eläkeindeksiä leikattava

Lipposen Paavo palkitsee kerrankin eläkeläiset.

Tarkoitatko ’eläkeindeksin leikkaamisella’ nk taitettua indeksiä? Ilmeisesti, koska muuta ’leikkausta’ ei tietääkseni ole tehty.
Juuri tuon nk taitetun indeksin vuoksihan nyt eläkkeet nousevatkin nopeammin kuin ansiot. Tämänkin vuoden alussa eläkkeet nousivat enemmän kuin palkkojen yleiskorotukset, vaikka viime vuonna, jonka perusteella nuo korotukset tehtiin, ei vielä inflaatio ollut kummoinen.

Nk taitettu indeksihän turvaa ostovoiman erinomaisesti, koska eläkeläisen indeksissä hintojen nousu vaikuttaa 80%:sti ja ansiotason nousu 20%:sti.
’Huonoina aikoina’ kun palkat nousevat vain vähän ja hinnat nousevat kovasti, niin eläkkeiden nousu on selvästi ansiotason nousua suurempaa juuri tuon ’taitetun indeksin’ vuoksi.

Juuri näin se on eli vakavaraiset eläkeyhtiöt makselevat niitä eläkkeitä.
Sen sijaan valtiontalouden kannalta on aivan kestämätöntä että hallitukseen livahtaneet tytön hupakot tärväävät veronmaksajien kaikki rahat ja ottavat vielä miljarditolkulla lainaakin.

OLiko se 2,28 %:n korotus valtava. Taisi olla vain karvan verran yli palkkojen.
Mutta nyt kun inflaatio on jo 7,1 % niin voisi tullakin eläkkeisiin jokin tasokorotus.
Se olisi aivan oikein vaikka ei varsinaisesti lisäisi ostovoimaa. Nimittäin ostovoima on laskenut useita vuosia, etenkin Sipilän hallituksen aikana .
Indeksin nousu oli useana vuotena 0,5 - 1 %, mutta netto oli kuitenkin aleva eli - 2 - 5 €/kk.
Tämä johtui verokikkailuista tai veron kiristyksistä eli talous kiristyi joka vuosi.

Eläkkeiden korotukset tehdään indeksillä, johon vaikuttavat hintojen nousu 80% ja palkkojen nousu 20%. Nk taitettu indeksi.

Tuo merkitsee käytännössä suunnilleen sitä, että aikoina, jolloin ansiot jäävät hintojen nousua pienemmiksi, nousevat eläkkeet ansioita enemmän. Ja kun hintojen nousu jää ansiotason nousua pienemmäksi, niin eläkkeet nousevat ansioita vähemmän.

Nyt, kun mitä ilmeisimmin hinnat nousevat enemmän kuin palkat, niin eläkkeiden korotus tulee olemaan palkkoja suurempia, kuten kävi tämän vuoden alussakin. Ellen ihan väärin muista näin on käynyt joskus aiemminkin.

Se on totta, että eläkkeiden korotukset ovat ’laahanneet’ ansiotason nousun jäljessä vuosia, koska palkat ovat nousseet hintoja enemmän. Voikin kysyä, mikä siinä on väärin? Palkkojen nousuhan yleisesti johtuu tuotannon tehokkuuden ja tason noususta. Siinä ei eläkeläisellä ole ollut panosta eikä roolia.

Eläkeindeksihän pitää ostovoiman kokolailla tarkasti sillä tasolla mikä se oli eläkkeen myöntöhetkellä. Eläke turvaa näin ollen sen elintason, minkä on onnistunut työelämässä hankkimaan. Eihän eläkkeen tarkoitus ole nostaa elintasoa, kuten ei myöskään laskea sitä ja juuri siksihän nyt, kun hinnat nousevat palkkoja enemmän, myös eläkkeet tekevät niin.
Ei pidä sekoittaa suhteellista elintasoa ja absoluuttista elintasoa.

Anonyymi kirjoitti:

OLiko se 2,28 %:n korotus valtava. Taisi olla vain karvan verran yli palkkojen.
Mutta nyt kun inflaatio on jo 7,1 % niin voisi tullakin eläkkeisiin jokin tasokorotus.
Se olisi aivan oikein vaikka ei varsinaisesti lisäisi ostovoimaa. Nimittäin ostovoima on laskenut useita vuosia, etenkin Sipilän hallituksen aikana .
Indeksin nousu oli useana vuotena 0,5 - 1 %, mutta netto oli kuitenkin aleva eli - 2 - 5 €/kk.
Tämä johtui verokikkailuista tai veron kiristyksistä eli talous kiristyi joka vuosi.

Lue lisää

Tuo viimeisin tämän vuoden alussa saatu korotus perustuu tietysti viime vuoden hintojen nousuun. ’Mittauskohta’ taitaa olla vuosittain jossain lokakuun nurkilla. Viime vuonna ei inflaatio ollut kummoinenkaan.
Tuo toteamasi 7.1% inflaatio on tämän vuoden tämänhetkinen luku. Sen vaikutus näkyy tietysti vasta seuraavassa eläkkeen indeksikorotuksessa.

Eläkkeiden tasokorotus on sitten ihan jotain muuta, jos sillä tarkoitat sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan eli eläkkeiden suuruuden tason korottamista. Indeksit pyrkivät pitämään reaalitason siinä, mikä se oli eläkkeen myöntöhetkellä eli se minkä olet työpanoksellasi työelämäaikana kerännyt itsellesi.

Verotus ja verokikkailut eivät liity eläketurvaan. Se on hallituksen ja eduskunnan käsissä.
Työeläkkeet maksaa yksityissektorilla toimivat työeläkeyhtiöt.

Tuo edellä kirjoitettu koskee siis työeläkkeitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo viimeisin tämän vuoden alussa saatu korotus perustuu tietysti viime vuoden hintojen nousuun. ’Mittauskohta’ taitaa olla vuosittain jossain lokakuun nurkilla. Viime vuonna ei inflaatio ollut kummoinenkaan.
Tuo toteamasi 7.1% inflaatio on tämän vuoden tämänhetkinen luku. Sen vaikutus näkyy tietysti vasta seuraavassa eläkkeen indeksikorotuksessa.

Eläkkeiden tasokorotus on sitten ihan jotain muuta, jos sillä tarkoitat sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan eli eläkkeiden suuruuden tason korottamista. Indeksit pyrkivät pitämään reaalitason siinä, mikä se oli eläkkeen myöntöhetkellä eli se minkä olet työpanoksellasi työelämäaikana kerännyt itsellesi.

Verotus ja verokikkailut eivät liity eläketurvaan. Se on hallituksen ja eduskunnan käsissä.
Työeläkkeet maksaa yksityissektorilla toimivat työeläkeyhtiöt.

Tuo edellä kirjoitettu koskee siis työeläkkeitä.

Lue lisää

"Mittauskohta"on vuoden kolmas neljännes,eli heinä-,elo-,syyskuu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo viimeisin tämän vuoden alussa saatu korotus perustuu tietysti viime vuoden hintojen nousuun. ’Mittauskohta’ taitaa olla vuosittain jossain lokakuun nurkilla. Viime vuonna ei inflaatio ollut kummoinenkaan.
Tuo toteamasi 7.1% inflaatio on tämän vuoden tämänhetkinen luku. Sen vaikutus näkyy tietysti vasta seuraavassa eläkkeen indeksikorotuksessa.

Eläkkeiden tasokorotus on sitten ihan jotain muuta, jos sillä tarkoitat sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan eli eläkkeiden suuruuden tason korottamista. Indeksit pyrkivät pitämään reaalitason siinä, mikä se oli eläkkeen myöntöhetkellä eli se minkä olet työpanoksellasi työelämäaikana kerännyt itsellesi.

Verotus ja verokikkailut eivät liity eläketurvaan. Se on hallituksen ja eduskunnan käsissä.
Työeläkkeet maksaa yksityissektorilla toimivat työeläkeyhtiöt.

Tuo edellä kirjoitettu koskee siis työeläkkeitä.

Lue lisää

Odotellaan maltilla loppuvuotta ja katsotaan minkälainen eläkkeiden korotuslaskelma meille esitetään . On hyvinkin todennäköistä, että inflaatio meilläkin laukkaa syksyllä jo lukemissa 8% ja ylikin. Se jo tekisi työeläkeläiselle mannaa, kun eläke nousee 6-7 %

Puhut vähän, mutta asiaa... Pisteet Paavo Lipposelle. Saadaan edes palsamia haavoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Odotellaan maltilla loppuvuotta ja katsotaan minkälainen eläkkeiden korotuslaskelma meille esitetään . On hyvinkin todennäköistä, että inflaatio meilläkin laukkaa syksyllä jo lukemissa 8% ja ylikin. Se jo tekisi työeläkeläiselle mannaa, kun eläke nousee 6-7 %

Lue lisää

Suomessa inflaatio oli kesäkuussa 8,1%. Elokuussa tuo on jo yli 9%. Työeläkkeet nousevat reilut 8%.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa inflaatio oli kesäkuussa 8,1%. Elokuussa tuo on jo yli 9%. Työeläkkeet nousevat reilut 8%.

Työeläkettä korotetaan vuodenvaihteessa indeksillä, jossa huomioidaan elinkustannukset 80% ja ansiotason muutokset 20%.
Korotus% ei siis tule olemaan sama kuin inflaatio%.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo viimeisin tämän vuoden alussa saatu korotus perustuu tietysti viime vuoden hintojen nousuun. ’Mittauskohta’ taitaa olla vuosittain jossain lokakuun nurkilla. Viime vuonna ei inflaatio ollut kummoinenkaan.
Tuo toteamasi 7.1% inflaatio on tämän vuoden tämänhetkinen luku. Sen vaikutus näkyy tietysti vasta seuraavassa eläkkeen indeksikorotuksessa.

Eläkkeiden tasokorotus on sitten ihan jotain muuta, jos sillä tarkoitat sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan eli eläkkeiden suuruuden tason korottamista. Indeksit pyrkivät pitämään reaalitason siinä, mikä se oli eläkkeen myöntöhetkellä eli se minkä olet työpanoksellasi työelämäaikana kerännyt itsellesi.

Verotus ja verokikkailut eivät liity eläketurvaan. Se on hallituksen ja eduskunnan käsissä.
Työeläkkeet maksaa yksityissektorilla toimivat työeläkeyhtiöt.

Tuo edellä kirjoitettu koskee siis työeläkkeitä.

Lue lisää

Tämän vuoden puolella inflaatio on ollut vain 1-2 prosentin luokkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämän vuoden puolella inflaatio on ollut vain 1-2 prosentin luokkaa.

Jos se pysyykin tuon tasoisena, niin eläkkeiden indeksikorotus on tosi pieni tammikuussa 2025.

Ei eläkeläisten tuloissa ole mitään kadehtimista, sillä joka penni on itse ansaittua.
Jos on tehnyt töitä 40 vuoden rupeaman, niin kuuluukin ikäänkuin palkkioksi saada
lokoisat eläkepäivät kohtuullisella korvauksella höystettynä.
Jos taas on tunaroinut työelämänsä, niin kelatukiaiset riittävät ihan hyvin.

Työeläkkeen tasoon on jokainen itse voinut vaikuttaa työelämäaikanaan. Ei siten ole olemassa mitään ’ei pitäisi olla’ -tasoa. Ei, työeläke on juuri sen tasoinen kuin itse ole sen ansainnut.

Anonyymi kirjoitti:

Työeläkkeen tasoon on jokainen itse voinut vaikuttaa työelämäaikanaan. Ei siten ole olemassa mitään ’ei pitäisi olla’ -tasoa. Ei, työeläke on juuri sen tasoinen kuin itse ole sen ansainnut.

Lue lisää

Ei se ollut aivan niin suoraviivaista eläkkeen kertymistä. Kerkisin tehdä töitä yli 3
vuotta työuran alussa eli 20-23 v , mutta niistäpä ei kertynyt mitään eläkettä.
Siihen aikaa kun laki oli sellainen ja sen jälkeen opiskelin 3 vuotta, jona aikana
eläketulo oli minimaalinen. Niinpä jäin jonkin verran jälkeen kavereistani, mutta
ehdin kuitenkin kuroa sen verran eläkepennosia, että niilläkin kyllä pärjää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ollut aivan niin suoraviivaista eläkkeen kertymistä. Kerkisin tehdä töitä yli 3
vuotta työuran alussa eli 20-23 v , mutta niistäpä ei kertynyt mitään eläkettä.
Siihen aikaa kun laki oli sellainen ja sen jälkeen opiskelin 3 vuotta, jona aikana
eläketulo oli minimaalinen. Niinpä jäin jonkin verran jälkeen kavereistani, mutta
ehdin kuitenkin kuroa sen verran eläkepennosia, että niilläkin kyllä pärjää.

Lue lisää

Lakia työeläkkeistä on muutettu pitkin vuosikymmeniä niinkauan kuin työeläkelait ovat olleet voimassa. Niin tulee tapahtumaan jatkossakin. Takaituvia lakeja eli sellaisia, joilla muutetaan menneen ajan lakeja takautuvasti, ei Suomessa harrasteta. Siispä noitakaan yksityiskohtaisia ikävuosiin kytkettyjä lakikohtia joskus työeläkelakien alkuvuosilta ei ole muutettu takautuvasti, vaan lainmuutoshetkestä eteenpäin. Työeläkejärjestelmän historiahan on ’täynnä’ lakimuutoksia, joilla on parannettu etuuksia, järjestelmän kestökykyä ja varmasti on niinkin, että ainakin joillekin kohderyhmille on tullut heikennyksiäkin joiltain osin.

Noista muutoksista huolimatta ei ole muuttunut miksikään se alkuperäinen periaate, että jokainen itse kerryttää oman eläketurvansa työelämänsä aikana. Ja tämä on kaikille ihan sama periaate tuloista riippumatta.
Kyllä se on tämän periaatteen osalta jokseenkin täysin suoraviivaista.