"Nousevan innostuksen tuli kuitenkin pilaamaan valaiseva Ylen Areenan (15. 3. 2021) Ulkolinja-dokumentti: ”Likaista vihreää energiaa”. Se toi esille vihreän teknologian kääntöpuolen, josta valtamediat ovat pääsääntöisesti olleet hiljaa, seuraavasti:
”Kaikki ympärillämme on tehty mineraaleista. Sähköautot tehdään mineraaleista. Ne kaivetaan jostain. Täysin puhdasta energiaa ei ole olemassa. Saastutamme aina kun tuotamme jotain.
Vihreän energian varjopuolet sivuutetaan, sillä niihin liittyy teollisia ja poliittisia haasteita. Energiasiirtymä on viherpesua. Puhtaus on näennäistä. Saastutus siirtyy toisaalle.
Jotkut seudut uhrataan. Niiden maat, maantiede, biologia ja väestö uhrataan. Onko lupaus puhtaasta energiasta harhaa? Ovatko vihreät vaihtoehdot vielä fossiiliakin huonompia?”
Saattavat jopa olla.
”Kaikki ympärillämme on tehty mineraaleista. Sähköautot tehdään mineraaleista. Ne kaivetaan jostain. Täysin puhdasta energiaa ei ole olemassa. Saastutamme aina kun tuotamme jotain.
Vihreän energian varjopuolet sivuutetaan, sillä niihin liittyy teollisia ja poliittisia haasteita. Energiasiirtymä on viherpesua. Puhtaus on näennäistä. Saastutus siirtyy toisaalle.
Jotkut seudut uhrataan. Niiden maat, maantiede, biologia ja väestö uhrataan. Onko lupaus puhtaasta energiasta harhaa? Ovatko vihreät vaihtoehdot vielä fossiiliakin huonompia?”
Saattavat jopa olla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sähköautoissa harvinaisten maametallien merkitys korostuu. Niitä tarvitaan auton perustoimintoihin. Ilman neodyymiä sähköauto ei liikkuisi. Neodyymistä valmistetaan magneetteja sähkömoottoreihin. Ne muuttavat sähköenergian mekaaniseksi energiaksi joka liikuttaa autoa.
Akku on sähköauton sydän. Siitä kertyy puolet auton painosta eikä se toimi ilman maametalleja. Toimintamatkan maksimointiin tarvitaan mm. kobolttia ja graffiittia. Ne eivät kuitenkaan riitä. Sähköauton akussa on litiumia. Se on metalleista kevein. Se mahdollistaa energian varastoinnin ja vapauttamisen.
Autoteollisuus on tullut riippuvaiseksi aiemmin tuntemattomista raaka-aineista. Samoja raaka-aineita käytetään muussakin vihreässä teknologiassa. Harvinaisia maametalleja ei tarvita vain sähköautoihin.
Niitä on tuulivoimaloiden generaattorien magneeteissa. Samoja metalleja tarvitaan aurinkokennoihin ja kaikkiin valosähköisiin ilmiöihin perustuviin kennoihin. Vihreän ja uusiutuvan energian tuotannossa tarvitaan harvinaisia metalleja.
Harvinaisia maametalleja on turbiinien roottoreissa, joiden lavat pyörivät tuulen voimasta. Yhdessä suuressa tuulivoimalassa, joita pystytetään esimerkiksi merialueille, voi olla jopa tuhat kiloa harvinaisia maametalleja.
Öljyriippuvuuden tilalle on tullut uusi riippuvuus. Mistä ratkaisevan tärkeät raaka-aineet tulevat? Miksi niiden tärkeys ei korostu teollisuusyritysten viestinnässä?
Ehkä siksi, että monia tärkeitä raaka-aineita tuotetaan kaukana kaupungeista ja kuluttajien näköpiiristä. Koboltti tulee suurelta osin Kongon demokraattisesta tasavallasta. Australialla, Chilellä ja Bolivialla on runsaat litiumvarannot. Indonesia on suuri tantaalin, zirkoniumin ja tinan tuottaja.
Tuuliturbiiniin tarvitaan keskimäärin 20 tonnia alumiinia ja jopa 500 tonnia terästä. Yhdessä sähköautossa on jopa 80 kiloa kuparia. Se on neljä kertaa enemmän kuin monissa bensiiniautoissa. Kupari on vihreän teknologian yritysten suosiossa. Sähköön siirtyminen vaatii paljon kuparia. Sitä tarvitaan tuulivoimaloissa. Sitä tarvitaan kaapelointiin ja sähkön siirtoon.
20 vuotta sitten Saksa alkoi tuottaa aurinko- ja tuulisähköä. Nyt puretaan ensimmäisiä tuulimyllyjä. Yksin Saksassa pitäisi vuosittain kierrättää jopa 30 000 roottorinlapaa. Ne ovat maanneet maastossa vuosia kenenkään koskematta. Se ei ole sallittua mutta kukaan ei puutu asiaan, sanoo Vernunftkraft -järjestön Lothar Mayer. Ilmeisesti laki ei velvoita kyllin sitovasti kierrättämään lapoja.
On hyvä että faktoista tiedotetaan ja tiedetään.
Kesäkumia ja vasektomia suositellaan suur kulutus valtioihin, lääke on yksinkertainen!🐣🐤🐥
Jos Pariisiin halutaan sähköautoja, tarvitaan latauspisteitä. Pariisi täytyy kaapeloida kuparilla. Sitä tehdään parhaillaan. Kupari on valaiseva esimerkki. Kuparia on valmistettu ihmiskunnan aamuhämäristä asti. Aikojen alusta sitä on tehty arviolta lähes miljardi tonnia. On mahdollista että seuraavan 30 vuoden aikana kupari louhitaan miljardi tonnia, siis yhtä paljon kuin ennen vuotta 2022.