II maailmansodan liiallinen vaikutus ihmisten mielissä antaa harhaanjohtavan kuvan että sodat olisivat kansoille muka yhä tuhoisammat. Todellisuudessa sodissa kuolee yhä vähemmän sekä siviilejä että sotilaita. Miksi?
Syy, paradoksaalisesti on juuri tulivoiman kasvussa. Ns taisteluvyöhykkeellä olevien sotilaiden määrä on suorastaan romahtanut viime vuosisatojen aikana. Kun aiemmin neliökilometrillä saattoi olla jopa 5000 sotilasta oli sotilaiden määrä esim Jom Kippur sodassa (1973) enää keskimäärin 25 sotilasta ja nykyisin vielä vähemmän. Ehkä 5-10.
Siviilien asuminen hajautetummin ja kaupunkien pinta-alan laajentumisen sekä asuntojen paremman tason myötä harvempi siviili kuolee sodissa.
Syy, paradoksaalisesti on juuri tulivoiman kasvussa. Ns taisteluvyöhykkeellä olevien sotilaiden määrä on suorastaan romahtanut viime vuosisatojen aikana. Kun aiemmin neliökilometrillä saattoi olla jopa 5000 sotilasta oli sotilaiden määrä esim Jom Kippur sodassa (1973) enää keskimäärin 25 sotilasta ja nykyisin vielä vähemmän. Ehkä 5-10.
Siviilien asuminen hajautetummin ja kaupunkien pinta-alan laajentumisen sekä asuntojen paremman tason myötä harvempi siviili kuolee sodissa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tutkijat Charles Hirschman, Samuel Preston ja Vu Manh Loi selvittävät yli 10 vuotta kestäneen Vietnamin sodan (1965-75) vietnamilaiset uhrimäärät. He päätyivät mediaanilukuun noin 968 000 sodan vuoksi kuolleeseen vietnamilaiseen. Ääriarvot 886 000 ja 1060 000. Heistä siviilien määrä 350 000 ja eri asevoimissa taistelleiden sotilaiden tai paramilitäärien 600 000 - 650 000.
Tutkijat osoittivat että yleinen väite 2-3 miljoonasta (jopa 5 milj) kuolleesta vietnamilaisesta oli rankkaa liioittelua. Kolmikko käytti tutkimuksessaan demografista lähestymistapaa lähtökohtaa jossa mm noin 40 alueen ihmisiä haastateltiin ja selvitettiin kuolinmäärät. Myös muutama tutkija aiemmin kyseenalaisti paisuttelevat väitteet sodan uhrimääristä.
Jom Kippur-sodassa käytiin hyvin laajoja ja rajuja panssaritaisteluja, itse asiassa II maailmansodan jälkeiset suurimmat panssaritaisteluja. Wikipedian mukaan 3 viikkoa kestäneissä taisteluissa osapuolet menettivät yhteensä 11 000 sotilasta kuolleina ja 2800 panssarivaunua tuhoutuneena. Yhtä menetettyä panssaria kohden kuoli siis 4 sotilasta.
II maailmansodassa Saksa menetti 49 000 panssarivaunua ja 4 400 000 sotilasta kuolleena. Siis yhtä menetettyä panssaria kohden noin 90 kuollutta sotilasta.
Uhraamalla materiaalia, panssareita ja entokoneita säästetään sotilaiden henkiä. Tämä on ollut yleinen trendi. On hämmästyttävää esittää että moderni armeija joka menettää vaikkapa 300 panssaria olisi muka menettänyt myös 15 000 sotilasta kuolleena. Mikäli kyseessä on tyypillinen mekanisoitu 2000-luvun maasota voidaan arvioida 300 panssarin tappion viittaavan 800-1 500 sotilaan kuolemaan. 800 sotilaskuolemaa luultavasti lähempänä totuutta kuin 1 500.
Ardennien taistelussa joulu-tammikuussa 1944 osapuolten peruuttamattomat tappiot olivat yhteensä yhteensä noin 50 000 sotilasta eikä kuolleita ollut juuri enempää kuin 35 000. Panssareita poiskirjattiin noin 2 000. Eli jo silloin suhdelukema oli pudonnut jonnekin 1:15 ja 1:20 välille.
Kannaksen taistelussa kesällä 1944 Leningradin Rintama menetti poiskirjattuna 294 panssarivaunua ja 24 600 sotilasta menehtyi. Suhdelukema noin 1:90. Kaikkiaan itärintaman taisteluissa 1944 puna-armeija menetti 23 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Sotilaita menehtyi noin 1 700 000. Suhdelukema 1:70. Laatokan Karjalassa vielä metsäisemmän maaston vuoksi vielä korkeampi suhdelukema.
Sellainen tieto joka osoittaa sodassa kuolleen vähemmän ihmisiä kuin on uskottu aiheuttaa antiklimaxin. Melkein kuuluu "antakaa rahat takaisin" - vaatimuksia.
*****Penna Tervo*****
Herättää kummastusta, kuinka Venäjän asevoimat kuluttaa varsin rajallisia resurssejaan juuri siviilikohteiden tuhoamiseen. Yom Kippur -sodassakin Israel ja arabimaat keskittyivät oleelliseen, eli toistensa asevoimien mätkimiseen. Jos arabit olisivat voittaneet, olisi kansanmurhan aika tullut vasta voiton varmistuttua.
Liittoutuneet toisessa maailmansodassa kokeilivat niin Saksan kuin Japaninkin kansan henkisen selkärangan murskaamista siviileiden murhaamisella massapommituksissa. Ei se toiminut silloinkaan, miksi se Venäjän mielestä toimisi nyt?
Putin yrittää korjata tilastoja omasta mielestään parempaan suuntaan.
Jos taisteluvyöhykkeellä on enää 5-10 sotilasta per km2 eivät tappiot voi olla enää valtavia.
"Herättää kummastusta, kuinka Venäjän asevoimat kuluttaa varsin rajallisia resurssejaan juuri siviilikohteiden tuhoamiseen."
Kummastusta herättäisi jos näin olisi.
Ilmeisesti tällaisen kuvan luominen on läntistä propagandaa.
Niin siviilikohteiden tarkoituksellinen tuhoaminen kuin Venäjän asevoimien resurssien vähätteleminen kuuluvat sellaisen kuvan luomiseen että Venäjä toimii hullun murhanhimon vallassa ja resurssiensa äärirajoilla.
Siviiliuhreja on pikemminkin pyritty välttämään paitsi ollen tuhlaamatta voimia, niin imagosyistä.
Ja Venäjän asevoimien käyttö on ollut suunnitellun strategian mukaista. Riittävä tulivoima murentaa koko ajan Ukrainan voimia jota vastaan aika toimii.
Venäjän kaikkinainen vähättely tähtää mielialan muokkamiseen suursodan hyväksymiseksi.
"Katsokaa kuinka heikko Venäjä on!" - tähän uskovien olisi helpompaa hyväksyä lännen ristiretki.
Olen kritisoinut sekä pro-Venäjä että pro-Ukraina nojatuolikenraalien uskomuksia Ukrainan sodassa muka viholliselle aiheutetuista tappioista. Ne tappiot ovat olleet osapuolilla huomattavat pienemmät kuin väitteet juuri avauksen kirjoittajan esille nostaman trendi kehityksen vuoksi. Tulivoiman kasvu hajauttaa joukkojen sijoittamista. Enää ei tarvitse eikä kannata keskittää suurta joukkoa pienelle suppealle alueelle. Massa-armeijoiden aika on ohi.
Ensimmäisessä maailmansodassa katastrofaalisimmat virheet tehtiin sodan ensimmimmäisten kuukausien aikana ja Ranskan sotahistorian synkinpänä päivänä 22.elokuuta 1914 (Battle of Frontiers) kuoli noin 27 000 Ranskan asevoimien sotilasta suurissa epäonnistuneissa katastrofaalisissa vastahyökkäyksissä.
Moderneissa sodissa parisadan sotilaan kuolemaa yhdessä päivässä pidetään jo "suurtappiona". Mittakaava on muuttunut.
Suomi menetti viime sotien pahimpina päivinä yli 800 sotilasta kaatuneina ja haavoihinsa menehtyneinä. Yli 500 sotilaan kuolemia on kymmeninä päivinä helmi-maaliskuussa 1940 sekä muutamia myös kesäkuussa 1944.