"Tutkittujen painonhallintahistoria näytti olevan yhteydessä siihen, miten painonhallinta ymmärrettiin.
Onnistuneet laihduttajat (jotka olivat onnistuneet pitämään painonpudotuksen yli kolmen vuoden ajan) toistivat länsimaiselle kulttuurille tyypillistä puhetapaa, jossa painonhallinta nähdään kurista ja itsekontrollista riippuvaisena. Elinikäiset painonhallitsijat sen sijaan korostivat itselle sopivan elämäntavan ja rutiinien merkitystä onnistumisessa. Painonhallinnassa epäonnistumista selitettiin arjen haasteiden ja ulkoisten tekijöiden avulla. Näin voitiin välttää mahdollinen arvostelu ja häpeän kohteeksi joutuminen, joihin painokeskeiset normatiiviset diskurssit asettivat varsinkin laihduttaneet henkilöt.
– Tutkimukseni tulokset painottavat tarvetta muuttaa painonhallintaan liittyvää yleistä narratiivia ja ajattelua. Stigmaa ylläpitävät painokeskeiset, haitalliset puhetavat pitäisi korvata vaihtoehtoisilla tavoilla puhua painonhallinnasta ja ymmärtää sitä. Niissä tulisi keskittyä elämäntapaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toteaa Anu Joki."
"Elinikäiset painonhallitsijat suhtautuvat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, mutta ovat tietoisia syömiseen ja liikuntaan liittyvästä käyttäytymisestään. Heidän elämäntyyliinsä kuuluvat esimerkiksi säännöllinen syöminen ja liikunta, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, sopivat annoskoot, jotka edistävät painonhallintaa.
He ovat painonhallintapolun varrella omaksuneet ja oppineet uusia käytäntöjä, jotka helpottavat painonhallintaa. Toistojen kautta nämä käytännöt ovat muuttuneet sisäistetyiksi tavoiksi ja rutiineiksi. Esimerkkeinä rutiineista mainittiin muun muassa arkiliikunnan lisääminen jäämällä pois bussista pari pysäkkiä aiemmin ja vaikkapa perunan, riisin ja pastan korvaaminen ruoka-annoksissa osittain lämpimillä kasviksilla.
Elinikäisillä painonhallitsijoilla on myös hyvä pystyvyydentunne liittyen painonhallintaan: he ovat oppineet luottamaan kykyihinsä selvitä haastavissa elämäntilanteissa, ja heillä on taito sopeuttaa elämäntyylinsä muuttuneeseen ympäristöön."
https://www.sttinfo.fi/tiedote/elinikainen-painonhallinta-kuinka-siina-voi-onnistua?publisherId=3747&releaseId=69942194
Onnistuneet laihduttajat (jotka olivat onnistuneet pitämään painonpudotuksen yli kolmen vuoden ajan) toistivat länsimaiselle kulttuurille tyypillistä puhetapaa, jossa painonhallinta nähdään kurista ja itsekontrollista riippuvaisena. Elinikäiset painonhallitsijat sen sijaan korostivat itselle sopivan elämäntavan ja rutiinien merkitystä onnistumisessa. Painonhallinnassa epäonnistumista selitettiin arjen haasteiden ja ulkoisten tekijöiden avulla. Näin voitiin välttää mahdollinen arvostelu ja häpeän kohteeksi joutuminen, joihin painokeskeiset normatiiviset diskurssit asettivat varsinkin laihduttaneet henkilöt.
– Tutkimukseni tulokset painottavat tarvetta muuttaa painonhallintaan liittyvää yleistä narratiivia ja ajattelua. Stigmaa ylläpitävät painokeskeiset, haitalliset puhetavat pitäisi korvata vaihtoehtoisilla tavoilla puhua painonhallinnasta ja ymmärtää sitä. Niissä tulisi keskittyä elämäntapaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toteaa Anu Joki."
"Elinikäiset painonhallitsijat suhtautuvat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, mutta ovat tietoisia syömiseen ja liikuntaan liittyvästä käyttäytymisestään. Heidän elämäntyyliinsä kuuluvat esimerkiksi säännöllinen syöminen ja liikunta, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, sopivat annoskoot, jotka edistävät painonhallintaa.
He ovat painonhallintapolun varrella omaksuneet ja oppineet uusia käytäntöjä, jotka helpottavat painonhallintaa. Toistojen kautta nämä käytännöt ovat muuttuneet sisäistetyiksi tavoiksi ja rutiineiksi. Esimerkkeinä rutiineista mainittiin muun muassa arkiliikunnan lisääminen jäämällä pois bussista pari pysäkkiä aiemmin ja vaikkapa perunan, riisin ja pastan korvaaminen ruoka-annoksissa osittain lämpimillä kasviksilla.
Elinikäisillä painonhallitsijoilla on myös hyvä pystyvyydentunne liittyen painonhallintaan: he ovat oppineet luottamaan kykyihinsä selvitä haastavissa elämäntilanteissa, ja heillä on taito sopeuttaa elämäntyylinsä muuttuneeseen ympäristöön."
https://www.sttinfo.fi/tiedote/elinikainen-painonhallinta-kuinka-siina-voi-onnistua?publisherId=3747&releaseId=69942194
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anu Jokea haastatellaan tässä YouTube-videossa https://youtu.be/iDtt28zjTo0
Hesarissa on tänään juttua aiheesta otsikolla "Pikavoitoista pysyvyyteen
Monesti painonhallinnan ajatellaan olevan tiukkojen sääntöjen noudattamista. Todellisuudessa normaalipainoisina pysyviä yhdistää usein elämämyönteinen ja armollinen asenne syömiseen, osoittaa tuore väitöskirjatutkimus."
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008884748.html
Tosin tämän palstan vakiokirjoittajat eivät ole yleensä kovin armollisia.
Ensinnäkin ruokamäärän pitäminen tasolla, jolla haluaa olla lihava, ja toisekseen motiivi pysyä niin, ja itsekuria, jota tarvii sitä vähemmän, mitä parempi motiivi.
Voi vielä lisätä, ja se on, ettei ole houkuttelevaa naposteltavaa helposti saatavilla, ja on ruoka-aika tai ruoka-ajat, joissa syö aina noin vakiomäärän. Ja kun ymmärtää miksi niin tehtävä, ja ettei halua olla liian lihava, niin seuraa sitä lopun ikänsä. Liikunta auttaa siinä, että voi syödä vähän enemmän. Vähän lihaksistoa ei-lihavaan kehoon ja homma on mukavasti paketissa. Jos haluaa joskus herkutella, niin sillä korvataan päivän ateriaa. Koskaan ei pitäisi ylisyödä, ja jos vakiosti hieman joskus syö, niin normaalissa ravintomäärässään voi olla himppu vähemmän, jolloin laihtuukin marginaalisesti, paitsi sitten kun ylensyö joskus vähän.