Kuinka monta suomalaista sotilasta "evakuoitiin" kesällä 1944?

Timo Malmin mukaan koko jatkosodassa "evakuoituja" olisi ollut ainakin yli 3500 ja "evakuoitujen" määrä olisi ollut hyökkäysvaiheessa muutamia satoja ja tuskin lähelläkään tuhatta 1942-kevät 44. Ilmeistä on että "evakuoitujen" määrä kesän 1944 suurhyökkäyksessä on ollut reilusti yli 2000 eli noin 12% kokonaistappioista. Yli 90% palasi sodan jälkeen Suomeen.
995
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Mihin "erikoisoperaatioon" asia liittyi?

Äänestä
  • Tarkoittanee Ruotsiin paenneita sotilaskarkureita?

    Äänestä

Yli 2 000 evakuoitiin puna-armeijan hellään huomaan. 8 000 evakuoi itsensä käpykaartiin ja 17 000 oikosääristen pataljoonaan. Yht 27 000.

Äänestä
  • >>Yli 2 000 evakuoitiin puna-armeijan hellään huomaan. <<

    Suunnilleen tuo määrä sotavangeiksi jääneitä jäi palaamatta!

    Jopa 1944 kedällä vangitut kuolivat nälkään ennen marraskuun vapautuksia.


    1941 vankeja palasi hyvin vähän...


    Hellä huoma koitti mullan alla...

    Äänestä

Kesällä 1944 suomalaisten kokonaistappiot olivat aika suuret. Kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita 65 000 eikä mukaan ole laskettu edes karkureita.

Neuvostoliiton tappiot Kannaksella 105 000 ja Laatokan Karjalassa 64 000 mutta niihin lukuihin laskettu myös sairaustapaukset.

Äänestä
  • Suomalaisten peruuttamattomat tappiot Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944 olivat yli 12 000 (noin 12 500) sillä lukemiin on huomioitava ainakin 1500 sotavangiksi jäänyttä. Ohto Mannisen tutkimuksen mukaan puna-armeijan vastaava lukema oli noin 25 000 ja suomalaiset saivat hyvin vähän sotavankeja, seikka josta sotahistoriamme tutkijat ovat aika hiljaa. Ne harvat joita saatiin, niitä kuvattiin sitten sitäkin ahkerasti.

    Näin ollen suomalaisten tappiosuhde heikkeni mitä pitemmälle sota eteni. Suhteessa Suomen armeijan suorituskykyyn puna-armeija ainakin Kannaksella tuli yhä paremmaksi. Ja sama trendi näkyi toki myös Laatokan Karjalassa vaikka siellä tappiosuhde haavoittuneetkin huomioiden oli noin 1:3 kesällä 1944.

    On myös muistettava että kun talvisodassa NL keskitti Kannakselle helmikuussa 1940 peräti 730 000 sotilasta, aiheutti NL kesällä 1944 suomalaisten joukkopaon ja karkuruuden keskittämällä vain 270 000 sotilasta. Jotain oli siis oleellisesti muuttunut höpötelkööt torjuntavoittohörhömme mitä sankaritaruja tahansa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomalaisten peruuttamattomat tappiot Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944 olivat yli 12 000 (noin 12 500) sillä lukemiin on huomioitava ainakin 1500 sotavangiksi jäänyttä. Ohto Mannisen tutkimuksen mukaan puna-armeijan vastaava lukema oli noin 25 000 ja suomalaiset saivat hyvin vähän sotavankeja, seikka josta sotahistoriamme tutkijat ovat aika hiljaa. Ne harvat joita saatiin, niitä kuvattiin sitten sitäkin ahkerasti.

    Näin ollen suomalaisten tappiosuhde heikkeni mitä pitemmälle sota eteni. Suhteessa Suomen armeijan suorituskykyyn puna-armeija ainakin Kannaksella tuli yhä paremmaksi. Ja sama trendi näkyi toki myös Laatokan Karjalassa vaikka siellä tappiosuhde haavoittuneetkin huomioiden oli noin 1:3 kesällä 1944.

    On myös muistettava että kun talvisodassa NL keskitti Kannakselle helmikuussa 1940 peräti 730 000 sotilasta, aiheutti NL kesällä 1944 suomalaisten joukkopaon ja karkuruuden keskittämällä vain 270 000 sotilasta. Jotain oli siis oleellisesti muuttunut höpötelkööt torjuntavoittohörhömme mitä sankaritaruja tahansa.

    Kesällä-44 ratkaisi Kannaksella tulivoima,ei miesmäärä. Tosin senkin merkitys kasvoi sitten loppuvaiheessa,kun torjunta tiivistyi ja onnistui stallarien harmiksi.

    Hyökkääjä menettää yleensä vähän sotavankeina,kaatuneina sitäkin enemmän.

    Suomi menetti melko vähän vankeina,sillä karkurit suuntasivat kotiseudulle,ei Puna-Armeijan suojiin.

    Äänestä

Malmin lukema 3500 on varmasti totta. Kesällä 1944 sotavangiksi on jäänyt ainakin 2 000 sotilasta. NL sai silloin paljon enemmän suomalaisia sotavangiksi kuin suomalaiset neuvostoliittolaisia. Tätä nöyryyttävää tosiasiaa ei mielellään Suomessa tuoda esille.

Äänestä
  • Suomalaisten saamien venäläisten sotavankien kohtelu oli kuitenkin kunniakkaampaa kuin neukun oma sotavankien kohtelu!

    Suomalaiset kohtelivat neukkusotavankeja paremmin kuin neukut suomalaisia!

    N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1.000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44.000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.
    Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

    Puna-armeijalle antautuneista 3.400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1.400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Timo Malmin mukaan koko jatkosodassa "evakuoituja" olisi ollut ainakin yli 3500 ja "evakuoitujen" määrä olisi ollut hyökkäysvaiheessa muutamia satoja ja tuskin lähelläkään tuhatta 1942-kevät 44. Ilmeistä on että "evakuoitujen" määrä kesän 1944 suurhyökkäyksessä on ollut reilusti yli 2000 eli noin 12% kokonaistappioista. Yli 90% palasi sodan jälkeen Suomeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu