rukoilla lahjana Jumalalta", vaan kielenkääntämistä ja tulkkaamista opiskellaan kouluissa.
Kun siis Jumala varustaa kielilläpuhumisen armolahjalla, se voi olla joko täysin tunnettu kieli, yliluonnollisesti ja yhtäkkiä saatuna, tai täysin tuntematon kieli, tai tuntemattoman kielen selittämisen lahja.
Kielilläpuhumista esiintyy myös pakanuudessa, tai vaikka tilanteessa, jossa ihminen on saanut iskun päähänsä. Kileilläpuhuminen voi siis olla joko
-henkivaltojen aiheuttamaa,
-aivoperäistä (esim aivosairaus tai aivovamma),
-ihmisen itsensä keksimää, tai
-Jumalan antamaa armolahjaa.
>> Kileilläpuhuminen <<
Siis ei 'kileillä', vaan kielillä. 😁
https://www.youtube.com/watch?v=cQ4114XO-Xo
Kielilläpuhuminen
Varoitus: ei herkille.
https://www.youtube.com/watch?v=X2V7KbbfRHA
Tässä olisi myös.
https://www.youtube.com/watch?v=v4dIdOmgFG0
Suomessako myös sellaista?
Kirkossa nykyään tapahtuu sellaistakin.
Hyvä otsikko aloituksella.
Semmoista.
Vuohipukit puhuu "kileille"ja kaataa niitä selälleen.
Sitä katsellessani tuli lännestä vuohipukki koko maan yli, tuskin maanpintaa koskettaen, ja sillä pukilla oli otsassaan mahtava sarvi.
Hellarien esimerkkiä ei pidä lähteä seuraamaan. Helluntailaisuus on Amerikasta tänne tuotu eksytys,
Hellarien ja muiden lahkojen epämääräiset molotukset eivät ole Hengen hedelmä.
Gal. 5:22
Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
Antikristus käyttää eksyttämiseen myös molotusta, jota se teki jo Paavalille Korintossa, jossa pääsi käyttämään Paavalin äänielimiä kun Jumala lähetti Paavaliin Saatanan enkelin.
Jaahas. Kristinusko ja Intia.
Voi että sitä Antikristuksen pelkoa taas ja taas uudelleen.
Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.
Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).
Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset mestaritaikurit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristillä, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperinpalasen voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.
Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä ympyrästä, pahan silmän poistamisesta, karman parantamisesta. Sokeisiin oppaisiin luottamisen vuoksi hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että saatana on tullut jo kauan sitten, ja se on juurtunut hyvin sellaisten kurjien ihmisten sydämiin, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.
Valmistaudutte torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisällänne, nauraa tyhmyydellenne, auttaa teitä ehdottamalla tarvetta ostaa amuletteja, lukea loitsuja, kuunnella tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten kasukoita, valkoisia kaapuja, sahramirobeja tai yksivärisiä pukuja). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!
He maalasivat mielikuvituksellisesti seinälle paholaisen ja lyövät häntä nyrkillä tietämättä, että he tekevät niin sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon, on paholaisen valloittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa ilmenemismuodoissaan.
Mutta missä jumalattomuus asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään.