Olen tätä ihmetellyt jo kouluajoista: jos kirjoitetaan suomi, se tarkoittaa kieltä, jota Suomessa yleensä puhutaan, isolla kirjoitettuna se on maan nimi. Kun kirjoitetaan esimerkiksi Suomen kansa, käytetään isoa alkukirjainta, mutta hieman epäloogisesti kirjoitettaessa suomen kieli, käytetään pientä alkukirjainta. Molemmissa esimerkeissä sana "Suomi" tarkoittaa kuitenkin kansan tai kielen omistavan maan nimeä.
Suomen kieli pienellä, mutta Suomen kansa isolla?
Anonyymi
141645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tätä on avattu Kielikellossa Artikkeli 3/1989:
https://www.kielikello.fi/-/kielten-nimet
Lyhyesti: Monissa kielissä kielten nimet ovat erisnimiä ja siksi kirjoitetaan isolla. Suomessa vakiintuneen luokittelun mukaan kielten nimet ovat yleisnimiä joten niillä on siksi pieni alkukirjain.
> Molemmissa esimerkeissä sana "Suomi" tarkoittaa kuitenkin kansan tai kielen omistavan maan nimeä.
Eikä tarkoita vaan kun puhutaan kielestä tarkoitetaan kielen nimeä, ei maan nimeä.
Tarkoittaahan se maata jos kirjoitetaan Suomen kieli, jos halutaan puhua pelkästään kielestä nimellä niin olisi järkevintä kirjoittaa suomenkieli. Minua ei kiinnosta pätkääkään mitä mielivaltaisia sääntöjä jotkut ovat keksineet, onneksi kaikkia sääntöjä ei sääntöjen Suomessakaan tarvitse noudattaa.
Sama, kuin että nopeusrajoituskyltissä on pelkkä numero.
Numerot ovat pelkkiä numeroita iässäkin, ajaa nopeudella mikä parhaalta tuntuu nuoruuden innolla.
Suomen kieli on vain synonyymi sanalle suomi merkityksessä kieli. Kyse ei ole Suomi nimisen valtion kielestä. Ei esimerkiksi ole mieltä sanoa belgian kieli.
No ei tosiaan, koska sellaista kieltä ei ole edes olemassa kuin belgian kieli.
Kai se voisi olla kyse myös Suomen valtion kielestä. Sanotaan vaikka että ruotsi on toinen virallinen Suomen kieli. Ehkä tuosta voisi luontevammankin esimerkin keksiä. Vähän tönköltä toki kuulostaa noin.
Voisiko ajatella, että suomen kieli on sanaliitto? Koska sanoja ei kielestä puhuttaessa voi irrottaa toisistaan, käytetään pientä alkukirjainta. Toisaalta on turha käyttää monimutkaista suomen kieli -ilmausta, kun voi käyttää helppoa sanaa suomi. Se ajaa saman asian ja siitä näkee kertavilkaisulla, että puhutaan kielestä eikä maasta.
- alkuperäinen aloittaja
Minä puolestani olen aina ihmetellyt, mikä kumma se suomi on, jonka kieltä puhun. Itse kirjoittaisin suomenkieli.
Varsinkin jos on tarve kertoa että on kyse kielestä niin suomenkieli on hyvä tapa, myöhemmin tai jos selviää asiayhteydestä niin voi kirjoittaa pelkkä suomi, taivutuksissa suomeksi jne.
Sanan "suomenkieli" kirjoittaminen väärin yhteen tulee todennäköisest sekaannuksesta adjektiivin suomenkielinen kanssa. Suomen kieli kirjoitetaan erilleen, pienellä alkukirjaimenna (paitsi virkkeen alussa).
Tuo tulee erehdyksestä kun kirjoitetaan Suomen kielestä mikä on suomi. Yhdyssanaa ei kuulu taivuttaa, joten pitäisi taivuttaa suomikielen, mutta hyvin voi käyttää suomenkieli perusmuotonakin, paljon järkevämpi kuin erikseen jos halutaan sitä kieli sanaa käyttää.
Typeriä ja tarpeettomia sääntöjä voi muuttaa.