Teinpä nyt ihan uuden aloituksen, kun vanha viestiketju oli niin sekava. Osaan kysymyksistäni olikin jo vastattu toisaalla, ja olen niiltä osin tarkentanut selostusta, mutta muutama kohta on vielä epäselvä.
Eli hommahan lähti siitä, että ostin viime loppukesänä käytetyn (vm. -86) kyseisen mallisen veneen. Syksyn toisella veneilyreissulla huomasin, että veneen pohjan ja sisälattian väliin oli päässyt vettä, kun trailerikuljetuksen aikana sisämatot olivat kastuneet veden loiskuessa etuosan pöydänjalan reiästä. Vesillä ollessa huomasin, että vettä kulkeutui myös veneen takapenkkien alla olevaan kiinteän bensatankin tilaan. Välipojassa oli varmaan parikymmentä litraa vettä, jonka sain reissun jälkeen imettyä pois märkäimurilla.
Varsinainen vuotokohta paikantui keulan ankkuri-/köysilaatikkoon. Laatikon pohjan valumareijästä, josta veden pitäisi valua veneen ulkopuolella, pääsikin sateella vettä myös sisä- ja ulkorungon väliin. Syksyn aikana pihassa trailerilla seisoessaan veneeseen tuli vettä useamman kerran, se valui etusohvien alla olevaan tilaan ja siitä taaksepäin päätyen lopulta pohjan ja sisälattian väliin.
Edellisen omistajan mukaan veneeseen ei ole tullut vettä, eikä siinä ole ollut pilssipumppua tai mitään muuta vedenpoistoa koko sen aiemman historian aikana. Mahdollisesti olin itse tökkinyt valumareijässä ollutta silikonia(?) tai liimamassaa itse pois, kun mielestäni reikä näytti olleen tulossa. Kyllähän sen pitäisi olla auki, mutta vesien ei silti pitäisi valua sisälle.
No, puhdistin etuboksin valumareijän kunnolla, paikallistin vuotokohdan, ja täytin sen hartsilla ja lasikuidulla. Kuivuttuaan viimeistelin reijän poranterällä ja hiomapaperilla. Sen jälkeen vesi pysyi ulkona, mutta jostain sivukansien puolelta sitä oli edelleen tullut pieni määrä. Voisikohan olla rungon ja kannen välisestä saumasta? Kumisen törmäyslistan väliin pääsee vettä ja sen alla on paikoitellen pop-niittejä, joilla kansi on rungossa kiinni. En keksi muutakaan reittiä. Lisäksi yhden rankemman sateen jälkeen vettä oli valunut jostain sisään myös ohjauspulpetin edessä olevaan kaappiin. Tämäkin saattaisi olla tullut jostain sivukannelta kumilistan alta.
Se, mistä vesi pääsee välipohjaan, selvisi myös. Etusohvien alla olevien koteloiden pohjassa oli hiusmurtumia sisäreunoissa siinä kohdin, jossa sisärunko on laminoitu kiinni penkkien runkoihin ja sisälattiaan. Rapsuttelin syksyllä mattoveitsellä kokeeksi palan pois ja irtoava lasikuitu tuntui silloin märältä. Nyt keväällä paikkojen kuivuttua avasin haljenneen sauman kokonaan ja revin ja hioin irronneet kuidutukset pois.
Jo syksyllä köysilaatikon vuotoa korjatessani huomasin, että veneen sisäpuolella köysilaatikon pohjan lasikuidun alla oli alkuperäinen vanerinpala, joka oli kastunut. Revin sen jo silloin pois siltä osin mitä sain ja ajatuksena on kuiduttaa jossain välissä sen kohdalta laatikon pohja vahvemmaksi.
Nyt penkin ja sisärungon irronnutta laminointisaumaa avatessani huomasin, että myös penkkien alla olevan tilan pohjan alle oli laminoitu piiloon vaneri, jonka yksi reuna paljastui ja sekin oli näköjään vähän kastunut vuotojen yhteydessä. Sitä en ajatellut enää irrottaa kokonaan, vaan luotan, että se on nyt kauttaaltaan kuiva, ja kun seuraavaksi laminon taas saumat umpeen, se ei enää pääse kastumaan.
Sitten ne kysymykset:
Mahtaako tuollaisia kosteudelle alttiita vanereita olla vielä muualla rakenteissa piilossa? Ainakin kaappien välihyllyt on päältäpäin lasikuidutettua vaneria, mutta niiden kunto on sentään helppo tarkistaa.
Onko tähän veneeseen jätetty tarkoituksella valumereittejä, jotta sisälle päätynyt vesi pääsee lopulta sisälattian alle, vai voiko vuotokohtia etsiä ja tukkia? Esim. etusohvan alla olevassa tilassa ei näkynyt valmiita reikiä, mutta molempien kaappien pohjalla on avoimet kulmat, joista vesi pääsee välipohjaan. Kannattaisiko myös etupenkkien alle jättää tai tehdä valumareikiä, jotta sinne mahdollistesti valuva vesi pääsisi hallitusti välipohjaan?
Jos haluaa asentaa pilssipumppun, mikä olisi paras ratkaisu? Välipohjana oleva tila ylettyy etupenkin alta aina veneen perään saakka. Veneen takapöydän reijästä perään on varmaan metri ja pöydän reijästä ei mahdu asentamaan mitään. Takimmaisessa tilassa on kiinteä tankki, joten sen alle ei ole pääsyä. Miten ja mihin mahdollinen sähköinen pilssipumppu olisi järkevintä laittaa? Voiko sisälattiaan tai tankkitilaan vain sahata aukon, josta pumpun pääsee asentamaan? Entä olisiko sen oltava jatkuvasti virrassa, jotta se toimisi myös veneen ollessa laiturissa, vai pääkytkimen takana, kuten muutkin sähkölaitteet?
Bella 600 HT pilssipumppu ja sisäpuoliset korjaukset
9
762
Vastaukset
- Anonyymi
Morjensta, vähän on myöhässä vastaus mutta löysitkö koskaan vastauksia kysymyksiisi? Koitin bellalta suoraan kysellä pohjan rakenteesta + laipioiden ja stringereiden sijoittelusta mutta en vähemmän yllättäen saanut mitään vastausta. Tarkoitus olisi hoitaa pilssivesille suora kulku reitti taakse asti josta mahd kondensiovedet jne pääsevät pilssipumpulla poistumaan, kyljet olisi tarkoitus laminoida umpeen ja täyttää 2k uretaanivaahdolla. Turkki olisi tarkoitus jatkaa ilman sitä keulan monttua eteen asti ja vähän muokata konsolia + laatikoita kalastuskäyttöön paremmin sopivaksi.
- Anonyymi
Moi. Pärjäisin aiempaan Bella 600 ht -ketjuun tulleiden vastausten ja omien havaintojen avulla. Etupenkkien alla olleen sauman avaaminen, hionta ja lasikuidutus onnistui hyvin. Hioin ja kuidutin ohuesti myös toisen puolen vastaavan sauman ihan varmuuden vuoksi ja maalasin korjatut alueet Paklan topcoatilla. En jättänyt etutilaan mitään valuma-aukkoja, kun en niitä sieltä löytänyt. En myöskään kantanut huolta rakenteisiin laminoiduista vanereista. Niitä näkyi olevan kaappien rungoissa, lattian ja välipohjan tukirakenteissa jne. Eiköhän nuo käyttöä kestä, kun ovat sinne aikanaan tehtaalla laitettu. Melkein 40 vuotta ovat jo kestäneetkin.
Koko kesän aikana vettä ei tullut missään vaiheessa veneen sisälle. Kokeilin myös syksyllä veneen noston jälkeen takapöydän reijästä välipohjan tilaa, niin se ei tuntunut edes yhtään kostealta.
Vene oli talven pressukatoksen alla omassa pihassani. Kävin pari kertaa talven aikana veneen sisällä tarkistamassa paikkoja, niin huomasin, että etupenkkien alla olevassa tilassa oli jäätynyttä vettä. Seuraavilla plussakeleillä kävin kuivaamassa paikat ja kokeilin myös välipohjan. Etutila oli todistettavasti tiivis, sillä pohjan väliin ei ollut mennyt vettä. Se, mistä etutilaan taas oli päässyt vettä pihassa talvisäilytyksessä ollessa oli mysteeri. Ehkä vesi oli peräisin syksyn sateista tai veneen pesusta ennen pressukatoksen laittamista ja vähäinen vesimäärä oli valunut törmäyslistan välistä.
Katsotaan, miten tämä kesä sujuu. En taida vielä ruveta askartelemaan sähköistä pilssipumppua. Ven on nyt omaan käyttööni sopiva ja koitan päästä vesille nauttimaan siitä nyt vähän useammin.
- Anonyymi
Aloittaja taas kyselee.
Heräsi ajatus asentaa Bellaan jossain vaiheessa lämmitin. Mielessä ovat olleet vähän käytetyt Wallakset esim. 1300-, 1800-, tai 2400-mallit. Uudemmat ilmeisesti ovat t-kirjaimella varustettuja.
Mikä olisi paras asennuspaikka, jos haluaisi puhallusta myös tuulilasille? Kuskin penkin viereen/taakse avotilaan? Ainakin isommista Wallaksista saa lämpöä ulos kahdesta putkesta, joista toisen voisi ajatella vedettävän tuulilasille ja toinen puhaltaa jalkatilaan. Pelkkä lämmittimen kyljestä ulos tuleva puhallus tuskin poistaa huuruja hytistä (1300-malli?)
Kuulemma joissain Wallaksissa on heikko puhallus, niin mahtaako pitää huurteen pois laseista sadekelillä kuomu kiinni ajettaessa? Onko kokemusta putkivedoista ja paremmin laseille ohjaavista ritilöisyä/suulakkeista?- Anonyymi
Bellasta ei ole kokemusta, mutta kuitenkin...
Tarkoitatko nyt huurteella sitä kostean ilman tiivistymistä vai sen jäätymistä?
Sinällään 1300:n lämmitysteho riittäisi tuon kokoiseen, ellei ole talviolosuhteissa tarkoitus veneillä, ja lämppärit tykkää kun niitä ajetaan täysillä eikä jatkuvasti puoliteholla. Ajon aikana jäätävään huurteeseen 1300 tuskin toimii ja siihen kosteuden tiivistymiseen riittää periaatteessa puhallin.
Mukavuussyistä katsoisin termostaattiohjattuja malleja niin saa käydä tauotta läpi yön jos veneessä nukutaan. Miten olisi lämppäri pulpetin sisään ja siitä suutin tuulilasille ja pakoputki kyljestä ulos? Jos oikein innostuu rakentelemaan, niin tekee suuttimeksi kaikkien ikkunoiden alta kiertävän putken joka on päästä tulpattu ja porailee siihen reikiä. Reikien mitoituksen joutuu hiukan arpomaan ettei tule liikaa vastapainetta mutta kuitenkin riittävästi.
Omassa HT:ssa on Wallaksen 800d eteenpäin suunnatulla puhallinkannella, joka on riittänyt kun ei jäätävissä olosuhteissa ole ajettu. Satamassa nollakelissä sillä on saanut t-paitakelin sisälle, mutta ajossa pukeudutaan ihan jo turvallisuussyistä kelin mukaan, jolloin ylimääräistä lämpöä joutuu tuulettamaan ulos kun puhallus ei ole kovin tarkkaan tuulilasille ohjattua vaan koko tilan lämmittämiseen tarkoitettu, eikä puhallinkantta saa puhaltamaan pelkkää kylmää (tehoa vähentäessä myös puhallusnopeus laskee). Pohdinnassa on ollut joku täsmäsovellus, mutta läpikuljettava tuulilasi lisää rakentelun haastetta.
24 jalkaisessa purkkarissa oli tuo 1300 ja usein sen sai sammuttaa keskellä yötä kun tuli liian lämmin, ja uudestaan taas käynnistää kun tuli kylmä. Pari kertaa kaudessa teho oli juuri passeli. - Anonyymi
Kokemukseni perusteella lämppärien puhallusteho ei ole läheskään riittävä. Lämpömäärä on.
Sen sijaan irrallisella propellilla saa pidettyä tuulilasin puhtaana sisäpuolelta jopa ilman lämppäriä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bellasta ei ole kokemusta, mutta kuitenkin...
Tarkoitatko nyt huurteella sitä kostean ilman tiivistymistä vai sen jäätymistä?
Sinällään 1300:n lämmitysteho riittäisi tuon kokoiseen, ellei ole talviolosuhteissa tarkoitus veneillä, ja lämppärit tykkää kun niitä ajetaan täysillä eikä jatkuvasti puoliteholla. Ajon aikana jäätävään huurteeseen 1300 tuskin toimii ja siihen kosteuden tiivistymiseen riittää periaatteessa puhallin.
Mukavuussyistä katsoisin termostaattiohjattuja malleja niin saa käydä tauotta läpi yön jos veneessä nukutaan. Miten olisi lämppäri pulpetin sisään ja siitä suutin tuulilasille ja pakoputki kyljestä ulos? Jos oikein innostuu rakentelemaan, niin tekee suuttimeksi kaikkien ikkunoiden alta kiertävän putken joka on päästä tulpattu ja porailee siihen reikiä. Reikien mitoituksen joutuu hiukan arpomaan ettei tule liikaa vastapainetta mutta kuitenkin riittävästi.
Omassa HT:ssa on Wallaksen 800d eteenpäin suunnatulla puhallinkannella, joka on riittänyt kun ei jäätävissä olosuhteissa ole ajettu. Satamassa nollakelissä sillä on saanut t-paitakelin sisälle, mutta ajossa pukeudutaan ihan jo turvallisuussyistä kelin mukaan, jolloin ylimääräistä lämpöä joutuu tuulettamaan ulos kun puhallus ei ole kovin tarkkaan tuulilasille ohjattua vaan koko tilan lämmittämiseen tarkoitettu, eikä puhallinkantta saa puhaltamaan pelkkää kylmää (tehoa vähentäessä myös puhallusnopeus laskee). Pohdinnassa on ollut joku täsmäsovellus, mutta läpikuljettava tuulilasi lisää rakentelun haastetta.
24 jalkaisessa purkkarissa oli tuo 1300 ja usein sen sai sammuttaa keskellä yötä kun tuli liian lämmin, ja uudestaan taas käynnistää kun tuli kylmä. Pari kertaa kaudessa teho oli juuri passeli.Kiitos vinkistä. Tarkoitin huurtumisella juuri kosteuden tiivistymistä. Talviveneily ei ollut mielessä. Ja tuo termostaattiohjaus on hyvä pointti. T-mallit ilmeisesti ovat niitä?
Tuollaista pitkää putkea ja siihen porattuja reikiä olen kanssa miettinyt yhtenä vaihtoehtona, mutta jos pelkkä tuuletin auttaa siihen, niin silloin voisi riittää, että ohjaa lämmittimeltä yhden putken eteenpäin lähemmäs tuulilasia ja jättää ilman kierrätyksen tuulettimien hoidettavaksi. Imukupilla tai klipsillä kiinnitettäviä 12V tuulettimiahan saa vaikka Biltemasta.
Jos on kaksiputkinen malli, niin toinen putki sitten suunnattaisiin vaikka taaksepäin jalkatilaan, niin lämmittää syksymmällä ajossa ja kuomu kiinni jakaa lämpöä myös peräosaan. Ellei 1800/2400 ole sitten turhan tehokas laite 6m veneeseen.
Itse lämmittimen asennus pulpetin sisään voi tuossa Bellassa olla vähän ahdasta. Toki kaapin hyllyjä leikkelemällä se sinne varmaan menee, mutta huollon kannalta kylkiasennus voisi olla helpompi. Ja pakoputken veto myös. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vinkistä. Tarkoitin huurtumisella juuri kosteuden tiivistymistä. Talviveneily ei ollut mielessä. Ja tuo termostaattiohjaus on hyvä pointti. T-mallit ilmeisesti ovat niitä?
Tuollaista pitkää putkea ja siihen porattuja reikiä olen kanssa miettinyt yhtenä vaihtoehtona, mutta jos pelkkä tuuletin auttaa siihen, niin silloin voisi riittää, että ohjaa lämmittimeltä yhden putken eteenpäin lähemmäs tuulilasia ja jättää ilman kierrätyksen tuulettimien hoidettavaksi. Imukupilla tai klipsillä kiinnitettäviä 12V tuulettimiahan saa vaikka Biltemasta.
Jos on kaksiputkinen malli, niin toinen putki sitten suunnattaisiin vaikka taaksepäin jalkatilaan, niin lämmittää syksymmällä ajossa ja kuomu kiinni jakaa lämpöä myös peräosaan. Ellei 1800/2400 ole sitten turhan tehokas laite 6m veneeseen.
Itse lämmittimen asennus pulpetin sisään voi tuossa Bellassa olla vähän ahdasta. Toki kaapin hyllyjä leikkelemällä se sinne varmaan menee, mutta huollon kannalta kylkiasennus voisi olla helpompi. Ja pakoputken veto myös.Joo, t-malleissa on termostaatti. 1300:ssa vain kaksi tehoasetusta. 1800t:n teho on varmasti riittävä ja noista kahdesta t-mallista valitsisin sen, koska minimiteho ja sähkönkulutus on alhaisempi. Ei Wallaksessa mitään vikaa, mutta muitakin vaihtoehtoja on jos asennuspaikka on ahdas.
Mihin ajattelit pakoputken pään, ettei kaarreajossa hörpi vettä eikä pakokaasut tule rättikatteen raoista sisälle?
Laitteen sijoittelusta järkeilin, että melkein mikä tahansa sijainti on 6m veneessä pois säilytystiloista, mutta mitä lyhyemmät putkivedot, sitä enemmän säilytystilaa säästyy.
Imukuppi- ja klipsikiinnitteisiä saa etsiskellä lattialta kun hetken on ryskyttänyt vasta-aallokkon... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, t-malleissa on termostaatti. 1300:ssa vain kaksi tehoasetusta. 1800t:n teho on varmasti riittävä ja noista kahdesta t-mallista valitsisin sen, koska minimiteho ja sähkönkulutus on alhaisempi. Ei Wallaksessa mitään vikaa, mutta muitakin vaihtoehtoja on jos asennuspaikka on ahdas.
Mihin ajattelit pakoputken pään, ettei kaarreajossa hörpi vettä eikä pakokaasut tule rättikatteen raoista sisälle?
Laitteen sijoittelusta järkeilin, että melkein mikä tahansa sijainti on 6m veneessä pois säilytystiloista, mutta mitä lyhyemmät putkivedot, sitä enemmän säilytystilaa säästyy.
Imukuppi- ja klipsikiinnitteisiä saa etsiskellä lattialta kun hetken on ryskyttänyt vasta-aallokkon...Pitää laittaa lämmitinasia nyt harkintaan. Kevään lämmetessaä asennuskelitkin vasta koittavat.
Ja ehkä niille tuulettimille voisi jonkun ruuvikiinnityksenkin tehdä, mutta yllättävän hyvin imukuppikiinnitteinen tablet-teline on pysynyt ajossa paikallaan, vaikka tabletissa on painoa selvästi enemmän.
- Anonyymi
Jatketaan taas Bellan laittoa. Voiko polttoainemittarin vaihtaa tuosta noin vain, vai pitääkö mittarin olla tietynlainen toimiakseen Bellan alkuperäisen tasoanturin kanssa? Vanha mittari toimii, mutta haluaisin vaihtaa sen ulkonäkösyistä pyöreäkehyksiseen mittariin, kuten muutkin mittarit ovat. Osassa mittareista näyttää olevan ilmoitettu tietty vastusalue, jolla ne toimivat. Mitä se tarkoittaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162148Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842078- 1011377
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101206Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461178Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663811153Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173864- 63834
- 59811