Seksuaalinen rotujen metsästäjä

Kuka suomalainen ylpeilee olleensa muodikkaasti ainakin 3 päärodun kanssa sängyssä?

Mitä mieltä?

Oletko LSD-tripillä? Kommentissasi ei ole järjen hiventä. Hapossa tuo voisi vielä vaikuttaa jotenkin ymmärrettävältä tajunnanvirralta - ehkä nerokkaaltakin, mutta tuon logiikan ymmärtämiseksi pitäisi olla sekaisin kuin seinäkello.

Missä maassa on yli 100 tai noin 300 maata? Puhu kielellä, jota muutkin ymmärtävät.

Maailmassa on pari sataa valtiota. Kulttuureita on vähintään 3800. Monien valtioiden sisällä elää etnisiä vähemmistöjä, kuten vaikkapa saamelaiset. Euroopassakin on omanlaisia kulttuureita kolme kertaa enemmän kuin valtioita. Esimerkiksi Iso-Britanniassa walesilaiset, englantilaiset, skotit ja irlantilaiset. Espanjassa on katalaaneja, andalusialaisia ja vaikka mitä,..

Ihmisrotuja on vain yksi: Homo Sapiens. Ulkoisesta vaihtelusta huolimatta olemme samaa rotua Uuden Guinean ihmissyöjien kanssa. Vanha rotuajattelu ei ole tieteellisesti perusteltua.

Biologisen luokittelun käsitteenä ihmisen jakaminen rotuihin on ongelmallista, sillä rotukriteereitä on vaikea määritellä, ja ihmisen geneettinen muuntelu on myös vähäistä ryhmien välillä. Rotujaotteluun on historiassa liittynyt myös rotusortoa ja muuta painolastia. Rodun tilalle on tieteessä tullutkin jako populaatioihin eli kliineihin, tai etnisiin ryhmiin.

Jos tarkoitat immuniteetin rikastamisella geenien sekoittumista: kyllä. Esimerkiksi Suomessa on useita suomalaisille ominaisia geneettisiä virheitä, jotka voivat altistaa syntyvän lapsen vakaville kehityshäiriöille. Monissa tapauksissa molemmilta vanhemmila peritty geenivirhe voi johtaa mm. vakavaan kehitysvammaisuuteen.

Kun geenipooliin tuodaan vaihtelua, tällaiset geenivirheet poistuvat - siis useiden sukupolvien aikana.

Immuniteetti ei vahvistu nussimalla. Sori! Lapsi perii luontaisen immuniteetin äidiltään. Myös immuniteettiin vaikuttava suoliston mikrobiomi on peräisin äidiltä; syntyvä lapsi altistuu äitinsä suolistobakteereille ja usein myös paskalle. Luontainen immuniteetti vahvistuu ensimmäisten elinvuosien aikana, kun lapsi altistuu erilaisille ympäristön patogeeneille.

Adaptiivinen, eli hankinnainen immuniteetti alkaa kehittyä taaperoiässä ja se kehittyy läpi elämän. Adaptiivinen immuniteetti perustuu immuunijärjestelmän kykyyn oppia torjumaan kohtaamiaan taudinaiheuttajia - siis immunologiseen muistiin. Tätä immuniteetin osaa hyödynnetään rokotuksissa.

Geneettinen vaihtelu on jo sen verran yleistä, että suomalaiset kansantaudit häviävät tai ainakin harvinaistuvat muutamien sukupolvien päästä.

Mutta biologisessa mielessä miehen on tarkoitus levittää siemeniään mahdollisimman moneen naiseen. Ennen naisilla ei ollut juuri sananvaltaa parittelukysymyksissä, mutta useimmissa moderneissa kulttuureissa nainen valitsee sen miehen, jonka jälkeläisiä hän haluaa synnyttää ja kasvattaa. Naisilla on aika hyvät aistit sen suhteen, kenen kanssa kannattaa paritella.