Vapaa-ajattelijat yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen

Suunnitelmien tulee olla konkreettisia
Varhaiskasvatusta koskevassa lausunnon osassa Vapaa-ajattelijain liitto kiinnittää samalla huomiota siihen, että yhdenvertaisuussuunnitelmien laadinnassa ei saa syrjiä eli jättää huomiotta, ohittaa mitään laissa mainittuja kiellettyjä syrjintäperusteita. Peruskoulujen yhdenvertaisuussuunnitelmien tarkastelussa olemme havainneet niiden jääneen usein kovin ylimalkaisiksi ja lisäksi useimmiten ohittaneen kokonaan uskonnon ja vakaumuksen sekä siinä yhteydessä erityisesti uskonnottomuuden.

Kuitenkin uskonnottomuus on osoittautunut riskiksi syrjinnälle kouluissa ja päiväkodeissa. Syrjintää ilmenee muun muassa siten, että päiväkotien ja koulujen toimintaan liitetään evankelis-luterilaisen kirkon uskonnollisia tilaisuuksia, kuten hartauksia sekä kirkkojumalanpalveluksia sekä sitouttamattomuusohjetta rikkovia kirkkoretkiä, mikä jo asetelmana sinänsä on syrjivä.

Huomioon otettavaa on sekin, että uskonnonharjoitus ei kuulu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Silti sellaista toimintaa on liitetty päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten päivien viralliseen ohjelmaan, vaikka se ei perustu varhaiskasvatus- ja perusopetuslakeihin eikä toisen asteen koulutuksen lakeihin eikä myöskään opetussuunnitelmiin eikä varhaiskasvatussuunnitelmiin. Samoin uskonnonharjoitusta on liitetty varsinkin kirkon järjestämään kunnan kustantamaan iltapäiväkerhotoimintaan.
Edellä sanotun päälle lapsiin ja heidän huoltajiinsa kohdistetaan rehtorien, johtajien ja muun henkilöstön toimesta käytännöllistä syrjivää painetta ja jopa painostusta osallistua uskonnolliseen ohjelmaan. Vaihtoehtoinen toiminta, jos sitä edes on tarjolla, on usein huonosti järjestettyä ja siitä tiedotetaan huonosti ja myöhään. Sitouttamaton ohjelma tarjoillaan korkeintaan toissijaisena vaihtoehtona, vaikka vain sellainen on opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat on oppilaitoksissa toistaiseksi liitetty usein tasa-arvosuunnitelmien jatkeeksi. Olisi kuitenkin perusteltua, jos suunnitelmat halutaan yhdistää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiksi niin, että yhdenvertaisuusosuus käsitellään ensin. Tämä on looginen järjestys jo Perustuslain 6 § valossa, jossa sukupuoli mainitaan vain yhtenä kiellettynä syrjintäperusteena. Tällä järjestyksellä ei tietenkään olisi tarkoitus väheksyä sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää ja sen riskiä. Se vain nostaisi yhdenvertaisuussuunnitelman sille kuuluvaan asemaan.

Ohjausta ja koulutusta yhdenvertaisuussuunnitelmien laadintaan on syytä tarjota erikseen varhaiskasvatukseen sekä lisätä myös perusopetukseen liittyen.