Kun Suomi on liittynyt Euroopan yhdentymisprosessiin jäsenyyden ja euron kautta, niin muuttuuko aikaisemmin positiivinen EU-vastustus kielteiseksi?
Kääntääkö yleinen kielteisyys päämme ja katseemme menneisyyteen, sen sijaan että katsoisimme eteenpäin?
Kuluuko energiamme mahdottoman pohtimiseen, eli menneisyyteen palaamiseen, kun meidän tulisi pohtia mahdollisuuksiamme tulevaisuudessa?
Toinen mahdollisuutemme on nopeasti, aktiivisesti, syventää ja kiihdyttää yhdentymisprosessia sen sijaan, että jarrutetaan sitä.
Voidaan kysyä, tarvitaanko enää Suomalaisten virkamiesten armeijaa EU-suomessa? Tietenkin tarvitaan terveydenhuoltoa, opetusta ja muita kansalaisia auttavia palveluita, mutta paljon on turhia "veräjänvartioita".
Voidaanko virkakoneistoa keventää Suomessa ja ohjata sieltä vapautuvia henkilöitä tuottavaan oikeaan työhön tai palveluun?
Kuka tarvitsee esimerkiksi työvoimahallintoa??? (mitä se oikein on?) Ei sitä tarvitse työttömät eikä yritykset. Työnvälityksen voi hoitaa helposti yksityiset firmat. Työttömyysturvakysymykset voivat hoitaa työttömyyskassat ja Kela. Työntekijöiden koulutus voidaan hoitaa opintoseteleillä suoraan työttömille ja työssäoloeville, yritysmailman ja yhteiskunnan koulutustarpeiden mukaan.
Kun EU:ssa annetaan esimerkiksi taloudellisia resursseja PK-yritystoiminnan edistämiseen, niin arvatkaa minne raha katoaa? Katsokaa kuinka monen virkamiehen läpi raha /tuki kulkee ja samalla häviää? Tai toisinpäin. Kysykää kuinka monen PK-yrityksen kassassa on näkynyt PK-yrityksille tarkoitettu EU-raha?
Resurssit joilla on tarkoitus tukea oikein ja jotka hankitaan PK-yritystoiminnan nimissä maahamme anastaa oman maan virkakoneisto ja sitä lähellä oleva koulutusorganisaatiot ja konsultit.
PK-yritykset saavat minimin ja näennäisen osan tuesta. Jos tueksi ei katsota yrittäjien istuttamista koulutuksessa ja heillä teetettävää paperipyöritystä.
Paikka missä myös voitaisiin säästää olisi kansanedustuslaitos. Tilanne on muuttunut, Eu:ssa päätetään monista asioista mitä aikaisemmin päätettiin kansallisesti. Kansanedustajamääräksi riittää nyt 99 aivan hyvin. Osa tästä turhasta joukosta jo nyt harhailee täysin käsittämättöminä tehtävistään ja vastuistaan kipeänä ja väsyneenä, milloin Brysselin, milloin Islannin turuilla jne. Ei muuta, kuin avohoitoon vain.
Eli, jos ottaisimme EU-myönteisen asenteen ja vaatisimme kotimaisen hallinnon virtaviivaistamista - keventämistä ja esimerkiksi rahoitusohjelmissa kotimaisen byrokratian ohittamista, olimme oikealla tiellä. Edistyksen tiellä kohti yhdentyvää tulevaisuuden globaalia maailmaa.
Kääntääkö yleinen kielteisyys päämme ja katseemme menneisyyteen, sen sijaan että katsoisimme eteenpäin?
Kuluuko energiamme mahdottoman pohtimiseen, eli menneisyyteen palaamiseen, kun meidän tulisi pohtia mahdollisuuksiamme tulevaisuudessa?
Toinen mahdollisuutemme on nopeasti, aktiivisesti, syventää ja kiihdyttää yhdentymisprosessia sen sijaan, että jarrutetaan sitä.
Voidaan kysyä, tarvitaanko enää Suomalaisten virkamiesten armeijaa EU-suomessa? Tietenkin tarvitaan terveydenhuoltoa, opetusta ja muita kansalaisia auttavia palveluita, mutta paljon on turhia "veräjänvartioita".
Voidaanko virkakoneistoa keventää Suomessa ja ohjata sieltä vapautuvia henkilöitä tuottavaan oikeaan työhön tai palveluun?
Kuka tarvitsee esimerkiksi työvoimahallintoa??? (mitä se oikein on?) Ei sitä tarvitse työttömät eikä yritykset. Työnvälityksen voi hoitaa helposti yksityiset firmat. Työttömyysturvakysymykset voivat hoitaa työttömyyskassat ja Kela. Työntekijöiden koulutus voidaan hoitaa opintoseteleillä suoraan työttömille ja työssäoloeville, yritysmailman ja yhteiskunnan koulutustarpeiden mukaan.
Kun EU:ssa annetaan esimerkiksi taloudellisia resursseja PK-yritystoiminnan edistämiseen, niin arvatkaa minne raha katoaa? Katsokaa kuinka monen virkamiehen läpi raha /tuki kulkee ja samalla häviää? Tai toisinpäin. Kysykää kuinka monen PK-yrityksen kassassa on näkynyt PK-yrityksille tarkoitettu EU-raha?
Resurssit joilla on tarkoitus tukea oikein ja jotka hankitaan PK-yritystoiminnan nimissä maahamme anastaa oman maan virkakoneisto ja sitä lähellä oleva koulutusorganisaatiot ja konsultit.
PK-yritykset saavat minimin ja näennäisen osan tuesta. Jos tueksi ei katsota yrittäjien istuttamista koulutuksessa ja heillä teetettävää paperipyöritystä.
Paikka missä myös voitaisiin säästää olisi kansanedustuslaitos. Tilanne on muuttunut, Eu:ssa päätetään monista asioista mitä aikaisemmin päätettiin kansallisesti. Kansanedustajamääräksi riittää nyt 99 aivan hyvin. Osa tästä turhasta joukosta jo nyt harhailee täysin käsittämättöminä tehtävistään ja vastuistaan kipeänä ja väsyneenä, milloin Brysselin, milloin Islannin turuilla jne. Ei muuta, kuin avohoitoon vain.
Eli, jos ottaisimme EU-myönteisen asenteen ja vaatisimme kotimaisen hallinnon virtaviivaistamista - keventämistä ja esimerkiksi rahoitusohjelmissa kotimaisen byrokratian ohittamista, olimme oikealla tiellä. Edistyksen tiellä kohti yhdentyvää tulevaisuuden globaalia maailmaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensinnäkin, EU ei maksa virkamiesten palkkoja vaan ministeriöiden ja niiden alempien yksikköjen henkilöstömenot katetaan omasta, verovaroin rahoitettavasta budjetistamme. On siis harhaista ajatella, että PK-yrityksille kohdennetuista varoista maksettaisiin myös näitä tukia ja avustuksia hallinnoivien virkamiesten palkkoja.
Mitä työhallintoon tulee niin minä en ainakaan haluaisi elää Suomessa, jossa työpaikasta joutuisi maksamaan. Globalisaation puolesta-nimimerkki haluaisi yksityistää työvoimapalvelut. Tämä merkitsisi sitä, että vain ne, joilla on resursseja maksaa yritysten palveluista myös voisivat käyttää näitä palveluita. Yksityisyritys tähtää aina voiton tavoitteluun ja mahdollisimman hyvän tuloksen tekemiseen. Tämä työnhakijoiden kustannuksella, ei kiitos.
Samainen nimimerkki peräänkuuluttaa myös virkamieskunnan keventämistä ja ihmettelee mihin niitä kaikkia tarvitaan. Samaan yhteyteen hän kytkee myös EU-avustukset PK-yrityksille. Ensinnäkin, jos tätä virkamieskuntaa ei olisi valvomassa näiden tukien ja avustuksien maksatusta perustuisi koko järjestelmä mielivaltaan. Muistutan tässä yhteydessä että jo perustuslaissamme tähdennetään että "kaikessa virkatoiminnassa on tarkoin lakia noudatettava". Tämä tarkoittaa sitä että jokaisen virkamiehen tekemän päätöksen tulee perustua lakiin tai muuhun säännökseen. Niin myös tukien jakamisen kohdalla. Jos näitä säännöksiä jotka luovat meille oikeusturvan ja tasa-arvoisen kohtelun ei olisi, jaettaisiin täällä varoja täysin mielivaltaisin perustein. Ei kiitos.
Nimimerkki "Globalisaation puolesta" ilm. kritisoi myös paperinpyöritystä ja kursseilla istumista. Voi sentään, onpa raskasta. Jos yrittäjä saa esim. käynnistysavustuksena 30% yrityksen investoinneista niin ehkä siinä nyt voi niitä papereitakin täytellä sen eteen. Yhtä lailla jonkin kurssin istuminen saattaa jopa olla hyödyllistäkin. Eri asia on kuinka pitkälti on itse motivoitunut oppimaan uutta.