Kun yhä suurempi osa hinnan muodostuksesta ei näytä liittyvän enää millään tavoin reaalitalouteen (teollisuus, rakentaminen, kaivostoiminta, maa- ja metsätalous, kalastus, sekä näitä tukeva kuljetus ja palvelut) on vaikea enää kuvitella että korrelaatio elintason ja bkt:n välillä olisi yhtä voimakas kuin vaikkapa 1970-luvun alussa. Lisäksi bkt:n kasvu näytetään nyt rahoitettavan täysin velalla.
Uskotko vielä että Suomen bruttokansantuotteesta edes puolet on reaalitaloutta?
Anonyymi
291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun huligaani rikkoo 10 000 euroa maksavan näyteikkunan ja vakuutuksen kautta liikkeenomistaja korjauttaa lasin näkyy se bruttokansantuotteen 10 000 euron kasvuna. Todellisuudessa kuitenkin kyseessä on elintason lisääntymisen huijaus. Vakuutusmaksujen kautta ihmisiltä peritään tuo 10 000 euron vahinko. Kansantalouden kirjanpidossa on paljon täälaista huijauksen makua. Suuri huijaus on myös asuntojen arvonnousu. Asuntokaupan arvon tuplaantuminen näkyy myös bkt-tilastoissa vaikka sinänsä asunnot olivat niitä samoja ennen ja jälkeen arvonnousun.
On yleisesti jo tunnustettu tosiasia että bkt:n kasvun ja elintason kasvun välinen korrelaatio heikkeni huomattavasti 1980-luvulta lähtien ja yhä suurempi osa bkt:sta ei enää liity reaalitalouteen. Emme ole siten vaurastuneet niin paljon viimeisen 40 vuoden aikana mitä bkt väittää.
Omaisuudella ei ole rahallista arvoa, jos omaisuus ei mene kaupaksi. Raha on vain vaihdon väline.