Työllisyysaste korkealla

Tyytyväinen ihminen ei äänestä persuja. Henkilön pitää olla vihanriivaama ja häntä v..tuttaa ankarasti, vasta sitten hän on kypsä persuksi.

Työllisyysasteen nosto onnistuu, kun erotetään toisistaan työ ja toimeentulo. Niinhän nyt on tehty, ja tilastot työllisyysasteen suhteen parantuneet, mikään muu ei sitten olekaan parantunut.

Kansantalouden näkökulmasta työllisyysastetta suurempi merkitys on tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä sekä ennen muuta työn tehokkuudella, jota voi mitata kokonaispalkkasumman määrällä. Mitä tehokkaammin työtä tehdään, sitä suuremmaksi palkkasumma muodostuu. Palkkojen korotukset ovat siis erittäin myönteinen asia aina, kun työnantajat kykenevät nostamaan palkkoja. Olet oikeassa siinä, että työllisyyden kasvu ei tarkoita suoraviivaisesti elintason nousua. Mutta toisaalta se luo kyllä potentiaalia siihen. Se taas johtuu siitä, että paljon ihmisiä, jotka ovat työllistettyjä, mikä voi tarkoittaa ammattitaidon säilymistä. Kun työn kysyntä kasvaa, silloin on helpompi lisätä juuri niitä työtunteja kuin rekrytoida uutta mahdollisesti ammattitaidotonta väkeä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna työllisyysasteen kohoamisella voi olla paljon suurempi merkitys. Se pitää ihmiset aktiiviväestön joukossa eikä pudota heitä pitkäaikaistyöttömiksi. Se antaa siten toivoa paremmasta. Tottakai silloin pitäisi aina pystyä työllä ansaitsemaan enemmän kuin sosiaaliavustuksilla. Tähän kannattaisi vihdoin keksiä jotain ratkaisukeinoja kuten vaikkapa kansalaispalkka tai ns. negatiivinen tuloveromalli.

Maan kokonaistuotannon näkökulmasta taas keskeistä on koulutus. Koulutus on pitkässä juoksussa ollut täysin ylivertainen tekijä, kun puhutaan talouskasvusta ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Tämä on hallitus on nyt onneksi oivaltanut satsata koulutukseen toisin kuin Sipilän hallitus, joka oli ymmärtämättömän koulutusvastainen. Talousloikat tapahtuvat koulutuksen kautta. Sipilän mainostama digiloikkakin edellyttää vahvaa koulutuspainotteista taustaa, jota ilman se ei olisi mahdollinen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannattaa aina satsata niin yhteiskunnan kuin yritystenkin. Nokiahan meillä oli tällaisen oivalluksen lippulaiva 1990-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Työllisyysasteen nosto onnistuu, kun erotetään toisistaan työ ja toimeentulo. Niinhän nyt on tehty, ja tilastot työllisyysasteen suhteen parantuneet, mikään muu ei sitten olekaan parantunut.

Työllisyysasteen nostoon riittää tilastojen kaunistelu palkkatuella ja varsinkin sillä, että kunnat ja kaupungit sai kunnian maksaa omasta pussistaan osan lakisääteisestä pitkäaikaistyöttömän perustoimeentulosta mikäli eivät kykene asianomaista työllistämään. Mitä siitä seurasi oli valtavat panostukset työpajoihin jne. jotta kunnat ja kaupungit saa ne pitkäaikaistyöttömät työpajoille kuntouttavaan työtoimintaan naurettavimmillaan muutamaksi tunniksi yhtenä päivänä viikossa sen riittäessä maksuvelvoitteen välttämiseen samaisen pitkäaikaistyöttömän kadotessa pitkäaikaistyöttömien listoilta työllistymättä.

Uusi aktiivimalli astui juuri voimaan mikä lisää edellistä ja kohta työministeriä naurattaa kun hänen hallituksensa työllistämistoimet puri ilman että kukaan todellisuudessa edes työllistyi. Edeltäjänä Harakka joka hallituksen alkuvaiheissa lupasi kuinka hallitus selvittää onko kortistossa roikkujat edes oikean edun piirissä lupauksineen kuinka sieltä siivotaan työkyvyttömät eläkkeelle ja miten kävi? No eläkkeelle pääsyä vaikeutettiin sen jälkeen kun eläkputken poistivat ja hallituksessa istuu vihreät ja vasurit?????

mielipidepankki kirjoitti:

Kansantalouden näkökulmasta työllisyysastetta suurempi merkitys on tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä sekä ennen muuta työn tehokkuudella, jota voi mitata kokonaispalkkasumman määrällä. Mitä tehokkaammin työtä tehdään, sitä suuremmaksi palkkasumma muodostuu. Palkkojen korotukset ovat siis erittäin myönteinen asia aina, kun työnantajat kykenevät nostamaan palkkoja. Olet oikeassa siinä, että työllisyyden kasvu ei tarkoita suoraviivaisesti elintason nousua. Mutta toisaalta se luo kyllä potentiaalia siihen. Se taas johtuu siitä, että paljon ihmisiä, jotka ovat työllistettyjä, mikä voi tarkoittaa ammattitaidon säilymistä. Kun työn kysyntä kasvaa, silloin on helpompi lisätä juuri niitä työtunteja kuin rekrytoida uutta mahdollisesti ammattitaidotonta väkeä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna työllisyysasteen kohoamisella voi olla paljon suurempi merkitys. Se pitää ihmiset aktiiviväestön joukossa eikä pudota heitä pitkäaikaistyöttömiksi. Se antaa siten toivoa paremmasta. Tottakai silloin pitäisi aina pystyä työllä ansaitsemaan enemmän kuin sosiaaliavustuksilla. Tähän kannattaisi vihdoin keksiä jotain ratkaisukeinoja kuten vaikkapa kansalaispalkka tai ns. negatiivinen tuloveromalli.

Maan kokonaistuotannon näkökulmasta taas keskeistä on koulutus. Koulutus on pitkässä juoksussa ollut täysin ylivertainen tekijä, kun puhutaan talouskasvusta ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Tämä on hallitus on nyt onneksi oivaltanut satsata koulutukseen toisin kuin Sipilän hallitus, joka oli ymmärtämättömän koulutusvastainen. Talousloikat tapahtuvat koulutuksen kautta. Sipilän mainostama digiloikkakin edellyttää vahvaa koulutuspainotteista taustaa, jota ilman se ei olisi mahdollinen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannattaa aina satsata niin yhteiskunnan kuin yritystenkin. Nokiahan meillä oli tällaisen oivalluksen lippulaiva 1990-luvulla.

Et sinä saa yhtä ensimmäistä kortistoon potkittua työkyvytöntä, ikäihmistä tms. aktivoitua millään tempulla vierailu työpajoille olisi äärimmäisen tärkeä jokaiselle aktiivimallin hypettäjälle sen toteamiseksi kuinka kortistossa roikkuu jopa kymmeniä vuosia ihmisiä jotka eivät tule koskaan työllistymään vaikka hallitus seisoisi päällään. Työkyvyttömiä, ikäihmisiä, vajaatyökykyisiä, alkoholisteja, narkkareita jopa luojalta saaliseen jääneitä.

Seuraava hallitus on Sipilä2 jopa samalla kokoonpanolla tarkoittaen sitä, että työttömillä ja sos.tukien varassa olevilla on niin kusiset ajat edessä ettei ole koskaan aikaisemmin nähty. Orpo kepun kanssa pyrkii luomaan taas halpatyövoimamarkkinat Suomeen jotta heidän tukijansa saa halpatyövoimaa jotta yrityselämän pomot saa naurulle taas aihetta matkalla pankkiin kun Orpo ja kepu tekee taas tulosiirtoja duunarin taskusta pomojen taskuun. Työttömät ovat taas yhteiskunnan rikollisia joita tulee rankaista mikä ei jää aktiivimallin kiristämiseen vaan leikkaavat vielä persutulostakin eikä se jää edes siihen vaan sosiaaliturvakin saa osansa leikkauksista. Vapiskaa köyhät ja päähänpotkitut jo nyt.

mielipidepankki kirjoitti:

Kansantalouden näkökulmasta työllisyysastetta suurempi merkitys on tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä sekä ennen muuta työn tehokkuudella, jota voi mitata kokonaispalkkasumman määrällä. Mitä tehokkaammin työtä tehdään, sitä suuremmaksi palkkasumma muodostuu. Palkkojen korotukset ovat siis erittäin myönteinen asia aina, kun työnantajat kykenevät nostamaan palkkoja. Olet oikeassa siinä, että työllisyyden kasvu ei tarkoita suoraviivaisesti elintason nousua. Mutta toisaalta se luo kyllä potentiaalia siihen. Se taas johtuu siitä, että paljon ihmisiä, jotka ovat työllistettyjä, mikä voi tarkoittaa ammattitaidon säilymistä. Kun työn kysyntä kasvaa, silloin on helpompi lisätä juuri niitä työtunteja kuin rekrytoida uutta mahdollisesti ammattitaidotonta väkeä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna työllisyysasteen kohoamisella voi olla paljon suurempi merkitys. Se pitää ihmiset aktiiviväestön joukossa eikä pudota heitä pitkäaikaistyöttömiksi. Se antaa siten toivoa paremmasta. Tottakai silloin pitäisi aina pystyä työllä ansaitsemaan enemmän kuin sosiaaliavustuksilla. Tähän kannattaisi vihdoin keksiä jotain ratkaisukeinoja kuten vaikkapa kansalaispalkka tai ns. negatiivinen tuloveromalli.

Maan kokonaistuotannon näkökulmasta taas keskeistä on koulutus. Koulutus on pitkässä juoksussa ollut täysin ylivertainen tekijä, kun puhutaan talouskasvusta ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Tämä on hallitus on nyt onneksi oivaltanut satsata koulutukseen toisin kuin Sipilän hallitus, joka oli ymmärtämättömän koulutusvastainen. Talousloikat tapahtuvat koulutuksen kautta. Sipilän mainostama digiloikkakin edellyttää vahvaa koulutuspainotteista taustaa, jota ilman se ei olisi mahdollinen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannattaa aina satsata niin yhteiskunnan kuin yritystenkin. Nokiahan meillä oli tällaisen oivalluksen lippulaiva 1990-luvulla.

Selkeä ja asiallinen vastaus !

Noita toistojasi, taas voi kutsua vain tyhmyydeksi.

Itke nyt kateudesta vihreä vielä sitäkin (TAAS) kun leipäjonoista saa ilmaiseksi myyntiin kelpaamattomia elintarvikkeita jotka oli menossa roskiin sinun jäädessä paitsi siitä onnesta kun et kykene keskeyttämään trollaamista somessa?