tässä raakaa tieteellistä todistusaineistoa inttitaantumuksesta:
Roope Uusitalo 1999 Return to education in Finland. Julkaisusarja: Labour Economics.
Abstract
This study presents estimates of the return to education in Finland using an individual-level data set that also includes ability measures and information on family background. It can be inferred that a man who scores one standard deviation higher on all three tests earns, on average, 6% more than a man with similar education and experience but lower test scores.
Eli tämän laajan tutkimuksen (N > 1000) mukaan armeijan P-kaudella tekemät älykkyys- ja soveltuvuustestit kertovat poikien tulevasta tulotasosta erittäin heikosti. Ne pojat jotka ovat huomattavasti ryhmäänsä älykkäämpiä, tienaavat vain 6% enemmän tulevassa ammatissaan. Jos pojat olisivat käyneet jotain muuta koulua kuin armeijaa saman ajan, olisi heidän älykkyysosamääränsä ja tulevat ansiotasonsa nousseet huomattavasti korkeammalle. Koulutus tunnetusti lisää ÄO-testeissä saamaa tulosta ja ansiotasoa.
Roope Uusitalo 1999 Return to education in Finland. Julkaisusarja: Labour Economics.
Abstract
This study presents estimates of the return to education in Finland using an individual-level data set that also includes ability measures and information on family background. It can be inferred that a man who scores one standard deviation higher on all three tests earns, on average, 6% more than a man with similar education and experience but lower test scores.
Eli tämän laajan tutkimuksen (N > 1000) mukaan armeijan P-kaudella tekemät älykkyys- ja soveltuvuustestit kertovat poikien tulevasta tulotasosta erittäin heikosti. Ne pojat jotka ovat huomattavasti ryhmäänsä älykkäämpiä, tienaavat vain 6% enemmän tulevassa ammatissaan. Jos pojat olisivat käyneet jotain muuta koulua kuin armeijaa saman ajan, olisi heidän älykkyysosamääränsä ja tulevat ansiotasonsa nousseet huomattavasti korkeammalle. Koulutus tunnetusti lisää ÄO-testeissä saamaa tulosta ja ansiotasoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mensan Kansainvälinen äö testi mittaa vain hyvin kapeaa sektoria älykkyydestä eli matemaattisia ja avaruudellisen hahmottamisen kykyjä. Psykogit käyttävätkin erilaisia laajemmin muitakin älykkyyden osa-alueita mittaavia testejä. Massatestinä käytettyllä p-testillä on myös samanlaisia puutteita, mutta taitaa kustannustekijät vaikuttaa, ettei esim musteläiskätestejä tehdä.
Jos mitattaisiin muitakin osa-alueita, niin kaikki älykkyyden vaikutukset tulevaan menestymiseen voisi tulla paremmin esiin tutkimuksissa.
Jos oot noin varma tuon tutkimuksen vioista olet(abstractin perusteella aika hiljasta), niin tutki, kirjoita artikkeli ja julkaise se. Voit saada rahoitustakin jos oikein yrität.
Kun postaa jotain tutkimuksia, olisiko liikaa vaadittua linkittää myös lähde??
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/kansa/vk/uusitalo/essaysin.pdf
http://www.sciencedirect.com/science/article/B6VFD-3Y9V2FX-9/2/acb53fe5da412a41654f645c1cd4207f