Ex-diplomaatin mukaan Turkin jarrutukseen on suhtauduttava rauhallisesti.
MAINOS
Veteraanidiplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi kuvailee Suomen Nato-jäsenhakemuksen jättämistä ”ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi”. Iloniemi kommentoi turvallisuuspoliittista tilannetta Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Yleinen mielipide kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä, Iloniemi toteaa.
– Kun kansainvälinen tilanne on sellainen, ettemme enää voi lähteä siitä, että Venäjä käyttäytyy niiden sääntöjen mukaan joita se itse on ollut laatimassa, silloin on tarpeen saada vahvistusta puolustusajattelullemme ja ennen kaikkea poliittiselle asemallemme, Iloniemi sanoo.
Iloniemi on tyytyväinen Suomen ja Ruotsin läheiseen yhteistyöhön asiassa.
Suomessa on viime päivinä herättänyt huolta Suomen Nato-jäsenyyden aikataulu. Nato-maa Turkki on toistaiseksi jarruttanut jäsenyysprosessin etenemistä. Iloniemen mukaan Suomessa on syytä pitää päät kylminä, sillä Turkin Suomelle ja Ruotsille kohdistamat vaatimukset eivät varsinaisesti liity Nato-jäsenyyteen.
– Me olemme tässä nyt välikappale, todellinen maali taitaa olla Atlantin tuolla puolen.
MAINOS
Vain 11,99 €
vuodessa
Haluatko lukea Verkkouutisia ilman mainoksia? Mainosvapaa tilaus on sinua varten.
Klikkaa tästä ja tutustu.
Iloniemen mukaan Turkin vaatimukset tulivat Suomelle kuitenkin yllätyksenä, sillä maiden suhteet ovat olleet ministerin sanoin hyvät. Turkki on vaatinut muun muassa asevientirajoitusten poistamista, ja tässä Iloniemen mukaan Suomella on ”harkinnan varaa”.
Turkki tavoittelee ainakin symbolisia myönnytyksiä, Iloniemi arvelee.
– Kansainvälisessä politiikassa on paljon teatterin piirteitä, ja yleisönä on usein kotimaan yleisö, hän huomauttaa.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista Iloniemi pitää ”99,99-prosenttisesti” varmana. Varauma liittyy pitkään viivytykseen, ex-diplomaatti sanoo.
Pitkän uran ulkoasiainhallinnossa tehnyt Iloniemi on Suomen tunnetuimpia diplomaatteja. Hänet muistetaan etenkin ETYK-prosessin keskeisenä arkkitehtina 1970-luvulla sekä Suomen USA-lähettiläänä vuosina 1977-1983. Aktiiviselle yhteiskunnalliselle keskustelijalle myönnettiin ministerin arvonimi vuonna 1994.
MAINOS
Veteraanidiplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi kuvailee Suomen Nato-jäsenhakemuksen jättämistä ”ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi”. Iloniemi kommentoi turvallisuuspoliittista tilannetta Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Yleinen mielipide kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä, Iloniemi toteaa.
– Kun kansainvälinen tilanne on sellainen, ettemme enää voi lähteä siitä, että Venäjä käyttäytyy niiden sääntöjen mukaan joita se itse on ollut laatimassa, silloin on tarpeen saada vahvistusta puolustusajattelullemme ja ennen kaikkea poliittiselle asemallemme, Iloniemi sanoo.
Iloniemi on tyytyväinen Suomen ja Ruotsin läheiseen yhteistyöhön asiassa.
Suomessa on viime päivinä herättänyt huolta Suomen Nato-jäsenyyden aikataulu. Nato-maa Turkki on toistaiseksi jarruttanut jäsenyysprosessin etenemistä. Iloniemen mukaan Suomessa on syytä pitää päät kylminä, sillä Turkin Suomelle ja Ruotsille kohdistamat vaatimukset eivät varsinaisesti liity Nato-jäsenyyteen.
– Me olemme tässä nyt välikappale, todellinen maali taitaa olla Atlantin tuolla puolen.
MAINOS
Vain 11,99 €
vuodessa
Haluatko lukea Verkkouutisia ilman mainoksia? Mainosvapaa tilaus on sinua varten.
Klikkaa tästä ja tutustu.
Iloniemen mukaan Turkin vaatimukset tulivat Suomelle kuitenkin yllätyksenä, sillä maiden suhteet ovat olleet ministerin sanoin hyvät. Turkki on vaatinut muun muassa asevientirajoitusten poistamista, ja tässä Iloniemen mukaan Suomella on ”harkinnan varaa”.
Turkki tavoittelee ainakin symbolisia myönnytyksiä, Iloniemi arvelee.
– Kansainvälisessä politiikassa on paljon teatterin piirteitä, ja yleisönä on usein kotimaan yleisö, hän huomauttaa.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista Iloniemi pitää ”99,99-prosenttisesti” varmana. Varauma liittyy pitkään viivytykseen, ex-diplomaatti sanoo.
Pitkän uran ulkoasiainhallinnossa tehnyt Iloniemi on Suomen tunnetuimpia diplomaatteja. Hänet muistetaan etenkin ETYK-prosessin keskeisenä arkkitehtina 1970-luvulla sekä Suomen USA-lähettiläänä vuosina 1977-1983. Aktiiviselle yhteiskunnalliselle keskustelijalle myönnettiin ministerin arvonimi vuonna 1994.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sen HuruUkon horinoilla ei ole mitään painoarvoa.
Sanoisin,+että+noin+500%++enemmän,+kuin+sinun+jutuillasi.
Siis Turkin huru ukon jorinoilla
Ei liity asiaan, mutta huru-ukko kirjoitetaan näin.
"Suomen Nato-jäsenyys lähes satavarma" tarkoittaa että Suomi voisi joissain olosuhteissa ehä olla Naton jäsen muta tuskin sellaista tulee tapahtumaan kun Ukrainan luuserointiin aletaan jo tottua.
Miksen minä ole kuullut mitään kurdi -terroristeista? Siksi, ettei niitä ole täällä. Turkki on ollut Putinilla tiedotusopissa.
Metodit ovat ainakin samanlaiset - ja volyymi suorassa suhteessa oman aseman heikkenemiseen kotimaassa.