Keski-Aasian tasavallat haluavat nyt loitommalle Venäjästä – Jos Putinin sotimisen tarkoitus on etupiirien turvaaminen, on käymässä päinvastoin
Kazakstan vahvistaa asevoimiaan, Kirgisia ja Turkmenistan ostavat aseita Turkista, Uzbekistan ja Tadžikistan varautuvat paluumuuttajien aaltoon.
PIKKU-UUTINEN Kazakstanista viime perjantailta: digitaalisesta kehityksestä vastaavan apulaisministeri Askar Žambakinin mukaan Kazakstan harkitsee luopumista yhteisen maksujärjestelmän kehittämisestä Venäjän valtiollisen Sberbankin kanssa. Asiasta kertoo uutissivusto Tengrinews.
Kazakstanin valtionpalveluista vastaavan komitean puheenjohtaja Alihan Baimenov arveli saman uutisen mukaan päivää aiemmin, että mallia omaan maksujärjestelmään voitaisiin hakea esimerkiksi Virosta tai Etelä-Koreasta.
Kazakstanilaisia ei voi moittia, sillä yhteistyö pakotelistoille päätyneen venäläispankin kanssa ei ole täysjärkistä touhua. Sberbankin vaikeudet ovat kuitenkin pikku juttu, kun hyökkäyssota Ukrainassa alkaa romuttaa sitä, mikä Venäjän etupiiristä on jäljellä.
PIAN kaksi kuukautta jatkunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan työntää Keski-Aasian entisiä neuvostotasavaltoja ja Venäjän perinteisiä liittolaisia etäämmäksi Venäjästä, josta ne ovat ennen kaikkea taloudellisesti erittäin riippuvaisia. Venäjän talouden alamäki, ruplan heikkeneminen ja läntiset pakotteet pakottavat Keski-Aasian tasavaltoja hakemaan yhteistyökumppaneita muualta.
Sekä Kiina että Eurooppa ja Yhdysvallat ovat olleet Keski-Aasian tasavalloille tärkeitä vientimaita ja sijoittajia aiemminkin. Nyt yhteistyötä on tarjolla muualtakin ja ennen kaikkea Turkista, joka haluaa kasvattaa vaikutusvaltaansa sukulaiskansojen keskuudessa muun muassa asekaupoilla.
SOTILAALLISESTi viisi Keski-Aasian tasavaltaa ovat erilaisia mutta miksikään sotilasmahdiksi niistä ei voi väittää yhtäkään. Venäjän kannalta huonosti sujunut sota Ukrainassa panee hallitukset Keski-Aasiassa miettimään, miten turvallisuusasiat ratkaistaan, jos Venäjän aseellinen voima ehtyy.
Lue lisää: Hajottaako järjetön sota Venäjän? Kummankaan osapuolen sotilaallista voittoa ei ole näköpiirissä, mutta tulevaisuutta voi yrittää ennustaa menneisyyden perusteella
Sotilaallisesti tilanne on vaikein Kazakstanissa, jonka vajaasta 20 miljoonasta asukkaasta vajaa viidennes on etnisiä venäläisiä. Heistä suurin osa asuu maan pohjoisosassa, ja Venäjän aikeista lohkaista pala Kazakstania itselleen juoruiltiin jo Krimin miehityksen jälkeen 2014.
Venäjän presidentti Vladimir Putin lisäsi tuolloin löylyä huomauttamalla, että Kazakstan on valtiona pelkkä Neuvostoliiton luomus. Putinin määritelmä Ukrainasta oli sama ennen helmikuun hyökkäystä.
Kazakstanin pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev huomautti, ettei Moskovan ruhtinaskunnasta ollut Kazakkien kaanikunnan syntyessä 1200-luvulla tietoakaan. Nazarbajev oli kuitenkin huoleton itsevaltias ja hyvää pataa Putinin kanssa.
Nazarbajev luovutti presidentin tehtävät 2019 suosikilleen Kasym-Žomart Tokajeville ja jäi itse turvallisuusneuvoston elinikäiseksi presidentiksi itse keksimällään tittelillä Elbasy eli ”kansan johtaja.” Tämä järjestely loppui viime tammikuussa, kun hintojen nousu johti kansan kapinaan. Se kääntyi saman tien eliittiryhmien väliseksi kamppailuksi, josta Tokajev selvisi voittajaksi kutsumalla Venäjän joukot apuun.
PUTININ näkökulmasta Tokajeville oli näytetty kaapin paikka mutta nyt tämä epätasa-arvoinen kumppanuussuhde murenee nopeasti. Washingtonilaisen National Defense Universityn professori Erica Marat arvioi kuluneella viikolla Euroasianet-julkaisulle, että Venäjän hyökkäyksen laajuus, julmuus ja väkivaltaisuus on tullut täytenä yllätyksenä kaikille Keski-Aasian tasavalloille.
Olisi outoa kuvitella, ettei Kazakstan ottaisi huomioon Venäjän hyökkäyksen mahdollisuutta”, Marat sanoi. ”Viime aikoihin asti sellainen hyökkäys näytti mahdottomalta muttei näytä enää.”
Kazakstanin apulaisvaltiovarainministeri Tatjana Saveljova esitti toissa viikolla parlamentille kolmen seuraavan vuoden budjettiraamit. Mukana oli noin miljardin dollarin suuruinen lisäys puolustusmenoihin vielä tänä vuonna.
Kazakstanilaisittain summa on suuri: se merkitsee noin 50 prosentin korotusta viime vuoden puolustusmenoihin. Tarkoituksena on uusia vanhaa neuvostokalustoa ja nostaa ammattisotilaiden palkkoja reilusti.
UZBEKISTANIN, Tadžikistanin ja Kirgisian päällimmäinen huoli on paluumuuttajien vyöry takaisin kotiin. Eniten siirtotyöläisiä Venäjälle on tullut 35 miljoonan asukkaan Uzbekistanista ja he ovat Moskovassa hyvien työntekijöiden maineessa.
Monet ovat palanneet kotiin vuodesta 2015 lähtien Venäjän talousvaikeuksien ja kiristyneiden työlupamääräysten vuoksi. Osa on jäänyt Venäjälle laittomasti mutta parin vuoden takaisen tilaston mukaan laillisiakin uzbekkeja oli Venäjällä vielä 2,2 miljoonaa.
Uzbekistanilaisen uutistoimisto Rodrobnon haastattelemien asiantuntijoiden mukaan noin 200 000 siirtotyöläistä olisi jo palannut Ukrainan hyökkäyksen aikana Venäj
Kazakstan vahvistaa asevoimiaan, Kirgisia ja Turkmenistan ostavat aseita Turkista, Uzbekistan ja Tadžikistan varautuvat paluumuuttajien aaltoon.
PIKKU-UUTINEN Kazakstanista viime perjantailta: digitaalisesta kehityksestä vastaavan apulaisministeri Askar Žambakinin mukaan Kazakstan harkitsee luopumista yhteisen maksujärjestelmän kehittämisestä Venäjän valtiollisen Sberbankin kanssa. Asiasta kertoo uutissivusto Tengrinews.
Kazakstanin valtionpalveluista vastaavan komitean puheenjohtaja Alihan Baimenov arveli saman uutisen mukaan päivää aiemmin, että mallia omaan maksujärjestelmään voitaisiin hakea esimerkiksi Virosta tai Etelä-Koreasta.
Kazakstanilaisia ei voi moittia, sillä yhteistyö pakotelistoille päätyneen venäläispankin kanssa ei ole täysjärkistä touhua. Sberbankin vaikeudet ovat kuitenkin pikku juttu, kun hyökkäyssota Ukrainassa alkaa romuttaa sitä, mikä Venäjän etupiiristä on jäljellä.
PIAN kaksi kuukautta jatkunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan työntää Keski-Aasian entisiä neuvostotasavaltoja ja Venäjän perinteisiä liittolaisia etäämmäksi Venäjästä, josta ne ovat ennen kaikkea taloudellisesti erittäin riippuvaisia. Venäjän talouden alamäki, ruplan heikkeneminen ja läntiset pakotteet pakottavat Keski-Aasian tasavaltoja hakemaan yhteistyökumppaneita muualta.
Sekä Kiina että Eurooppa ja Yhdysvallat ovat olleet Keski-Aasian tasavalloille tärkeitä vientimaita ja sijoittajia aiemminkin. Nyt yhteistyötä on tarjolla muualtakin ja ennen kaikkea Turkista, joka haluaa kasvattaa vaikutusvaltaansa sukulaiskansojen keskuudessa muun muassa asekaupoilla.
SOTILAALLISESTi viisi Keski-Aasian tasavaltaa ovat erilaisia mutta miksikään sotilasmahdiksi niistä ei voi väittää yhtäkään. Venäjän kannalta huonosti sujunut sota Ukrainassa panee hallitukset Keski-Aasiassa miettimään, miten turvallisuusasiat ratkaistaan, jos Venäjän aseellinen voima ehtyy.
Lue lisää: Hajottaako järjetön sota Venäjän? Kummankaan osapuolen sotilaallista voittoa ei ole näköpiirissä, mutta tulevaisuutta voi yrittää ennustaa menneisyyden perusteella
Sotilaallisesti tilanne on vaikein Kazakstanissa, jonka vajaasta 20 miljoonasta asukkaasta vajaa viidennes on etnisiä venäläisiä. Heistä suurin osa asuu maan pohjoisosassa, ja Venäjän aikeista lohkaista pala Kazakstania itselleen juoruiltiin jo Krimin miehityksen jälkeen 2014.
Venäjän presidentti Vladimir Putin lisäsi tuolloin löylyä huomauttamalla, että Kazakstan on valtiona pelkkä Neuvostoliiton luomus. Putinin määritelmä Ukrainasta oli sama ennen helmikuun hyökkäystä.
Kazakstanin pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev huomautti, ettei Moskovan ruhtinaskunnasta ollut Kazakkien kaanikunnan syntyessä 1200-luvulla tietoakaan. Nazarbajev oli kuitenkin huoleton itsevaltias ja hyvää pataa Putinin kanssa.
Nazarbajev luovutti presidentin tehtävät 2019 suosikilleen Kasym-Žomart Tokajeville ja jäi itse turvallisuusneuvoston elinikäiseksi presidentiksi itse keksimällään tittelillä Elbasy eli ”kansan johtaja.” Tämä järjestely loppui viime tammikuussa, kun hintojen nousu johti kansan kapinaan. Se kääntyi saman tien eliittiryhmien väliseksi kamppailuksi, josta Tokajev selvisi voittajaksi kutsumalla Venäjän joukot apuun.
PUTININ näkökulmasta Tokajeville oli näytetty kaapin paikka mutta nyt tämä epätasa-arvoinen kumppanuussuhde murenee nopeasti. Washingtonilaisen National Defense Universityn professori Erica Marat arvioi kuluneella viikolla Euroasianet-julkaisulle, että Venäjän hyökkäyksen laajuus, julmuus ja väkivaltaisuus on tullut täytenä yllätyksenä kaikille Keski-Aasian tasavalloille.
Olisi outoa kuvitella, ettei Kazakstan ottaisi huomioon Venäjän hyökkäyksen mahdollisuutta”, Marat sanoi. ”Viime aikoihin asti sellainen hyökkäys näytti mahdottomalta muttei näytä enää.”
Kazakstanin apulaisvaltiovarainministeri Tatjana Saveljova esitti toissa viikolla parlamentille kolmen seuraavan vuoden budjettiraamit. Mukana oli noin miljardin dollarin suuruinen lisäys puolustusmenoihin vielä tänä vuonna.
Kazakstanilaisittain summa on suuri: se merkitsee noin 50 prosentin korotusta viime vuoden puolustusmenoihin. Tarkoituksena on uusia vanhaa neuvostokalustoa ja nostaa ammattisotilaiden palkkoja reilusti.
UZBEKISTANIN, Tadžikistanin ja Kirgisian päällimmäinen huoli on paluumuuttajien vyöry takaisin kotiin. Eniten siirtotyöläisiä Venäjälle on tullut 35 miljoonan asukkaan Uzbekistanista ja he ovat Moskovassa hyvien työntekijöiden maineessa.
Monet ovat palanneet kotiin vuodesta 2015 lähtien Venäjän talousvaikeuksien ja kiristyneiden työlupamääräysten vuoksi. Osa on jäänyt Venäjälle laittomasti mutta parin vuoden takaisen tilaston mukaan laillisiakin uzbekkeja oli Venäjällä vielä 2,2 miljoonaa.
Uzbekistanilaisen uutistoimisto Rodrobnon haastattelemien asiantuntijoiden mukaan noin 200 000 siirtotyöläistä olisi jo palannut Ukrainan hyökkäyksen aikana Venäj
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.