Osaisiko joku vastata minun kysymyksiin? Olemme mieheni kanssa toivoneet lasta jo 1,5 vuotta ja lapsettomuus tutkimukset on aloitettu, mutta uskovaisena minua mietityttää että teemmekö oikein? Lääkäri määräsi minulle jo hormonilääkkeitä auttamaan ovulaatiotani, minun olis määrä aloittaa lääkkeet seuraavalla kierrolla. Nyt minä mietin ja suren koko ajan, että onko tämä kaikki oikein? Mitä Jumala tästä ajattelee? Mitä jos meidän aika ei vaan ole vielä saada lapsia ja me itse yritämmä sitä väkisin aikaistaa? Sitäkin minä toivon ja rukoilen hartaasti että tulisin raskaaksi ennen kun minun pitäisi aloittaa lääkkeiden syöminen. Onko raamatussa jokin kohta mikä voisi auttaa meitä ja minä saisin mielenrauhan? Kiitos jo etukäteen vastauksista!
Askarruttavia
kysymyksiä!
4507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja se on osittain vääristä elintavoistamme johtuvaa ja esim oireettomatkin gyn. tulehdukset voivat sitä aiheuttaa.Aina ei syytä löydetä Mielestäni homeopatia on hyvä keino auttaa elimistöä tasapainoon pehmeämmin kuin hormoonihoito.Tiedän että monille se on auttanut.Valitse sellainen homeopaatti joka ei harrastele kyseenalaisia energia jms new age juttuja.Mielestäni uskova voi mennä lapsettomuushoitoihin yhtä hyvin kuin muihinkin hoitoihin.
Itse söin aikoinani Clomifeniä samman ongelmaan, mutta tänä päivänä aloittaisin homeopatiasta.
Tapahtukoon Sinun tahtosi Herra tässäkin asiassa; olkoon rukouksesi.
Itse aloitin 3 päivää sitten ensimmäisen Clomifen kuurini, että ovulaatio tulisi ja voisin tulla raskaaksi.
Itsekseni olen miettinyt lähes samoja kysymyksiä kuin sinäkin. Jos ei kerta meille lasta luonnollisilla keinoilla suoda, niin onko oikein puuttua "luonnonvalintaan"?
Päädyin mietteissäni siihen, että jos on tarkoitus, että minä ja mieheni jäämme lapsettomiksi, niin sitten mitkään lääkkeetkään eivät auta. Joten voin ainakin kokeilla, sitten ainakin tiedämme, että meidät on joko tarkoitettu vanhemmiksi, pidemmän kaavan kautta kuljettuna tai sitten emme saa lapsia lääkkeitä/hoidoista huolimatta.
Aloita hormoonit ja rukoile parasta. Kyllä meille molemmile käy vielä hyvin, joko lapsen kanssa tai ilman.
Mielestäni sinun tulee olla varma siitä että mitä teet.Sinun omatuntosi ,mielesi ja varmuudenvoiman tunne pitää olla selvillä vesillä.
Tässä maailmassa on miljoonia ihmisiä mielipiteineen ja kohtuasi ronkkivat mielellään monet.
Jospa et tekisi mitään ennenkuin olet varma siitä että mitä teet.Vain sinä kannat vastuuta elämästäsi.Vaikka muut sanovat mitä,niin he eivät elä sinun elämääsi, eivätkä todennäköisesti kanna myöskään siitä vastuuta.
Rauhoitu ja mieti rauhassa.
Tämä on minun ajatukseni.Ei se sekään välttämättä oikea ole ,mutta rehellisellä sydämmellä ajattelen asiaa siten , että jos tuo olisi minun asiani,niin mitä tekisin.
Hei.
Olen yhä uskossa, vaikka minulla onkin kaksi
avustettuna alkunsa saanutta lasta.
(molemmat jo yli 10v)
Viiden vuoden tutkimisen
(varjoainekuvaus, tähystys, hormonihoidot, piikitykset)
saatiin selville miksi en tule raskaaksi.
Mieheni siittiöt menettävät liikuntakykynsä ja kuolevat mun kohdunkaulan limassa.
Pääsimme Hyksiin hoitoihin, siittiöt pestiin ja ruiskutettiin suoraan kohtuun.
(mulla raju hormonikuuri päällä)
Heti tärppäsi.
Toinen lapsi saatiin aikaan samalla tavalla
vajaa 3 vuotta myöhemmin.
Mielestäni sinun _ei tarvitse_ kantaa huolta siitä, menetätkö taivasosuutesi,
jos saat lapsen jollain muulla keinolla,
kuin sillä tavanomaisella tavalla.
Jumalan lahjasta ei tarvitse kantaa syyllisyyttä, ole onnellinen.
Minua koitettiin syyllistää sillä,
kun halusin lapsen mieheni kanssa.
Ekaksi painostettiin, että miksi ette tee lasta, ootteko jotain itsekkäitä?
Vai käytättekö ehkäisyä, kun se on väärin,
lapset on Jumalan lahja.
Ja sitten, kun saimme lääkäriapua ja olin raskaana, sanottiin,
että miksi te nyt noin sen lapsen alkuun laitoitte.
Että se nyt on suuri vääryys, kun ette tyydy Jumalan tahtoon ja lapsettomuuteen.
Lähimmäisille ja kaikille "uskonystäville" ei mikään tunnu riittävän...
Älä syyllisty.
Älä juokse kaikenmaailman henkiparantajien ja puoskareiden (jotka lupaa antaa toivoa)perässä,
vaan luota suomalaiseen lääketieteeseen.
Minä uskon, että Jumala on heitä ohjaamassa.
Siunausta sinulle ja rohkeutta luottaa Jumalan rakkauteen.
(...ettei teiltä mitään puuttuisi)
Maija.