Valon "resoluutio." Miten se pitäisi ajatella.

Anonyymi

Eikös valon resoluutio ole rajallinen eli riittävän pieni kohde ei enää vaikuta valon kulkemiseen ja näin se jää "valolta" piiloon?

Heijastuuko näin pienestä kohteesta valoa eli onko se täysin näkymätön? Voiko näin pientä kohdetta lämmittää valolla?

Eikös tämä rajallinen resoluutio aiheuttaisi sen, että optinen kuva alkaisi muuttumaan epäteräväksi, jos sitä voitaisiin suurentaa "ideaalisella mikroskoopilla" näin paljon?

Cd-levyssähän kuopan syvyys on neljännesaallonpituus (luetaan monokromaattisella valolla), jolloin heijastuma kuopan pohjalta tulee vastavaiheisena takaisin mikä pienentää levyn pinnasta heijastuneen valon määrää. Laserin valokeila valaiseee kuopan reunojen ulkopuoleltakin, mutta kuopat voidaan silti havaita.

8

273

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Valomikroskoopin resoluutio on puolen aallonpituuden suuruusluokkaa. Sitä tarkemmin voi valolla tutkia asioita poraamalla metallikalvoon aallonpituutta huomattavasti pienempi reikä tai venyttämällä optinen kuitu kärjestään hyvin kapeaksi ja antamalla tutkittavan kappaleen liikkua tuon kärjen editse. Tuota kutsutaan lähikenttämikroskoopiksi (near field optical scanning microscope) ja sillä päästään parhaimmillaan 6 nm resoluutioon näkyvän valon aallonpituuden ollessa kuitenkin useita satoja nanometrejä.

      Vapaassa tilassa valo vuorovaikuttaa pienimmillään yksittäisten molekyylien tai atomien kanssa, jos valo on atomin tai molekyylin virittämiseen sopivalla aallonpituudella (fotoni absorboituu). Hiilidioksidi ja metaani kertovat olemassaolostaan ilmakehässä absorboimalla tiettyjä itselleen ominaisia aallonpituuksia.

      Kaasussa valo voi muuttaa suuntaansa siroamalla yksittäisestä molekyylistä. Sininen taivas aiheutuu siitä, että ilmakehää valaisevasta auringonvalosta lyhytaaltoisin osa siroaa yksittäisistä ilmakehän molekyyleistä. Sama ilmiö tuottaa auringonlaskun punaisuuden kun sininen valo siroaa pois. Sironnan todennäköisyys on kääntäen verrannollinen aallonpituuden neljänteen potenssiin.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Rayleigh_scattering

    • Anonyymi

      Miten valo voi edetä aallonpituutta pienemmästä reiästä?

      Kouluvuosista on jo sen verran aikaa, että en enää kovin tarkasti muista sähkömagnetismia.

      Jokin aallonpituuteen verrannollinen raja oli jonka yläpuolella sähkömagneettinen aalto "mahtuu" ja etenee ja alapuolella muistaakseni vaimenee.

      • Anonyymi

        Jos reikä on sähkömagneettisen säteilyn aallonpituutta selvästi pienempi niin se vaimentaa voimakkaasti etenevää aaltoa. Tuohon perustuu esimerkiksi mikroaaltouunin ovessa oleva verkko, jonka silmukat ovat paljon aallonpituutta pienempiä.

        Lähikenttämikroskoopissa käytetään kuvaamiseen sitä pienen reiän välitöntä lähialuetta, jossa reiän toisella puolella oleva sähkömagneettinen kenttä pullistuu reiästä ulospäin "lähikenttänä". Lähikenttää nähdään myös esimerkiksi antennien välittömässä läheisyydessä eikä se ole etenevää aaltoliikettä.

        Etenevä aaltoliike vapaassa tilassa on kaukokenttää.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Near_and_far_field


    • Anonyymi

      Voisi myös kysyä mikä on veden resoluutio?
      Kuinka pieni kappale voisi liikkua vedessä kastumatta?

      • Anonyymi

        Miten määritellään kastuminen? Kosketus vesimolekyyliin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten määritellään kastuminen? Kosketus vesimolekyyliin?

        Kuvitellaan pieni itikka joka pystyisi lentelemään veden sisällä kuivin siivin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten määritellään kastuminen? Kosketus vesimolekyyliin?

        Kastuminen määritellään näin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Wetting

        Pinta kastuu kun vesimolekyylien ja pinnan välille syntyy väliaikaisesti vetysidoksia. Sivusta ei valitettavasti ole suomenkielistä versiota.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      82
      7066
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7033
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      106
      6143
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5394
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5218
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      60
      5163
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5088
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4575
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      16
      3417
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3360
    Aihe