kunde slopa obligatorisk skolsvenska och inte för alla finskspråkiga elever.
Aktiva tror visst att det är klart nu att pakkoruotsi försvinner för alla.
Det var också bara ett förslag.
Aktiva tror visst att det är klart nu att pakkoruotsi försvinner för alla.
Det var också bara ett förslag.
Vastaukset 17
Vanhimmat
När man läser den här kedjan om Iltalehtis artikel så får man den uppfattningen att hela artikeln handlar om pakkoruotsi,en mening i slutet finns det.
Artikkelin lopussa esitetään yksi lause, jolla viitataan "pakkoruotsiin" yhtenä ratkaisuna ongelmaan.
En ymmärrä tällaisia artikkeleita, joissa viitataan muka "opetussuunnitelmien jäykkyyteen". Kyllä tarvittavat tunnit maahanmuuttajien suomen/ruotsin opetukseen täytyy löytyä muutenkin. Ei niitä pidä alkaa ottaa muista opetettavista aineista. Siinä koko ongelman ydin jää silloin huomaamatta.
Det är så som propaganda fungerar.
Mycket typiskt för aktiva,de lösgör en mening från artikeln och låtsas att den var viktigast av alla.
Monilla kantasuomalaisilla on yhtä suuria ongelmia oman äidinkielen ja matikan hallinnassa. Osa valmistuu peruskoulusta 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tuskin siinä voi alkaa pakkoruotseja sun muita syyttämään enää.
Jos kerran muuta kieltä kuin suomea puhuva opiskelija saa vapautuksen riesaruotsista, on epätasa-arvoista pakottaa suomalainen kantamaan tätä ruotsitaakkaa ikäänkuin rangaistuksena siitä, että on syntynyt suomenkieliseksi.
Korkeakouluissa ulkomaalaiset ja aiemmin vapautetut suomalaisen koulun käyneet mamut vapautetaan, mutta suomenkielistä rangaistaan pakkoruotsilla suomenkielisyydestä..
Eihän tällainen simputus syntyperän mukaan voi olla oikein!
Miten poliitikko tämän epäkohdan ratkaisee?
Loogista on vapauttaa kaikki-tasapuolisesti!
Tästä on ehdottomasti tehtävä vaaliteema.
Pakkosuomi också bort.
De flesta väljer ändå finska,men bra med valmöjlighet.
"Eihän tällainen simputus syntyperän mukaan voi olla oikein!"
Olet hiukan pihalla asioista. Jos suomalainen hakee ranskalaiseen yliopistoon opiskelemaan, hän hakee sinne omalla yo-tutkinnollaan luonnollisesti. Häneltä ei vaadita Ranskan yo-tutkinnossa testattavia asioita. Sama koskee Suomea ja kaikkia muitakin maita, jonne voi tulla kuka vain opsikelemaan.
Svenskspråkiga elever ska inte mobbas med pakkosuomi.
En ole pihalla asioista, vaan asian ytimessä.
Korkeakouluopintojen pakkoruotsi ei ole substanssiosaamista, jos kerran ulkomaalainen/aiemmin vapautettu mamu on täysin pätevä saman tutkinnon perusteella,
mutta ilman pakkoruotsia.
Jos sama tutkinto antaa ulkomaalaiselle pätevyyden ilman ruotsin kielen todistusta, mutta suomenkieliselle vain ruotsin kielen todistuksella, kyseessä on syrjintä syntyperän perusteella. Suomenkielisiä rangaistaan.
"Korkeakouluopintojen pakkoruotsi ei ole substanssiosaamista, jos kerran ulkomaalainen/aiemmin vapautettu mamu on täysin pätevä saman tutkinnon perusteella,
mutta ilman pakkoruotsia."
Et edelleenkään näytä ymmärtävän. Väännetään siis rautalangasta:
Jos ulkomaalainen tulee Suomeen opiskelemaan, häneltä ei vaadita ruotsin taitoa, koska hän ei ole koskaan ruotsia opiskellut. Hän tulee opiskelemaan oman maansa yo-tutkinnon perusteella.
Sama koskee suomalaista, joka hakee Ranskaan opiskelemaan. Häneltä ei vaadita esim. vaikkapa pakollisen latinana suoritusta (olettaen että tällainen vaadittaisiin), koska hän ei ole sitä Suomessa opiskellut. Hänkin aloittaa opinnot pohjanaan oma, suomalainen yo-tutkintonsa.
Svenskspråkiga behandlas på samma sätt,pakkosuomi för dem.
"Korkeakouluopintojen pakkoruotsi ei ole substanssiosaamista"
Olen suorittanut korkeakoulussa virkaruotsin kurssin ja voin sanoa, että sen suorittamiseksi tarvitaan oikeasti kielitaitoa, eli juurikin substanssiosaamista. Olen hyötynyt ruotsin osaamisesta. Kahdessa työpaikassa sen osaaminen oli edellytys työn saamiseksi. Ei vaadittu täydellistä taitoa, vaan osaamista.
Hyvä että kieliä testataan. Olisihan älytöntä lukea 6-7 ruotsia ja kielitaitoa ei koskaan testattaisi missään. Testin kautta myös työnantaja vakuuttuu että kielitaitoa on. Sama koskee tietty kaikkia muitakin kieliä, kuten enkkua.
En svenskspråkig tjänsteman måste ha utmärkt muntlig och skriftlig kunskap i finska.
För finskspråkiga räcker det oftast med nöjaktig muntlig kunskap i svenska.
Kielitestit ovat normaali osa elämää.