Yle kertoo tänään ruotsinkielisten lukioiden menestyksestä. Esimerkkinä Kotkan ruotsinkielinen koulu. Sinne lapsensa laittaneet vanhemmat ovat erityisen motivoituneita tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä muutenkin, kertoo uutinen. Uutisessa myös korostetaan näissä kouluissa olevien lasten hyvää kielitaitoa yleisesti. Ruotsi tukee englannin oppimista erittäin hyvin.
https://yle.fi/uutiset/3-12476678
https://yle.fi/uutiset/3-12476678
Vastaukset 23
Vanhimmat
I Kotka Svenska Samskola är eleverna från tvåspråkiga eller finskspråkiga familjer.
Näin on, ja toimii hyvin.
Svenskspråkiga skolor på finskspråkiga orter klarar sig oftast bra,små klasser och eleverna är motiverade.
Ja lukiolla on myös usein pitkät perinteet, kuten Kotkassa.
De och föräldrarna har själva valt skola.Inget tvång.
Ja tätähän aktiivi ei voi hyväksyä.
Många finskspråkiga familjer har som tradition att barnen studerar på svenska.
Varmasti niissä ruotsinkielisissä lukioissa käytetään lievempää arvosteluasteikkoa .
Kaikessahan ruotsinkielisillä täytyy olla etuasema .
Har du bevis eller är det bara lögner som vanligt.
Alltid om svenskspråkiga är bra på någonting så påstås det att det är fusk, det kan inte stämma.
"Etulyöntiasema" tulee monista seikoista. Esim. pienemmät ryhmät korreloivat hyvän koulumenestyksen kanssa. Samoin esim. vanhempien motivoituneisuus, kuten artikkelissa kerrotaan.
Itä-Suomessa on myös useita hyvin menestyviä kouluja, ja muistelen lukeneeni, että yhdeksi syyksi on mainittu se, että oppilaat käyvät koko koulun samassa rakennuksessa. Eli ympäristö on tuttu ja turvallinen.
Ei kannata levittää harhauskomuksia, vaan keskustella aiheesta.
Aktiva vill inte sakligt diskutera.
Ruotsinkieliset koulut eivät saisi menestyä.
Det anser aktiva.
Aktiivia alkaa pelottaa.
Små svenskspråkiga skolar har inte alls samma resurser och valmöjligheter inom språkundervisningen till exempel som större skolor har.
Har du fakta att visa ?
Lögner såklart,fakta är onödigt att vänta från det hållet.
Tänk om eleverna är duktigare ?
Sekin on ilmeisesti liian suuri 'etu'.
Hyvä idea muutenkin on aloittaa kielten opiskelu esim. juuri ruotsilla tai saksalla ja ottaa vasta sitten englanti. Kaikki kielet (sama kieliryhmä) tukevat loistavasti toisiaan ja lopputuloksena syntyy kahden kielen hyvää taitoa.
Kielten opiskelua voi ja kuuluu järkevöittää juuri näin.
Norjakin tukee enkun oppimista. Siksi pakkosuomesta olisikin luovuttava, ja sitä odotellessa, vanhempien kannattaa muuttaa vähintää Ruotsin rajalle (Ahveneen ei pääse muuttaa - sikäli pakkosuomea ei niillä ole), että voi käydä Ruotsissa koulua.
Vastaavaa ruotsin sijaan venäjän valinneille, varsinkin jos eivät osaa suomea paljon, eivätkä tule, niin esim. Lappeenranta ja Imatra, ja käy Venäjän puolella koulua, vaikka matkaa voikin olla (siltäkin puolelta käydään Suomessa koulua, ehkä jopa venäjåksi), mutta ei kai junat/bussi/löpö paljon maksa Venäjällä. Koulutuskin on halpaa Venäjällä. Ostokset halpoja, ja lomamatkat, ja aikanaan asunto, tai vuokralla, ja vain palkat hommataan muualta tai käydään töissä rajan toisella puolella Suomessa.
Suomi 5M, Ruotsi 10M ( norja ja tanska, ja suomi), Venäjä 150M.
Saksa (80M Itävalta, Sveitsi ja koko EU, jossa saksaa opiskellaan paljon).
Enkkua ei todellisuudessa tarvii ollenkaan; vain ihmisten mielikuvitusmaailmassa. Kieli EU:ssa on taloudellisistakin syistä saksa, ja vain ekun inssi rajoittaa sinne ammattiin valmistumista, että duunarina, mutta palkat lie suhteelisen hyviä silloinkin, ja palkkaa saa jo oppisopimusaikana. Eläköityä voi sitten halvempaan maahan, ja tehdä ostoksia sieltä EU:n alueella halvemmista maista, ja raja-asumista harkittava. Enkkumaat on pitköälle suljettuja yhteisöjä ja sinne on hakijoita, josta syystä UK erosikin EU:sta, jossa paljon vaikeampi tilanne kuin Ruotsissa, jossa tosin hyvä tilanne - muut asiat on äärioikeiston disinfoo.