(Laitetaan nyt näin, koska useimmat ei kuitenkan halua lukea, vihreitten sivuilta(poikkeuksiakin on, jokuhan tännekkin kirjoittava tavaa näitä päivät pitkät), ei ainakaan Psifisti nyt sano olevan väärinkirjoitettu)
Isot veet Vuosaari ja Vuotos
Naturaan liittyy muutamia erityisen kuumia kiistoja. Näihin kuuluvat Vuosaaren sataman vaikutukset Naturaan ja Kemihaaran suot, joille on kaavailtu Vuotoksen allasta.
EU-direktiivien mukaan Natura-alueille tai niiden tuntumaan kaavailtujen hankkeiden vaikutukset Naturaan on arvioitava. Jos hanke ei haittaa niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi kyseinen alue on Naturaan liitetty, hankkeen saa toteuttaa. Jos hanke haittaa Naturaa, on arvioitava, onko hanke valtakunnalle välttämätön ja onko sille vaihtoehtoja. Jos vaihtoehtoja ei ole ja hanke on välttämätön, sen saa toteuttaa Naturalle aiheutetusta haitasta huolimatta.
Vuosaari
Aloittaessani ministerinä keväällä 1999 käytettävissäni oli joukko biologiasiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan Vuosaaren satama haittaa viereisen Natura-alueen (Mustavuoren lehto ja Öster sundomin lintuvedet) Natura-luonnonarvoja. Yhden lausunnon mukaan satama ei haittaa Naturaa. Tämän lausunnon tekijä ei kuitenkaan ollut biologi vaan luontotoimittaja. Ympäristöministeriö oli tiedustellut oikeuskanslerinvirastolta sitä, mikä on oikea taho arvioimaan mahdollisen Natura-haitan.
Oikeuskansleri vastasi loppusyksystä 1999, että sataman Natura-vaikutusten arvio tulee päättää valtioneuvostossa. Vein asian valtioneuvostoon heti joulukuussa 1999. Esitykseni oli sama kuin asiantuntijalausuntojen enemmistön näkemys, eli että satama haittaa Naturaa. Asiasta äänestettiin ja jäin yksin. Kaikki muut paikalla olleet valtioneuvoston jäsenet olivat päinvastaista mieltä. Sataman vastustajat valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vuoden 2001 alussa KHO antoi päätöksen, jonka mukaan valtioneuvosto ei ollut oikea elin arvioimaan Natura-haittaa, vaan asia kuuluu ratkaista ympäristöministeriössä siinä yhteydessä, kun vahvistetaan aluetta koskeva seutukaava.
Ilmoitin välittömästi hallitusryhmien puheenjohtajille, että arvioni sataman Natura-haitasta on entinen. Tästä seurasi, että liikenneministeriön oli ryhdyttävä arvioimaan, onko satama välttämätön ja onko sille vaihtoehtoja. Liikenneministeriön lausunto saatiin saman vuoden kevät kesällä ja, yllätys yllätys, ministeriö katsoi pääkaupunkiseudun sataman olevan välttämätön ja että Vuosaari on ainoa vaihtoehto sen paikaksi. Kesäkuussa 2001 hallitusryhmien puheenjohtajien neuvottelussa sovittiin vielä, yksimielisesti, että asiasta pyydetään EU:n komission lausunto, jotta sen pyytämättä jättäminen ei aiheuttaisi uutta valituskierrosta KHO:oon. Mustavuoren lehto - Östersundomin lintuvedet-alueella on nimittäin luontodirektiivin tarkoittamia ensisijaisesti suojeltuja luontotyyppejä, ja sellaisia haittaavista projekteista on pyydettävä komission lausunto. Lausunnon pyytäminen tulkittiin kuitenkin monessa tiedotusvälineessä siten, että jarrutan tahallani päätöksentekoa. Omasta mielestäni vein asiaa kuitenkin aina eteenpäin viivytyksettä joka kerran, kun asia oli käsissäni.
Kesäkuussa 2001 puheillani kävi erään suuryrityksen varatoimitusjohtaja, joka esitteli firmansa teettämän satamaselvityksen. Sen mukaan Kirkkonummen Kantvik olisi pääkaupunkiseudun satamalle yhteiskuntataloudellisesti huomattavasti parempi paikka kuin Vuosaari. Varatoimitusjohtaja kertoi, että Kantvikin satama säästäisi hänen firmansa kuljetuskustannuksia useiden miljoonien markkojen edestä vuosittain verrattuna Vuosaaren satamaan. Hän ei kuitenkaan halunnut julkistaa firmansa teettämää selvitystä.
Alkusyksystä 2001 EU:n komissio ilmoitti, että se ei aio tässä vaiheessa ottaa asiaan kantaa. Ympäristöministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan satamalle poikkeuslupaa. Kun päätösehdotus oli valmis, oikeuskansleri tutki sen. Vuodenvaihteen tienoilla hän totesi, että poikkeusluvan perustelut (siis liikenneministeriön esittämät perustelut sille että satama olisi välttämätön ja pääkaupunkiseudun satamaksi ainoa vaihtoehto) eivät riitä. Näin ollen en olisi voinut tehdä muuta päätöstä kuin hylätä seutukaavan Vuosaaren sataman osalta. Koska hallituksen enemmistö kuitenkin oli asiasta toista mieltä, suostuin siihen, että päätöksen tekee ympäristöministerin sijaisena Suvi-Anne Siimes ollessani työmatkalla Aasiassa tammikuun lopulla. Ministeri Siimes hyväksyi seutukaavan katsoen, että satama ei haittaa Naturaa, jolloin poikkeuslupaakaan ei tietysti tarvita.
Isot veet Vuosaari ja Vuotos
Naturaan liittyy muutamia erityisen kuumia kiistoja. Näihin kuuluvat Vuosaaren sataman vaikutukset Naturaan ja Kemihaaran suot, joille on kaavailtu Vuotoksen allasta.
EU-direktiivien mukaan Natura-alueille tai niiden tuntumaan kaavailtujen hankkeiden vaikutukset Naturaan on arvioitava. Jos hanke ei haittaa niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi kyseinen alue on Naturaan liitetty, hankkeen saa toteuttaa. Jos hanke haittaa Naturaa, on arvioitava, onko hanke valtakunnalle välttämätön ja onko sille vaihtoehtoja. Jos vaihtoehtoja ei ole ja hanke on välttämätön, sen saa toteuttaa Naturalle aiheutetusta haitasta huolimatta.
Vuosaari
Aloittaessani ministerinä keväällä 1999 käytettävissäni oli joukko biologiasiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan Vuosaaren satama haittaa viereisen Natura-alueen (Mustavuoren lehto ja Öster sundomin lintuvedet) Natura-luonnonarvoja. Yhden lausunnon mukaan satama ei haittaa Naturaa. Tämän lausunnon tekijä ei kuitenkaan ollut biologi vaan luontotoimittaja. Ympäristöministeriö oli tiedustellut oikeuskanslerinvirastolta sitä, mikä on oikea taho arvioimaan mahdollisen Natura-haitan.
Oikeuskansleri vastasi loppusyksystä 1999, että sataman Natura-vaikutusten arvio tulee päättää valtioneuvostossa. Vein asian valtioneuvostoon heti joulukuussa 1999. Esitykseni oli sama kuin asiantuntijalausuntojen enemmistön näkemys, eli että satama haittaa Naturaa. Asiasta äänestettiin ja jäin yksin. Kaikki muut paikalla olleet valtioneuvoston jäsenet olivat päinvastaista mieltä. Sataman vastustajat valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vuoden 2001 alussa KHO antoi päätöksen, jonka mukaan valtioneuvosto ei ollut oikea elin arvioimaan Natura-haittaa, vaan asia kuuluu ratkaista ympäristöministeriössä siinä yhteydessä, kun vahvistetaan aluetta koskeva seutukaava.
Ilmoitin välittömästi hallitusryhmien puheenjohtajille, että arvioni sataman Natura-haitasta on entinen. Tästä seurasi, että liikenneministeriön oli ryhdyttävä arvioimaan, onko satama välttämätön ja onko sille vaihtoehtoja. Liikenneministeriön lausunto saatiin saman vuoden kevät kesällä ja, yllätys yllätys, ministeriö katsoi pääkaupunkiseudun sataman olevan välttämätön ja että Vuosaari on ainoa vaihtoehto sen paikaksi. Kesäkuussa 2001 hallitusryhmien puheenjohtajien neuvottelussa sovittiin vielä, yksimielisesti, että asiasta pyydetään EU:n komission lausunto, jotta sen pyytämättä jättäminen ei aiheuttaisi uutta valituskierrosta KHO:oon. Mustavuoren lehto - Östersundomin lintuvedet-alueella on nimittäin luontodirektiivin tarkoittamia ensisijaisesti suojeltuja luontotyyppejä, ja sellaisia haittaavista projekteista on pyydettävä komission lausunto. Lausunnon pyytäminen tulkittiin kuitenkin monessa tiedotusvälineessä siten, että jarrutan tahallani päätöksentekoa. Omasta mielestäni vein asiaa kuitenkin aina eteenpäin viivytyksettä joka kerran, kun asia oli käsissäni.
Kesäkuussa 2001 puheillani kävi erään suuryrityksen varatoimitusjohtaja, joka esitteli firmansa teettämän satamaselvityksen. Sen mukaan Kirkkonummen Kantvik olisi pääkaupunkiseudun satamalle yhteiskuntataloudellisesti huomattavasti parempi paikka kuin Vuosaari. Varatoimitusjohtaja kertoi, että Kantvikin satama säästäisi hänen firmansa kuljetuskustannuksia useiden miljoonien markkojen edestä vuosittain verrattuna Vuosaaren satamaan. Hän ei kuitenkaan halunnut julkistaa firmansa teettämää selvitystä.
Alkusyksystä 2001 EU:n komissio ilmoitti, että se ei aio tässä vaiheessa ottaa asiaan kantaa. Ympäristöministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan satamalle poikkeuslupaa. Kun päätösehdotus oli valmis, oikeuskansleri tutki sen. Vuodenvaihteen tienoilla hän totesi, että poikkeusluvan perustelut (siis liikenneministeriön esittämät perustelut sille että satama olisi välttämätön ja pääkaupunkiseudun satamaksi ainoa vaihtoehto) eivät riitä. Näin ollen en olisi voinut tehdä muuta päätöstä kuin hylätä seutukaavan Vuosaaren sataman osalta. Koska hallituksen enemmistö kuitenkin oli asiasta toista mieltä, suostuin siihen, että päätöksen tekee ympäristöministerin sijaisena Suvi-Anne Siimes ollessani työmatkalla Aasiassa tammikuun lopulla. Ministeri Siimes hyväksyi seutukaavan katsoen, että satama ei haittaa Naturaa, jolloin poikkeuslupaakaan ei tietysti tarvita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.