Tyttäreni ja sirpaleet

VAROITUS:
Tämä juttu sisältää perheen jäsenten välistä seksiä.

-------------
Vihdoinkin oli perjantai ja ensimmäinen vapaa viikonloppuni pitkiin aikoihin. Vaikka työskentelinkin yksityisellä lääkäriasemalla yksityislääkärinä, olin silti vilpittömän onnellinen viikonloppuvapaasta. Viimein viimeinen asiakas oli hoidettu kaikkine satoine ongelmineen. Sain hänet hyvästeltyä ja saatettua ulos huoneestani. Huokaisin tyytyväisyydestä ja keräsin kiireesti vastaanottohuoneesta tavarat salkkuuni. Harmittelin, ettei vaimollani ollut vapaata viikonloppua. Hän oli lentänyt jo päivällä Ouluun yhteen lääketieteen seminaariin, eikä tulisi ennen maanantaita kotiin. Viettäisin siis koko viikonlopun kahdestaan tyttäreni Jennin kanssa.

Jenni oli kiltisti lupautunut laittamaan illalla ruokaa meille kahdelle. Lähinnä varmasti sen vuoksi, että minä en missään nimessä ollut mikään gourmet-kokki. Jenni taas tykkäsi ruoanlaitosta ja kokkasi useamminkin ihan vapaaehtoisesti. Toisinaan oli salaa sitä mieltä, että Jenni laittoi parempaa ruokaa kuin vaimoni. En tosin uskaltanut koskaan sanoa sitä ääneen. Naisia ei kannattanut suututtaa turhanpäiten, sen olin jo oppinut.

Jenni oli antanut mukaani aamulla ostoslistan ja vannottanut, että muistaisin käydä kaupassa ennen kotiin tulemista. Kotimatkalla poikkesin siis kiltisti ruokaostoksille. Yritin löytää kaiken, mitä Jenni oli listalle laittanut. Se ei ollut kovin yksinkertaista. Hyllyjen välissä kierrellessäni vannoin, etten toista kertaa mene isoon ruokamarkettiin, vaan tyydyn johonkin pienempään kauppaan. Isossa kaupassa meni niin tuhottomasti aikaa, kun risteili edestakaisin. Ainoa marketin etu oli se, että myös Alkon myymälä löytyi kaupan yhteydestä. Tehtyäni ruokaostokset poikkesinkin sinne ja ostin pari viinipulloa.

Kotona Jenni jo odotteli minua kärsimättömänä. Kauppareissun kanssa kotiin tulemiseni oli mennyt melko myöhäiseen. Jenni motkotti ystävällisesti, että olisin voinut yrittää olla vähän nopeampi. Hän sitaisi essun eteensä ja aloitti ruoanlaiton. Jäin tyytyväisenä katsomaan hänen touhuilujaan. Olimme vaimoni kanssa molemmat kovin ylpeä fiksusta tyttärestämme. Jenni oli älykäs ja reipas nuori nainen. Hän harrasti paljon liikuntaa; pelasi jalkapalloa mimmiliigassa, kävi salilla ja toisinaan vielä lenkkeili ihan vapaaehtoisesti. Ilmankos hän liikkui kauniisti ja joustavasti ja näytti muutenkin pitkine vaaleine hiuksineen ja kuulaine ihoineen kauniilta. Koulukin Jennillä meni todella hyvin, eikä hän juurikaan tuonut ysiä huonompaa numeroa kotiin.

Olimme jo useaan otteeseen keskustelleet kolmestaan Jennin tulevaisuuden suunnitelmista. Nyt lukion kolmannen syksyllä alkoikin jo olla varsinainen aika miettiä tulevaisuutta tosissaan. Toivoimme molemmat vaimoni kanssa, että Jenni pyrkisi lääketieteelliseen. Hän oli kiinnostunut sekä fysiikasta että kemiasta, eikä matematiikkakaan tuottanut vaikeuksia. Edellytyksiä olisi siis ollut lääketieteen puolelle. Hän ei itse ollut vielä aivan varma siitä, minne hakisi. Hän oli moneen otteeseen puhunut meille, että häntä kiinnosti vähän myös tekniikan puoli. Olimme vaimoni, Annen, kanssa päättäneet, että Jenni saisi aivan itse päättää, mitä hän elämässään tekisi. Vaikka me molemmat vierastimmekin ajatusta DI opinnoista Jennin kohdalla, emme kuitenkaan halunneet olla hänen suunnitelmiensa edessäkään. Olimme sen sijaan luvanneet tukea hänen opiskelujaan niin paljon kuin vain mahdollista, ainakin rahallisesti. Lukeahan me emme voineet hänen puolestaan.

Kun Jenni laittoi ruokaa, minä pistin saunan päälle. Ajattelin, että on rentouttavaa aloittaa viikonloppuvapaa saunomisella. Jennikin piipahti saunassa ruoanlaittonsa lomassa. Hän oli jättänyt ruoan muhimaan siksi aikaa uuniin. Kun hän oli saunonut, oli jo melko myöhä. Naureskelimme, että ateriasta tuli lähinnä yöpala eikä päivällinen. Nautimme kiireettömyydestä. Istuimme kahdestaan kaikessa rauhassa ruokapöydässä ja naukkailimme punaviiniä. Juttelimme niitä näitä viikon tapahtumista. Jenni kertoi koulussa sattuneesta episodista. Vaikka hän kävi jo lukion kolmatta luokkaa, eräs hänen luokallaan oleva poika käyttäytyi välillä todella lapsellisesti. Jenni kertoi kuinka poika oli tällä kertaa tullut vähän naukkailleena kouluun ja hänet oli erotettu muutamaksi viikoksi koulusta.
- Mä en tajua kuinka joku voi käyttäytyä niin typerästi, vaikka pitäis jo tajuta, ettei enää kannata tollasta tehdä. Miten se luulee selviävänsä ylioppilaskirjoituksista, jos ei tee oikeesti töitä, Jenni huokasi minulle.
- Toiset ei kasva koskaan aikuisiksi. Onneksi sä olet tuollainen esimerkillisen fiksu nuori nainen. Me ollaan äitisi kanssa kyllä tosi ylpeitä susta, kehuin Jennille. Hän hymyili leveästi minulle.
- Pakkohan mun on olla fiksu, kun tekin ootte niin fiksuja, Jenni virnisti takaisin.
- Meillä on tosi hyvä keskinäisen kehumisen kerho, naureskelin takaisin.

- Mitenkäs muuten miesrintamalla? Minne se Janne, joka täällä pyöri, on kadonnut? Kyselin Jenniltä. Jenni oli seurustellut koko kesän tämän Jannen kanssa, mutta nyt syksyllä poikaa ei ollut enää näkynyt niin usein. Näytti vähän siltä, että suhde oli vähän viilentynyt. Poika oli vaikuttanut ihan mukavalta nuorelta mieheltä. Hän oli muistanut tervehtiä, oli käyttäytynyt ruokapöydässä hyvin ja oli vielä keskustellutkin ihan asiallisesti myös meidän vanhempien kanssamme.
- Ei siitä taida mitään tulla, mä en oikein jaksa sen touhuja enää, Jenni sanoi vältellen.
- Mitä Janne sitten touhuaa?
- Ei mitään kummallisempia, sillä vaan tais heittää joku meno vaihde päälle. Se haluaa roikkua vähän joka perjantai ja lauantai-ilta kaupungilla ja ottaa kuppia. Mua ei sellainen oikein kiinnosta. Enkä mä tykkää mistään diskoista ja ravintoloista, niissä kaikki on vaan kaatokännissä ja lääppivät toisiaan. Paljon mieluummin mä käyn lenkillä ja otan ruoan kans lasin viiniä kotona. Tai siis en mä oikein osaa selittää. Ymmärrät sä? Se vaikuttaa niin lapselliselta touhulta! Jenni huokaisi syvään ja sanoi, ettei asiasta kannattanut keskustella sen enempää.
- Mä olen ihan varma, että sua vastaan tulee kyllä joku fiksu nuori mies, jonka kanssa sun jutut menee sit yksiin. Älä sitä murehdi, lohduttelin Jenniä. Hän kohautti olkapäitään.
- Musta tuntuu, että kaikki nuoret miehet on ihan lapsellisia.
- Tuskin sentään. Ollaankohan me äitis kanssa kasvatettu susta liian pikkuvanha? Mut joka tapauksessa, kyllä se oikea vielä vastaan tulee.

Kun saimme koko punaviinipullon tyhjennettyä, aloimme lopetella ruokailua.
- Täytyy kyllä myöntää, että toi viini nousi pikkuisen mun päähän, Jenni totesi nauraen, kun alkoi korjata astioita pöydästä. Minä lupasin auttaa häntä jälkien siivoamisessa. En kuitenkaan saanut vielä noustua pöydästä. Join juuri viimeistä kulausta viinilasistani, kun keittiöstä kuului kova rysähdys. Ryntäsin katsomaan mitä tapahtui. Jenni oli ottanut kuumalle hellalle jääneen lasivuoan käteensä ja pudottanut sen sitten hellan edessä olleen jakkaran päälle. Johtui varmaankin tulikuuman lasin jännitteestä, että vuoka oli aivan kuin räjähtänyt pieniksi sirpaleiksi. Kiitin onnea, että vuoka oli hajonnut miltei hänen reisiänsä välissä, joten sirpaleita ei sentään ollut lentänyt hänen ylävartalolleen. Jennin oloasun housut olivat sen sijaan täynnä neulanteräviä sirpaleita.

- Voi hitto, hän kirosi käsiään levitellen.
- Älä liiku yhtään, sanoin ja nappasin imurin kaapista. Imuroin nopeasti isoimman osan sirpaleista, jotta hän pääsisi liikkumaan.
- Mun reisiä pistelee. Ne meni housuista läpi, Jenni voivotti tuskastuneena.
- Odotas niin mä katson. Polvistuin hänen eteensä ja ujutin sormeni housujen kumilangan alle ja vedin niitä niin varovasti kuin vain osasin alemmas. Hänen reitensä olivat aivan täynnä pienen pientä lasinsirua. Niitä oli vaikea edes havaita paljaalla silmällä. Painoin housut nilkkoihin ja pyysin Jenniä astumaan ulos niistä. Kun nostin Jennin oloasun yläosaa navan korkeudelle huomasin, että joitain siruja oli pikkuhousujen yläpuolellakin.
- Ota tämäkin pois, sanoin ja autoin puseron pois hänen yltään. Jennille jäi ylleen vain pieni valkoinen toppi ja valkoiset stringit.
- Nyt ihan varovasti kävelet tonne meidän sängylle ja meet siihen makaamaan. Mä haen vähän tarvikkeita, että saan nypittyä noi sirpaleet pois. Katseeni osui vahingossa Jennin somalle paljaalle takamukselle, kun hän sipsutti hitaasti kohti makuuhuonetta. Kuinka kauniilta nuori tyttö näyttikään. Komensin itseäni lopettamaan tuijottamisen ja toimimaan. Hain lääkärinlaukustani välineitä. Onneksi siellä oli pinsetit. Hain myös keittiöstä pienen rasian, johon voisin kerätä lasipiikkejä.

Nypin lasinsirun toisensa jälkeen Jennin reisiltä. Niitä oli mielettömästi. Jenniä sattui selvästi ja hän, kieltämättä, kiroili kuin tukkimies, kun nypin niitä. Kun olin saanut molemmista reisistä lasinsirpaleet pois, huokaisin hieman.
- Tän kyllä täytyy sattua tosi paljon sua. Mä oon pahoillani, mutta kaikki sirpaleet on saatava pois. Muuten ne painuu ihon alle ja ne voi aiheuttaa tulehduksia sun iholles. Sekään ei oo kovin mukavaa, jos niin käy. Katotaan nyt kuinka paljon niitä sirpaleita on sun vatsalla.

Nostin Jennin toppia ylemmäs, mutta se oli vaikeaa. Vaikka Jenni oli niin hoikka kuin olikin, toppi oli tosi tiukka, eikä pysynyt kunnolla ylhäällä.
- Voisitko sä ottaa sen topinkin pois, että mä nään paremmin noi sirpaleet. Jenni kohottautui hieman ja riisui toppinsa. Istuin polvillani sängyllä hänen vieressään ja autoin häntä riisumisessa. Topin alla hänellä ei ollut mitään, ei tietenkään. Nielaisin tahattomasti, kun hänen pienet kiinteät rintansa paljastuivat vaatteen alta. Tunsin nolostuvani kummallisesti niiden näkemisestä ja käänsin äkkiä katseeni pois niistä. Kiinnitin huomioni mahdollisimman tiukasti hänen vatsaansa, jossa olikin muutama yllättävän iso lasinsirpale. Tuijotin tiiviisti vatsaa, kun nypin niitä pois. Häpesin itseäni, mutta välillä kuitenkin kurkistelin hänen paljastuneita rintojaan. Ne olivat kyllä todella kauniit, pyöreät. Pienet nännit nöpöttivät somasti keskellä nännipihoja. Jos hän olisi ollut kuka muu tahansa, olisin halunnut koskea niitä. Mielessäni vilahti näkymä hänen paljaista pakaroistaan, joita olin juuri hetkeä aikaisemmin päässyt ihailemaan. Kirosin mielessäni itseäni ja komensin korvieni väliä lopettamaan typerät ajatukseni.
- Isä, musta tuntuu, että mun pöksyissäkin on muutama sirpale, Jenni sanoi nyyhkäisevällä äänellä. Näin, että hänen silmäkulmastaan vierähti muutama kyynel.
- Satutanko mä sua? Anna anteeksi. Tuntui pahalta katsoa itkevää Jenniä ja olisin halunnut halata häntä, mutta en uskaltanut. Lasinsirpaleet olisivat voineet porautua tiukemmin ihoon.
- Ei kun pakko ne sirpaleet on ottaa pois. Mua vaan harmittaa tää juttu niin paljon ja sattuukin se kyllä. Jenni pyyhkäisi kyyneleet pois.

- Katot sä viel ne mun pöksyt, Jenni toisti kysymyksensä, kun olin saanut vatsalta kaikki sirpaleet pois. Nielaisin. En tosiaankaan olisi halunnut katsoa pöksyjen sirpaleita. Mielessäni vaelteli jo nyt niin levottomia ajatuksia. En kuitenkaan voinut olla auttamatta Jenniä. Otin hänen omalla avustuksellaan stringit pois hänen jalastaan. Jenni levitti jalkojaan ja pisti silmänsä kiinni. Olin siitä kiitollinen, sillä minun oli todella vaikea pitää omat ajatukseni ja ilmeeni kurissa.

Jennin häpyyn oli, kuten hän oli sanonutkin, iskeytynyt myös useita sirpaleita. Pyysin häntä vaihtamaan asentoa siten, että peppu oli melkein sängynpäädyssä. Sain paremman asennon sirujen nyppimiseen, kun pystyin istumaan hänen jalkojensa välissä lattialla. Suljin hetkeksi silmäni ja huokaisin ennen kuin aloitin nyppimisen.
- Miksi sä huokaisit isä? Jenni kysyi.
- Mua vaan harmittaa sun puolesta, vastasin vältellen. En tosiaankaan voinut kertoa, että huokaisin rauhoitellakseni omaa saastaista mieltäni. Jennin ei tosiaan tarvinnut tietää likaisista ajatuksistani yhtään mitään. En halunnut loukata tai satuttaa häntä millään tavalla.

Jennin häpy oli kaunis nytkin, vaikka se olikin koristettu kymmenillä isoilla ja pienillä lasinsirpaleilla. Hän oli selväsi siistinyt bikinirajansa ja kapeat häpyhuuletkin olivat paljaat. Jouduin väkisinkin koskemaan hänen häpyhuuliinsa, kun nypin sirpaleita pois. Minun oli pakko venyttää ihoa tiukaksi, jotta saisin mahdollisimman kivuttomasti sirpaleet irti pehmeältä iholta. Paljas käteni luiskahti, vaikka kuinka yritinkin varoa, ja kosketti Jennin klitorista. Hän nytkähti hieman ja hänen silmänsä rävähtivät auki. Katseemme yhtyi hetkeksi ja tunsin uppoavani hänen sinisten silmiensä hämmentyneisyyteen. Tunsin saman tunteen sisälläni.
- Sorry, sanoin jännityksestä käheällä äänellä ja repäisin katseeni irti hänen silmistään. Jenni mutisi jotain vastaukseksi. Hän kohottautui yllättäen hieman käsiensä varaan ja katsoi kuinka edelleen nypin lasinpalasia irti hänen häpykummultaan. Rinnat kohosivat uhmakkaasti eteenpäin, nännit nöpöttäen edelleen pieninä rusinoina. Hän näytti kauniilta. En uskaltanut enää katsoa häneen. Yritin keskittyä tiukasti ja asiallisesti nyppimiseen.

Järkytyksekseni tunsin kuinka aloin jäykistyä. Kirosin pettävää miehisyyttäni ja kiitin hiljaa mielessäni onneani, että istuin siten, ettei Jenni voinut huomata tapahtunutta.
- Näätkö sä kaikki? Pitäiskö mun muuttaa asentoa jotenkin? Jenni kysyi viattomasti minulta.
- Saisitko sä tossa asennossa jalkojas vielä hiukan leveämmälle, kysyin. Samassa toruin heti itseäni. Näin nytkin jo kaikki muutamat loput sirpaleet aivan hyvin. En vain voinut itselleni mitään, vaan halusin vielä kunnolla hänen koko viattoman häpynsä. Jenni levitti jalkojaan vielä hiukan lisää. Nypin viimeiset lasinpalat pois.
- Mä katson vielä, ettei tänne jäänyt yhtään. Kuulin itsekin, että ääneni oli halusta aivan käheä.
- Kato vaan, mä en tosiaan haluu, et sinne jää yhtään, Jenni sanoi. Kuulinko oikein vai kuvittelinko vain? Minusta tuntui, että Jennin ääni oli vähän hengästynyt. Levitin kevyesti Jennin häpyhuulia ja tajusin samassa, että hänen pimpsansa oli hieman kostea. Oliko hänkin hieman kiihottunut tilanteesta vai mistä kosteus johtui? Annoin sormieni sivellä kevyesti hänen häpyhuuliaan ja kosketin kuin vahingossa uudestaan hänen pientä kovaa klitoristaan. Jenni henkäisi kevyesti ja hänen vartalonsa nytkähti taas. En ihan vielä malttanut lopettaa, vaikka omatuntoni soimasi minua herkeämättä. Hyväilin muutaman kerran kevyesti häntä muka etsien lasinsirpaleita ennen kuin maltoin lopettaa. Tunsin Jennin katseen polttavana kasvoillani. Tajusiko hän, miksi koskettelin häntä?

- Mä haen vielä puhdistusainetta ja puhdistan noi kaikki nyppimisjäljet, sanoin Jennille. Yritin suoristautua mahdollisimman luontevasti ja peittää samalla seisokkini häneltä. Oloasun housut olivat aika paljastavat.
- Hae vaan, mä odotan täällä, Jenni vastasi pienellä äänellä. Hain puhdistusaineen laukustani ja yritin rauhoitella itseäni ennen takaisin palaamista. Kun olin makuuhuoneen ovella, hätkähdin järkytyksestä. Ehdin nähdä, että Jennin käsi hyväili kevyesti hänen häpyhuuliaan, ennen kuin hän vetäisi kätensä pois kuullessaan, että tulen. Seisokkini jymähti uudestaan päälle ja minun oli todella vaikea enää lähestyä Jenniä luontevasti. Tilanteeni oli muuttunut, jos mahdollista, entistäkin tukalammaksi.

Nyt tiesin, että Jennikin oli ainakin jollain tasolla kiihottunut tilanteesta. Se sai mielikuvitukseni laukkaamaan aivan väärille poluille. Samalla, kun puhdistin hänen reisiään ja vatsaansa, kuvittelin mitä hurjimpia asioita. Samalla häpesin itseäni syvästi. Kuinka edes saatoin ajatella jotain niin likaista, irstasta, kamalaa ja silti niin kiihottavaa. Kun viimein oli aika pyyhkiä häpyä, Jenni levitti jalkansa ilman eri kehotusta auki. Tunsin kuinka poskiani kuumotti halusta, kun aloin puhdistaa hänen häpykumpuaan. Levitin mietoa puhdistusainetta hänen häpyhuulilleenkin. Samalla, kuin vahingossa, painelin toisella kädelläni hänen klitoristaan. Jenni hengitti selvästi kiihtyneeseen tahtiin. Annoin sormieni hieroa klitorista vähän voimakkaammin ja Jenni nytkähteli kiihottavasti hieromiseni tahdissa. Lopulta minun oli pakko lopettaa, en voinut loputtomiin venyttää puhdusta. Vastentahtoisesti irrotin käteni hänen suloisesta pimpsastaan ja nousin ylös.

- Isä, voisitko sä vielä painella mun pimppaa vähän? Jenni kysyi ja yllätti minut täysin. Tuijotin häntä kuin halvaantuneena.
- Ymmärrätkö sä mitä sä pyydät? Se on ihan väärin, mä oon sentään sun isäs, huokaisin karhealla äänellä hänelle. Jenni piti edelleen jalkojaan yhtä leveällä ja tuijotti minua suoraan silmiin.
- Kyllä mä tiedän, et se on jonkun mielestä väärin. Mut kukaan ei koskaan oo saanu mulle aikaan noin ihanii tuntemuksia kuin sä äsken. Mä pyydän vaan, et sä vähän hyväilet mua sormillas, ei sun tartte mitään muuta tehdä. Ole kiltti. Jenni tuijotti minuun vetoavasti sinisillä silmillään. Nieleskelin. Elimeni sykki kiivaasti tahdosta ja minusta tuntui, että olisin halunnut suoraan työntyä hänen sisäänsä, naida häntä apinan raivolla. Enkä tietenkään voinut tehdä sitä, se olisi ollut aivan väärin. Enkä voinut mitenkään suostua Jennin pyyntöön. Jos alkaisin hyväillä häntä, en voinut vannoa, että se olisi jäänyt siihen.

- Jenni rakas, sä et oikeesti ymmärrä, mitä sä pyydät. Jos sä et olis mun tyttäreni, niin mä ilomielin täyttäisin sun pyyntösi. Tosin silloinkin se ois ihan väärin, kun mä oon näin paljon vanhempi kuin sä. Mutta ymmärrä nyt, etten mä voi. Se olis ihan väärin sua kohtaan ja muakin kohtaan. Kokosin viimeiset järjen rippeeni ja käännyin mennäkseni pois makkarista. Samassa Jenni hyppäsi ylös vuoteelta ja tuli eteeni. Hän painautui tiukasti minua vasten ja kieri kätensä ympärilleni.
- Anteeksi isä, jos mä jotenkin loukkasin sua, hän sanoi ja suikkasi suukon suupieleeni. Samalla hänen notkea, hoikka vartalonsa painautui minua vasten. Tunsin t-paitani läpikin kuinka pienet, kovat nännit porautuivat kiinni minuun. Ne tuntuivat polttavan ihooni poltinmerkit. Mitään ajattelematta kiedoin käteni hänen ympärilleen. Käteni kohtasivat hänen houkuttelevan pehmeän ihonsa ja tunsin kuinka kipeästi minulla seisoi.
- Et sä mua loukannut, mutta mä en halua tehdä mitään sellaista, mitä molemmat kaduttais myöhemmin. Mun on pakko ajatella aikuisena sunkin etuas, kulta. Enkä mä ole miehenä ollenkaan varma, että voisin lopettaa sun hyväilemisen kesken, vaikka kuinka viattomasti ja puhtain aikein alkaisin sua hyväillä. Sä et vaan tajua, kuinka mahdoton sun pyyntös on.

Katsoin suoraan Jenniin puhuessani. Se oli virhe. Näin hänen silmissään saman halun, joka virtasi kuumana omissa suonissani. Hän tuijotti minua vaativasti suoraan silmiin ja kuin unessa tajusin hänen huuliensa lähenevän omiani. Vaikka kuinka yritin koputella järjen ääntä, suutelin häntä kuitenkin. Hänen suunsa maistui punaviiniltä ja tunsin kuinka juovuin suudelmasta. Korvissani kuohui halun syke, joka syveni syvenemistään, kun työnsin kieleni hänen suuhunsa. Hänen suunsa oli niin kostea ja pehmeä, taivaallinen ja hän vastasi suudelmaani yhtä kiihkeästi. Emme enää puhuneet mitään. Ei ollut mitään, mitä olisin uskaltanut sanoa. Tunsin vain, että nyt oli menoa. En yksinkertaisesti kyennyt enää vastustamaan omaa sykkivää haluani.

Nostin Jennin syliini ja istuin vuoteen reunalle. Hän istuutui syliini hajareisin. Tunsin kuinka hänen häpynsä painautui suoraan penikseni päälle. Vain housuni erottivat ne toisistaan. Pyöritin kevyesti Jennin lantiota elimeni päällä ja nautin tunteesta. Suutelimme yhä kiihkeämmin toisiamme. Luoja, miten ihanalta hän tuntui käsissäni, penikselläni. Käteni sulivat hänen ihonsa pehmeyteen valellessaan hänen hoikalla vyötäröllään ja selällään. Nostin hänet sylistäni vuoteelle ja annoin katseeni vaeltaa pitkin hänen nuorta kauneuttaan. Koskettelin ihaillen hänen pieniä, pystyjä rintojaan. Ne mahtuivat kiihottavasti isoihin kämmeniini. Kun imaisin toisen nännin suuhuni, Jenni uikahti ja veti päätäni vielä lähemmäs itseään. Imeskelin vuoroin molempia nännejä, livoin niitä, imin niitä kuin tuttia ja nautin Jennin huokailuista.

Päästin loputkin estoni irti. Hyväilin suukotellen hänen ”haavoitettua” vatsaansa. Annoin matkan jatkua kohti hänen houkuttelevaa häpyään. Kun pääsin hänen häpykummulleen asti, hän levitti jalkojaan ja nosti lantiotaan ilmaan kuin tarjoten itseään minulle. En tarvinnut enää uusia kehotuksia. Levitin hellästi hänen häpyhuuliaan ja nuolaisin klitorista. Jenni valitti ääneen. Hänen päänsä heittelehti puolelta toisella ja hän painoi päätäni vaativasti häpyään vasten. Nuolin ja imin vähän voimakkaammin hänen klitoristaan, samalla kun työnsi hellästi yhden sormeni hänen sisäänsä. Hän oli aivan märkä ja valmis. Varovasti annoin sormeni työntyä sisäänpäin ja totesin, ettei hänellä enää ollut esteitä sisällään. Jennin valitus voimistui ja kysyin hiljaa, etten kai satuttanut häntä.
- Et ollenkaan, tää tuntuu tosi ihanalta, hän huohotti vastaukseksi. Jatkoin pimpsan imemistä entistä tiiviimpään tahtiin. Sormeni rakasteli häntä samaan aikaan yhtä vaativammin. Tunsin kuinka holtittomiksi hänen lantionsa liikkeet kävivät. Hän vuoroin huohotti ja vuoroin uikuitti käsissäni. Kun hän saavutti huipun, hänen lantionsa nousi ja jännittyi hetkeksi. Hänen pimppansa tuntui kiristyvän vanteeksi sormeni ympärille. Livoin vielä hetken hänen klitoristaan antaen hänen nauttia rauhoittuvista jälkimainingeista. Penikseni oli räjähtää housuihini kiihkosta. En muistanut olleeni yhtä kiihottunut sitten poikavuosieni.

Kun Jennin orgasmi oli ohi, vedin hänet kainalooni ja ajattelin jäähdytellä haluni pois. Jenni oli kuitenkin eri mieltä ja kierähti päälleni istumaan. Rinnat heiluivat suoraan silmieni edessä.
- Sä et vielä saanut mitään, hän sanoi vähän paksulla äänellä minulle. Hän kihnutti lantiotaan alaspäin päälläni kunnes se kohtasi seisovan elimeni. Kun hän painoi lantiotaan omaani vasten ja keinutti sitä edes takaisin, pelkäsin räjähtäväni. Jenni katsoi silmiini kysyvästi ja en osannut riittävän nopeasti kieltää häntä. Hän otti ohjat omiin käsiinsä ja veti housuni pois välistämme. Sanoinkuvaamaton tunne, kun paljas pimppa kosketti ensimmäisen kerran kaluani.
- Lopetetaan juuri nyt, ähkäisin Jennille ja yritin nousta ylös hänen altaan, mutta Jenni oli erimieltä.
- Et sä oikeesti halua lopettaa, sun kroppas on ainakin ihan eri mieltä. Jenni kumartui suutelemaan minua ja olin jälleen mennyttä miestä. Hänen uskomaton kiihkeytensä sai minut aivan järjiltäni ja pyöräytin hänet alleni. Hän levitti auliisti jalkansa aivan auki ja toivotti minut tervetulleeksi sisäänsä.

Työnnyin halusta täristen hänen kosteuteensa varovasti, milli milliltä. Hän oli yhtä aikaa käsittämättömän tiukka ja vastaanottavainen. Kun olin aivan pohjassa, jäin sinne rauhoittumaan. Pelkäsin laukeavani hetkellä millä tahansa. Samassa tajusin, että meillä ei ollut mitään ehkäisyä.
- Mun täytyy hakea kortsu, henkäisin järkyttyneenä.
- Ei tartte, mä syön pillereitä, Jenni kuiskasi korvaani vapisevalla äänellä. Suutelin häntä hellästi ja kysyin, satutanko häntä?
- Et ollenkaan, tää tuntuu ihanalta, hän kuiskasi. Rohkaistuneena aloitin mahdollisimman rauhallisen rakastelun. Työnnyin hänen syvyyksiinsä kerta toisensa jälkeen hitaasti ja rauhallisesti. Pohjassa ollessani pyöritin varovasti lantiotani häntä vasten, jotta saisin ärsytettyä hänen klitoristaan. Jenni pääsi äkkiä mukaan tahtiini. Kun tunsin hänen yhä kiihkeämmät liikkeensä allani, annoin vauhdin kiihtyä. Rakastelin häntä lopuksi lähes rajusti kunnes en voinut enää estää itseäni. Purkauduin hänen sisäänsä valtaisalla voimalla. Allani tunsin kuinka Jenni nytkähteli oman orgasminsa kourissa. Hänen pimppansa pumppasi elimestäni viimeisetkin mehut.

Tärisevänä vedin Jennin kainalooni. Huono omatunto kolkutti jo mielen porteilla, mutta en antanut sen aivan vielä päästä päälle. Jenni kietoutui syliini lämpimänä ja tyydytettynä.
- Kiitos isä, se oli aivan käsittämättömän ihanaa. Kuinka mä voin ikinä kiittää sua? Suikkasin suukon hänen otsalleen ennen kuin vastasin. En vielä tiennyt, mitä olisin vastannut. Olin niin mykistynyt, järkyttynytkin.

10

16885

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minä

      Sinnaliinalla on kyllä tarinankerronta hyvin hallussa, riittävästi taustakerrontaa tehdäkseen tarinasta elävän ja todentuntuisen.

      Jatka samaan malliin.

    • -JX-

      Mutta olisithan tuon isän voinut vaihtaa vaikka naapurin mieheen,joku tästäkin herneen vetää varmasti nenään.

      • Sissi

        Tarina on kiihottava juuri siksi, että siinä on isä ja tytär. Lisää samanlaista, please!


      • vetääkin herneet nenille. Yritin kyllä kertoa alussa VAROITUS-sanan jälkeen, että mikäli ei tykkää tämän tyylisestä, niin voi jättää lukematta.

        Kaikkia ei voi millään miellyttää, mutta en sitten tiedä, että onko se edes tarpeen?

        Kiva, jos muuten olette tykänneet! Tarina lähti liikkeelle erään lukijan sähköpostitse antamasta vinkistä ja juonta punottiin yhdessä. Kiitos siitä hänelle.


      • rikhard
        sinnaliina kirjoitti:

        vetääkin herneet nenille. Yritin kyllä kertoa alussa VAROITUS-sanan jälkeen, että mikäli ei tykkää tämän tyylisestä, niin voi jättää lukematta.

        Kaikkia ei voi millään miellyttää, mutta en sitten tiedä, että onko se edes tarpeen?

        Kiva, jos muuten olette tykänneet! Tarina lähti liikkeelle erään lukijan sähköpostitse antamasta vinkistä ja juonta punottiin yhdessä. Kiitos siitä hänelle.

        ..joku kirjoittelee hiukan rajoja kolkuttaviakin juttuja. Ne antavat täyttymystä niille, joiden päiväunissa vilahtelee tuollaiset nuoret tytöt. On parempi, että se täyttymys tulee tarinoista, eikä todellisuudesta, varmaan ymmärrät mitä tarkoitan...
        Jos nyt jotain tarinassasi jäin miettimään, niin kyllä kai lääkäri-isä tietäisi, että tytär syö pillereitä, mutta kokonaisuus oli upeaa luettavaa..Thanks!


      • ...

        ei se olisi ollut enää lähellekään sama tarina, jos sen isä olisi naapurin mieheen vaihtanut. Koko tarinan jännite olisi ollut ihan eri tasoinen.

        Niin ja Sinnaliinalle vielä kiitosta ja ylistystä hyvistä tarinoista. Oikean tuntuista, myös oikein kirjoitettua (välimerkit ym. kohdallaan) mikä on suunnatonta plussaa.


      • ada-miina

        Sellaiset jutut, joissa meennään heti asiaan, ei kyl ole yhtään kiihottavia. Paljon parempi, jos vähän pohjustellaan tarinaa ensin.


      • ... kirjoitti:

        ei se olisi ollut enää lähellekään sama tarina, jos sen isä olisi naapurin mieheen vaihtanut. Koko tarinan jännite olisi ollut ihan eri tasoinen.

        Niin ja Sinnaliinalle vielä kiitosta ja ylistystä hyvistä tarinoista. Oikean tuntuista, myös oikein kirjoitettua (välimerkit ym. kohdallaan) mikä on suunnatonta plussaa.

        Yritän kyllä kirjoittaa oikein, mutta eihän se aina ihan sataprosenttisesti onnistu. Kukapa onnistuisi? Itsestänikin on kuitenkin helpompi lukea sellaisia tarinoita, joissa on edes yritetty kirjoittaa oikein eikä vain sutaistu jotain.


    • isien tyttö

      Kiitos todella paljon näistä tarinoista.. Kun itselläni ei jännite riitä kirjoittamaan mitään tuon tasoista, niin onpa kyllä ihanaa, että joku siihen pystyy.

      Lukemisen jälkeen tuli kyllä todella levoton olo.. Aina, kun tarinoitasi lukee ;)

      • Kehut ovat tietenkin mukavia, lämmittävät mieltä.

        Toisaalta taas asiallinen kritiikkikin on hyväksi, se auttaa näkemään tarinat toisen silmin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      89
      7199
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3811
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3400
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2542
    5. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      41
      2332
    6. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      208
      2326
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      123
      2226
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2139
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1878
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      40
      1789
    Aihe