Epäilevä Tuomas

Syksyllä on seurakuntavaalit. Mietin pyrinkö jatkamaan valtuustoon vai en. Mitä pidempään olen ollut, sitä enemmän tulen siihen tulokseen, että osaa päätöksistä ei tehdä niin, että kristinusko laajenisi. Että kirkkoon liityttäisiin enemmän tai että ainakin eroamiset vähenisivät. Alussa suorastaan ahdistuin ja jouduin käymään keskustelemassa seurakunnan työntekijän kanssa asiasta. Hän ei ollut perillä asioista mutta jonkin verran helpotti että sain puhua luottamuksellisista asioista. Ensin yritin pitää puheita sen puolesta että minkä näin oikeaksi, vain osa oli kanssani samaa mieltä. Sitten lopetin, mutta vieläkin vietän jonkin kokouksen jälkeen unettoman yön silloin kun koen että on tehty päätös joka ei edistä kristinuskoa. Tietenkin pääosa päätöksistä on omasta mielestänikin täysin oikeita, mutta tosissa näen vain mielivallan ja ´minähän saan tahtoni läpi´-meiningin.
Toivoisin että tähän ottaisi kantaa vain sellainen joka on toiminut luottamushenkilönä. Yleiset mielipiteet puhumattakaan kirkon solvauksista, eivät auta minua ratkaisussani. On tullut jo mieleen, tarvitsenko kirkkoa ja siellä toimivia henkilöitä Jumalan ja itseni välissä. Silloin kun en tiennyt päätöksistä, en ajatellut koko asiaa, kävin kirkossa vain vakaan uskoni takia.