Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit

Jeesus ei valehtele. Jumala todella hylkäsi hänet siinä kun hän tuli uhriksi kaikkien ihmisten pahoista teoista. Uskokaa tämä sovituksen sana, ja siinä pysykää, niin te pelastutte. Jeesusta ei voi hylätä kuin iankaikkisuudeksi koska hän on täydellisesti Jumala, siinä missä hän oli myös täydellisesti ihminen. Siksi helvettikin on iankaikkinen koska joka ei ota vastaan tätä iankaikkista lunastusta, tulee itse hylätyksi ikuisuudessa.

Jeesus oli ihmisen kuoressa maanpäällä ja hänen tehtävä oli olla ihmisenä. Kun aika tuli täyteen, ihminen hylättiin ja inhimmillistä on ihmiselle että tuollaista IHMINEN voi sanoa, kun hänen tehtävänsä oli lunastaa synnit niiltä ketkä hänen tehtäväänsä uskoo. (jos ei usko jeesukseen, ei usko hänen syntien poistamiseen, joten se on silloin turhaa).
Jeesus kuoli ja haudattiin.
Astui alas tuonelaan.
Nousi kolmantena päivänä kuolleista.
Tuonelaankin hän meni 3 päiväksi.
Tapahtumat ovat ihmiselle outoja mutta noissa tilanteissa hän on voinut noin sanoa, kun joutui jättämään kehonsa ja muuttumaan hengeksi taas.

Sanoi koska synti teki Jeesuske tuskat niin suureksi maaiman synti oli niin rakskantaa,sun syntis mukaan luetuna.

Jos Jeesuksen elämää katsotaan hänen inhimillisyytensä kautta, näemme että hän syntyi Betlehemissä, eli täydellisen elämän viattomuudessa, ja antoi henkensä Golgatalla, eikä Jumala hylännyt häntä tuonelaan vaan herätti hänet kuolleista. Mutta tähän Jeesuksen elämään sisältyi Jumalallinen elämä myöskin, Jumalan iankaikkisen olemuksen ilmaus on hänessä. Miksi uhreja ei enää uhrata synneistä? Koska tämä viimeisin uhri on Jumala itse ja on riittävä sovitus kaikesta synnistä mitä on koskaan tehty. Jeesuksen hylkääminen tapahtui kun hänestä tehtiin tämä kaiken synnin sovitusuhri jolla hän on tehnyt tyhjäksi perkeleen teot. Mitätöinyt synnit toimittamalla lunastusmaksun niistä, mutta ilman uskoa kukaan ei tule lunastetuksi vaan heidän syntinsä luetaan tehdyiksi Vapahtajalle kuka on uhri niiden takia.

Jeesuksen sanat ovat Daavidin psalmista 22: 2. Jeesukselle tapahtui, mitä psalmissa lukee: »olen kansani hylkäämä ... Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua: »Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä.» Kädet ja jalat runneltuina Jumalan palvelija tietää kuolevansa vihamiestensä ympäröimänä. ja pyytää Jumalaa: »Herra, älä ole niin kaukana! Pelasta minut!» Psalmin jakeessa 25 sanotaan: » ... Jumala ei kääntänyt pois kasvojaan vaan kuuli, kun huusin. »

Kun kaikki psalmissa kirjoitettu on tapahtunut, Jeesus antaa henkensä. Jeesus oli kertonut opetuslapsilleen (Joh. 10:17) »Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni – saadakseni sen jälleen takaisin .... Niin on Isäni käskenyt minun tehdä. » Niin oli ennustettu: Jes. 53:11 » Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. »

Johanneksen evankeliumi:
20:19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
20:21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
20:22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
20:24 Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli.

"Minun Herrani ja minun Jumalani!"

Johanneksen evankeliumi:
20:17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö."

“minä menen ylös,
minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö,
ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö."

Eivätkö nuo kymmenen opetuslasta muka olisi kertoneet sanasta sanaan Tuomakselle, että mitä Jeesus oli heille sanonut, mutta eihän Tuomasta turhaan epäileväksi Tuomaaksi kutsuttu:

20:28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

Johanneksen evankeliumi:
17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Ilmestyskirja:
3:2 Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.

Ilmestyskirja:
3:12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.

Sitten kun henkeä ollaan viemässä niin todellisuus astuu kuvaan .