itseä kiinnostavat kysymykset NATOSTA

Viisaammat vastatkoon:

a) Suomi on pyrkimässä NATOON, miten on?
Jäsenmaat (30 kpl) ratifioivat Suomen hakemuksen. Tarvitaan jokaiselta täydellinen yksituumaisuus eli konsensus. Miten on, jos joku asettuu poikkiteloin, estää pääsemisen jäseneksi. Jos näin käy, miten toimitaan, onko mahdollista hakea niin kauan uudelleen, että onnistaa. Tähän kyssään en ole huomannut vastattavan.

b) Voidaanko NATOSTA erottaa jäsen, jos tämä äärimmäisen räikeästi rikkoo esim. hyviä arvostettuja globaalin maailman yleisiä periaatteita, kuten ihmisoikeudet, saati toimii järjestöä vastaan? Turkki on hieman haastava esim juuri ihmisoikeuksissa. Ja miten erottaminen käytännössä tapahtuisi? Turkki on ongelmatapaus.

c) Miten Suomi pystyy puolustamaan demokraattisia arvoja NATOSSA, kun jäsenissä on myös hivenen haastavia tapauksia, kuten Turkki?
7196
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Vastaukset ovat pääteltävissä maalaisjärjellä.

Kansainvälisissä suhteissa varsinkin demokraattiset maat neuvottelevat asioista keskenään, näitä Nato maat ovat. Venäjä taasen on maa jota yksi tai muutama johtaa ja tällaiset maat eivät juuri neuvottele vaan sanelevat ehtoja toisille ja jopa hyökkäävät tapoaen, murhaten, raiskaten ja ryöstäen.

Äänestä

Joo kyllä näin. Mutta tapauksella, kuten Turkki on haasteita juuri näissä oleellisen tärkeissä asioissa.

Äänestä

1. Kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava Suomen jäsenyys. Sinuna en huolehtisi, sillä Suomi on varmistanut etukäteen kaikkien jäsenvaltioiden suhtautumisen. Kukaan ei ole vastustanut. Eikä tässä asiassa ole kyse mielipiteestä, vaan siitä täyttääkö Suomi jäsenyyden ehdot. Me täytämme ne kirkkaammin kuin monet Nato-maat.

2. Nato-jäsenyyden ehtona on Nato-sopimuksen sitoumusten noudattaminen. Tähän mennessä sitä ei ole ollut tarpeen kyseenalaistaa kenenkään kohdalla. Ääritapauksessa jäsenyyden jäädyttämisen tai jopa purkamisen luulisi onnistuvan.

3. Nato on demokraattisten maiden yhteisö, joka edistää länsimaisia arvoja. Tottakai niistä keskustellaan, jos aihetta ilmenee. Naton ydintehtävä on kuitenkin turvallisuus ja puolustus. Ihmisoikeustarkkailua harjoittavat eri järjestöt.

Äänestä
  • Asioissa niin ihmisten kuin vaikka valtioiden välillä on luonnollisestikin eroja. Erot syntyvät eri painotuksista ja omista henkilökohtaisista arvoista Hyvään pyrkii yleensä kaikki. Tämä on tietty tärkeintä. Tässäkin asiassa(demokratia käsite) lienee eronsa länsimailla ja Turkilla. Ei ehkä suuren suuri, huomattava kuitenkin.

    Äänestä

Usa ja Neukkula tekevät rippenroppen sopimuksen ja ottavat Ruotsin Natoon. Matti vanhanen neuvottelee Usan ja Neukkulan kanssa, päätyen siihen, että pohjolassa on turvallisempaa jos suomalaiset ovat Naton ja neukkulan välissä puskurina.

Äänestä

a) hakemus jää roikkumaan ilmaan koska tuskin Suomi sitä takaisinkaan vetää
b,c) turha urputtaa Turkille tai muille natomaille mistään niin kauan kuin hakemus on vireillä

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Viisaammat vastatkoon:

a) Suomi on pyrkimässä NATOON, miten on?
Jäsenmaat (30 kpl) ratifioivat Suomen hakemuksen. Tarvitaan jokaiselta täydellinen yksituumaisuus eli konsensus. Miten on, jos joku asettuu poikkiteloin, estää pääsemisen jäseneksi. Jos näin käy, miten toimitaan, onko mahdollista hakea niin kauan uudelleen, että onnistaa. Tähän kyssään en ole huomannut vastattavan.

b) Voidaanko NATOSTA erottaa jäsen, jos tämä äärimmäisen räikeästi rikkoo esim. hyviä arvostettuja globaalin maailman yleisiä periaatteita, kuten ihmisoikeudet, saati toimii järjestöä vastaan? Turkki on hieman haastava esim juuri ihmisoikeuksissa. Ja miten erottaminen käytännössä tapahtuisi? Turkki on ongelmatapaus.

c) Miten Suomi pystyy puolustamaan demokraattisia arvoja NATOSSA, kun jäsenissä on myös hivenen haastavia tapauksia, kuten Turkki?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu