Tutkijat uumoilevat ruokakriisiä ja pakolaistulvaa kehitysmaista

Kysymys ei enää ole se että toistuuko syksy 2015 vaan tuleeko nyt vielä enemmän porukkaa. Monissa maissa oma ruuantuotanto ei pysy kysynnän perässä ja vielä enemmän vielä sekin että onko varaa maksaa ruuasta.

Höpsis. meidän Pekka ja Sale estää sellaisen.

Kyllä rikkaaseen maahan voi tulla, kyllä meillä löytyy vielä raiskaamatonta luontoa ja rahaa on jos vaan nahanväri on oikea. Suomalaiset seisoo leipäjonossa.

Ja suomessa pyritään romuttamaan omavaraisuutta ruuantuotannon ja energia omavaraisuuden osalta. Rahaa piisaa hömppään, ei tuotannon tukemiseen. Puhumattakaan kaupan keskittymisestä johtuvaa ongelmaa, sillä parastahan olisi saada lisää hintaa tuotteelle, eli silloinhan tehdystä työstä saisi palkan, ei yhteiskunnan almuja.

Maailman keskilämpötilan kasvu ei jakaudu tasaisesti. Meillä pohjoisessa keskilämpötila voi jopa laskea ja lyhentää satokautta johtuen Golf-virran hidastumisesta.

Koko maailman ravinnon tuotannon kannalta tärein vyöhyke sijoittuu 60 ja 30 leveyspiirin väliin. Tällä vyöhykkeellä äärimmäiset helleaallot, kuituus, rankkasateet, tulvat ja monsuunikierron muuttuminen vaikuttavat satoihin. Pohjavesi uhkaa loppua monilla alueilla mm. Kiinassa, Pakistanissa ja Intiassa jo 2030-luvulle tultaessa. Aavikoituminen Kiinassa on hyvin vauhdikasta.

Muutokset eivät tapahdu yhdessä rysäyksessä. Yhden sukupolven havaitsemat lämpötilan muutokset ovat pääsääntöisesti tuskin havaittavia, mutta 100-200 vuoden aikajanalla muutos on dramaattinen. Merien lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja jäätiköiltä sulava makea vesi vaikuttaa merivirtoihin, jotka vaikuttavat merkittävästi mm. Pohjois-Euroopan ilmastoon; ilman Golf-virtaa Suomessa olisi Alaskan tai Grönlannin ilmasto, ja jos ja kun Golf-virta pysähtyy tai sen suunta muuttuu, Suomesta tulee saatanan kylmä.

Ihmiset pystyvät adaptoitumaan muuttuvaan ilmastoon, mutta monille kasvi- ja eläinlajeille ilmastonmuutos tarkoittaa sukupuuttoa. Nyt on käynnissä maailman kuudes sukupuuttoaalto. Erot havaitaan selvästi vertaamalla planeetan keskilämpötilaa ja biodiversiteettiä 1800-, 1900-, 2000 ja 2100-luvuilla.

Poikkeavat sääilmiöt yleistyvät kaikkialla. Pohjoisella pallon puoliskolla lämpeneminen on nopeampaa, mutta pidemmällä aikavälillä se vain tasoittaa talven ja kesän lämpötilaeroja. Siperiassa ja Alaskassa ikirouta sulaa, mikä kasvattaa ongelmia mm. Venäjän energiainfralle.

Akuutti ruokapuola ja ravinnon hinnan kasvu liittyy huonoihin satokausiin, kuivuuteen ja tulviin maailman vilja-aitoissa, mutta myös Ukrainan sotaan. Venäjä ja Ukraina ovat huomattavia lannotteiden, vehnän, maissin ja auringonkukkaöljyn tuottajia, eikä kummankaan valtion vienti nyt toimi, mikä vaikuttaa kuluttajahintoihin.

Sri Lankaa ja Somaliaa uhkaa välitön ruokakriisi. Heijastevaikutukset näkyvät kaikkialla, myös Suomessa. Intia on vähentänyt heikon satokauden ja kuivuuden vuoksi mm. vehnän vientiä, mikä on monille maille valtava isku. Kahvi- ja kaakaopapujen tuotanto on vakavissa vaikeuksissa.

Meillä hinnat kallistuvat ja vyötä pitää ehkä hieman kiristää, mutta monissa maissa edessä on nälänhätä ja pula makeasta vedestä. Kuluva vuosikymmen voi muuttaa maailmaa hyvin radikaalisti.

Laittavat sitten vaan hakemuksen vetämään niin katsotaan.