Eikö sitä voisi jo alkaa ymmärtämään mamujen todellisia tarpeita? Emmehän me voi olettaa, että he tulevat tänne ja opettelevat meidän kieltä, vaan meidän täytyy opetella heidän kieltänsä, jotta he voivat sopeutua meidän rasistisiin oloihimme edes jotenkin.
___________________________________________
Kielitaitoiset lapset turhautuvat Ruotsin kouluissa
Monikielisten oppilaiden taitoja ei hyödynnetä Ruotsin kouluissa, toteaa kaksikielisyyden tutkija Charlotte Haglund Tukholman yliopistolle tekemässään väitöskirjassa.
Haglund tutki Tukholman lähiöiden ulkomaalaistaustaisia lapsia, jotka osasivat ruotsin lisäksi alkuperämaansa kieltä. Lapset olivat mm. Turkista, Libanonista, Chilestä ja Suomesta.
Haglund huomasi, että oppilaat tuskastuivat, sillä kouluissa ei osattu ottaa heidän laajempaa kielitaitoaan huomioon. Opettajat eivät ymmärtäneet erilaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta juontuvia kysymyksiä. Opettajat jopa kaihtoivat näitä kysymyksiä, koska aihe oli heille vieras.
Ruotsin kouluissa ruotsi on ehdoton pääkieli, ja tämän seurauksena monien opettajien mielestä muiden kielten osaamiseen liittyvät asiat ovat sivuroolissa, Haglund huomasi.
Ruotsin hyvän osaamisen merkitystä korostettiin voimakkaasti, osittain käytännön syistä, osittain siksi, että ruotsin kieli on kansallisuuden ja kulttuurin tunnus.
Tämä johti usein jopa oppilaiden äidinkielen tukahduttamiseen, mikä taas aiheutti protestireaktioita.
Haglundin mukaan oppilaiden omien taitojen hyödyntäminen lisäisi heidän koulumotivaatiotaan ja hyödyntäisi niin koulua kuin koko yhteiskuntaakin.
Haglund totesi, että monikielisten lasten puhe oli monipuolista. He käsittelivät kieltä luovasti. He myös protestoivat sitä kuvaa vastaan, jonka tiedotusvälineet antoivat Tukholman laitakaupungista.
Haglund painottaa molemminpuolisen sopeutumisen merkitystä. Ulkomaalaislähtöiset lapset joutuvat joka tapauksessa sopeutumaan ruotsalaiseen kulttuuriin, mutta heitä opettavien opettajien tulee myös oppia tuntemaan heidän taustaansa selvitäkseen tehtävästään.
Tutkija uskoo, että lasten äidinkielenopettajia voisi hyödyntää enemmän apuopettajina ja kulttuurien välisenä siltana.
Monikielisillä ja -kulttuurisilla lapsilla on Haglundin mukaan valtavasti annettavaa yhteiskunnalle, kunhan heidän koulunkäyntinsä sujuu hyvin. Monet tutkimukset osoittavat myös, että jo kotonaan useampaa kuin yhtä kieltä oppineet lapset oppivat myöhemmin muita lapsia helpommin muitakin kieliä.
SvD, SVT
___________________________________________
Kielitaitoiset lapset turhautuvat Ruotsin kouluissa
Monikielisten oppilaiden taitoja ei hyödynnetä Ruotsin kouluissa, toteaa kaksikielisyyden tutkija Charlotte Haglund Tukholman yliopistolle tekemässään väitöskirjassa.
Haglund tutki Tukholman lähiöiden ulkomaalaistaustaisia lapsia, jotka osasivat ruotsin lisäksi alkuperämaansa kieltä. Lapset olivat mm. Turkista, Libanonista, Chilestä ja Suomesta.
Haglund huomasi, että oppilaat tuskastuivat, sillä kouluissa ei osattu ottaa heidän laajempaa kielitaitoaan huomioon. Opettajat eivät ymmärtäneet erilaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta juontuvia kysymyksiä. Opettajat jopa kaihtoivat näitä kysymyksiä, koska aihe oli heille vieras.
Ruotsin kouluissa ruotsi on ehdoton pääkieli, ja tämän seurauksena monien opettajien mielestä muiden kielten osaamiseen liittyvät asiat ovat sivuroolissa, Haglund huomasi.
Ruotsin hyvän osaamisen merkitystä korostettiin voimakkaasti, osittain käytännön syistä, osittain siksi, että ruotsin kieli on kansallisuuden ja kulttuurin tunnus.
Tämä johti usein jopa oppilaiden äidinkielen tukahduttamiseen, mikä taas aiheutti protestireaktioita.
Haglundin mukaan oppilaiden omien taitojen hyödyntäminen lisäisi heidän koulumotivaatiotaan ja hyödyntäisi niin koulua kuin koko yhteiskuntaakin.
Haglund totesi, että monikielisten lasten puhe oli monipuolista. He käsittelivät kieltä luovasti. He myös protestoivat sitä kuvaa vastaan, jonka tiedotusvälineet antoivat Tukholman laitakaupungista.
Haglund painottaa molemminpuolisen sopeutumisen merkitystä. Ulkomaalaislähtöiset lapset joutuvat joka tapauksessa sopeutumaan ruotsalaiseen kulttuuriin, mutta heitä opettavien opettajien tulee myös oppia tuntemaan heidän taustaansa selvitäkseen tehtävästään.
Tutkija uskoo, että lasten äidinkielenopettajia voisi hyödyntää enemmän apuopettajina ja kulttuurien välisenä siltana.
Monikielisillä ja -kulttuurisilla lapsilla on Haglundin mukaan valtavasti annettavaa yhteiskunnalle, kunhan heidän koulunkäyntinsä sujuu hyvin. Monet tutkimukset osoittavat myös, että jo kotonaan useampaa kuin yhtä kieltä oppineet lapset oppivat myöhemmin muita lapsia helpommin muitakin kieliä.
SvD, SVT
Vastaukset 2
Vanhimmat
Legendaarista. Alkakaamme yhdessä ajamaan todellisen tasa-arvon ja monikulttuurisuuden asiaa.
Somalia ja venäjä saatava Suomen virallisiksi kieliksi. Suomi on niin marginaali kieli, ettei sitä kannata osata.
Olet todellinen Aatteemme Soturi!
Heil Siitoin!
Heil Thorin Vasara!
Heil Hitler!