Fakta: elintason nousu sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin

Ennen öljyn vallankumouksellista vaikutusta maailmantalouden kasvu oli varsin vaatimatonta ja nykytutkijoiden mukaan Euroopan maat saavuttivat Rooman imperiumin asukkaiden elintason vasta 1800-luvulla. Talouskasvu vielä 1900-luvun alussa oli yleensä 1.5-2% vuodessa mutta kiihtyi valtavasti öljyn käytön alkaessa kasvaa rajusti II maailmansodan jälkeen (kasvu 6-8%). Kasvu alkoi heiketä uudelleen 1973-74 ja 1979-80 öljykriisien myötä. Sen jälkeen reaalitalouden kasvu on lähes pysähtynyt monissa länsimaissa (Japanin talouskasvu päättyi 1990). On siis turha höpötellä jostain "koulutuksesta" ja "kehittymisestä". Fossiiliset polttoaineet niiden tehon ansiosta ( suuri energia pienessä tilassa, helppo käsiteltävyys) on suurin selittäjä vaurastumiselle. Kun öljyn saatavuuden ongelmat lisääntyvät on edessä stagnaatio, pahimmassa tapauksessa taloudellinen taantuminen.
1252
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Öljystä saadaan muutakin: muovit, päällysteet. Maakaasusta lannoitteet maataloudelle. Kivihiili oli niiden turva jotka olivat hakanneet metsänsä. 1000 litraa (kiloa) öljyä vastaa energia-arvossa noin 11 600 KWh. Samaan tarvitaan 9 kuutiota sekapuupilkettä. On selvä asia että öljyn käsittely ja jalostus lopputuotteiksi on energiatehokkaampaa ja logistisesti vaivattomampaa.

Äänestä

Tuleeko bensan hintaan oikeasti helpotusta?
Lappilaiskunnan ainoa polttoaineasema lopettaa, osa joutui tankkaamaan jopa 90 kilometrin päässä.

Äänestä

Tuulimyllyt ovat puuhastelua. Myös niiden kierrätys on täysin lapsenkengissä. Nousevan vihreän innostuksen pilasi mm valaiseva Ylen Areenan (15. 3. 2021) Ulkolinja-dokumentti: ”Likaista vihreää energiaa”. Se toi esille vihreän teknologian kääntöpuolen, josta valtamediat ovat pääsääntöisesti olleet hiljaa, seuraavasti:

”Kaikki ympärillämme on tehty mineraaleista. Sähköautot tehdään mineraaleista. Ne kaivetaan jostain. Täysin puhdasta energiaa ei ole olemassa. Saastutamme aina kun tuotamme jotain.

Vihreän energian varjopuolet sivuutetaan, sillä niihin liittyy teollisia ja poliittisia haasteita. Energiasiirtymä on viherpesua. Puhtaus on näennäistä. Saastutus siirtyy toisaalle.

Jotkut seudut uhrataan. Niiden maat, maantiede, biologia ja väestö uhrataan. Onko lupaus puhtaasta energiasta harhaa? Ovatko vihreät vaihtoehdot vielä fossiiliakin huonompia?”, kysyy dokumentti.

Äänestä

Maakaasun hintakin on pyörinyt tänä keväänä jossain 1 euron molemmin puolin per kuutiometri. Ensi talvi ei lupaa mitään helpotusta, pikemminkin päinvastoin. Öljyn hinnan arvellaan pysyvästi asettuvan 100-149 dollarin tynnörihinnan haarukkaan. On selvä asia että mm Suomi, Japani, Ruotsi, Baltian maat kuuluvat suuriin häviäjiin.

Äänestä

Itse aiheutettu tilanne , Viro vielä loisii Suomen rahoilla.

Äänestä

Liekö tuo niin pahasta, maapallo tykkää. :)

Äänestä
  • Se merkitsee käytännössä keskiluokan köyhtymistä ja näin ollen myös poliittisen populismin nousua. Siitähän on ollut meillä Suomessa selviä merkkejä jo vuoden 2007 finanssikriisistä lähtien.

    Äänestä

Öljy on vanhanaikainen tuote siinä mittakaavassa käytettynä mitä sitä on käytetty siksi muutenkin Euroopan tulevaisuudennäkymissä öljy oli poistuva tuote jo ilman sotaakin nyt vain tämä aikataulu tulee nopeutumaan.

Uusiutuvia energiamuotoja ovat ainakin tuulivoima, aurinkovoima, aaltovoima, vuorovesivoima, maalämpö, vesivoima ja biopolttoaineet kuten biodiesel sekä alkoholipohjaiset, joita riittää käytännössä loputtomiin.

Äänestä
  • Nykyaikainen elämäntapa päättyy jo lähivuosikymmeninä öljyn loppumiseen. Sen jälkeen ei kyetä tuottamaan biopolttoaineita, sähköä ja ruokaakaan. Maailman väkiluku tulee romahtamaan. Voi olla, että kukaan ei pysty elämään saastuneella ja säteilevällä maapallolla. Öljyn säästäminen on käytännössä mahdotonta vähentämättä ihmisten määrä murto-osaan nykyisestä.

    Äänestä

Epäilen että suuri osa talouskasvusta myös Suomessa on tätänykyä pelkkää feikkiä. Ei ainoastaan että sitä on jo pitkään luotu ottamalla velkaa vaan että kasvu ei välttämättä liity enää edes reaalitalouteen.

Äänestä

Talouskasvun edellytykset länsimaissa häviävät sitä myötä kun länsimaiden ihmisten älykkyystestitulokset heikentyvät.

Äänestä

Fossiilinen energia on joka tapauksessa rajallista, joten ennemmin tai myöhemmin edessä on SUURI MUUTOS. Mutta osaammeko olla vain ottamastamme rahallisesta velasta huolissamme muodossa: "minkä "riipan" jätämme tuleville sukupolville", vaikka se onkin varmaan loppupeleissä murheista pienimpiä.

"Julkaistu 14.08.2016 07:10 MTV-uutiset

Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan(n. 100 mrd.) pois, Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö, taloustieteen Nobel-voittaja ja maailmanpolitiikan professori Paul Krugman kertovat. Vaikka väite kuulostaa raflaavalta, se perustuu markkinatalouden luonteeseen.

Erääntyviä lainoja maksetaan velkarahalla

Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa vahvistaa Krugmanin väitteen. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan.

Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät. Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.

– Se on ihan totta. Voimme rullata eteenpäin ja uudistaa lainoja kun ne erääntyvät – ja niinhän tässä kokoajan tehdään. Nyt ensi viikolla erääntyy lähes kaksi miljardia euroa velkaa. Olemme rahoittaneet sitä uudelleen jo aiemminkin, Tasa kertoo.

Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.

Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.

– Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa ja se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan. Valtio on entiteetti, joka ei yleisesti ottaen voi mennä konkurssiin tai lakata olemasta. Tietenkin yksittäiset valtiot voivat joskus hävitä kartalta ja sellaista tapahtuu, mutta lähtökohtana valtio on ikuinen. Siinä mielessä valtionvelkaa ei tarvitse maksaa koskaan pois kokonaan."

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ennen öljyn vallankumouksellista vaikutusta maailmantalouden kasvu oli varsin vaatimatonta ja nykytutkijoiden mukaan Euroopan maat saavuttivat Rooman imperiumin asukkaiden elintason vasta 1800-luvulla. Talouskasvu vielä 1900-luvun alussa oli yleensä 1.5-2% vuodessa mutta kiihtyi valtavasti öljyn käytön alkaessa kasvaa rajusti II maailmansodan jälkeen (kasvu 6-8%). Kasvu alkoi heiketä uudelleen 1973-74 ja 1979-80 öljykriisien myötä. Sen jälkeen reaalitalouden kasvu on lähes pysähtynyt monissa länsimaissa (Japanin talouskasvu päättyi 1990). On siis turha höpötellä jostain "koulutuksesta" ja "kehittymisestä". Fossiiliset polttoaineet niiden tehon ansiosta ( suuri energia pienessä tilassa, helppo käsiteltävyys) on suurin selittäjä vaurastumiselle. Kun öljyn saatavuuden ongelmat lisääntyvät on edessä stagnaatio, pahimmassa tapauksessa taloudellinen taantuminen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu