Miten kuvailisin äitiäni?Minun äitini on ystävällinen,avulias,lämmin ja ymmärtäväinen.Minun äitini ei tuomitse vaan kuuntelee.Minun äitini on huumorintajuinen,rakastava ja hellä.Sitä kaikkea minun äitini on kun hän on selvinpäin,eli nykyään ehkä kerran kuussa saatan nähdä äitini sellaisena.Kuitenkin silloinkin hänellä on nykyään mielessä pullo.Ei muuta.Minun äidilläni on 4lasta.Minun isosiskoni on myös juoppo.Minä itse olin vahva ja torjuin pullon.Minä olen nyt raskaana ja minulla on ihana mies.Minulla on myös pikkusisko 13v.ja pikkuveli 6v.Minun pikkusiskoni asuu laitoksessa ja pikkuveljeni liian kaukana,sijaisperheessä,äitini juomisen takia.Saan tavata veljeäni enää kerran kuussa.Joskus ajattelen että miksi minun äitini tekee tämän meille?Miksi äiti ei rakasta meitä,omia lapsiaan?Miksi äidille viina on tärkeämpää?Sitten yritän taas muistaa että ei äiti sitä ole valinnut.Viina valitsi äidin.Alkoholismi on sairaus,ei valinta..Se ajatus saa minut rakastamaan äitiäni edelleen.Kaikista näistä vuosista huolimatta.Ja siitä huolimatta että tiedän ettei tulevalla lapsellani ole kuin yksi mummi.Ei minun äidistä ole sellaiseen,kun ei ole aikaa omillekkaan.Se sattuu kovasti.Kun muistelen omaa lapsuuttani,parhaat muistot on mummolasta.Turvallisesta ympäristöstä ja rakastavasta mummista.Toivoisin samaa omalle lapselleni,mutta tiedän sen olevan mahdotonta.Nyt äitienpäivänä istun tässä,itku silmässä ja mietin että missähän se äiti nyt juhlii tätä päivää.Ymmärtääköhän se äiti ettei ehkä olisi juhlaansa ansainnut?Vai voiko hän olla ylpeä siitä että sai siskonikin juomaan ja me kolme muuta vain itkemme ikävää..?
Kun Äiti ei kukkaansa ansaitsisi..
8
1650
Vastaukset
- miliame
niin, todella. voisikohan äitisi hakea apua tähän ongelmaansa? ja jos sinä ja muut sisaruksesi tukisivat tätä? todella ikävä tilanne sinulle, enkä usko äitisikään siitä nauttivan. koeta jaksaa ja rakastaa kaikesta huolimatta äitiäsi, varmasti hänkin rakastaa lapsiaan. jaksamista
- ...
Vein äidilleni kukkapuskan lapsiltani. Laitoin toki korttiin omankin nimen perään, vaikkei paljo haluttanu. Kukkia ojentaessa äitini tokaisi, ettei oo näitä ansainnut ja ettei ois tarvinnut edes tuoda... Nyt se on vetänyt semmosen 2 kk jakson viinaa, se ärsyttää, v..uttaa niin syvältä ja niin paljon. Se on kausi luontoista, joskus pitempiä aikoja, joskus jopa muuan kk selvinpäin. Alkoholisti, ei saa katkastua ilman hoitoa... Salakavalasairaus, jota ei todellakaan voi ymmärtää, jos ei ole läheltä katsomassa..
- Nimetön
Kyllähän mekin käytiin pikkusiskon kanssa äidin luona,kun siskolla oli ruusukimppu..Ei menty sisälle asti kun nähtiin kauhee juoppoporukka sisällä.Sisko ojensi kimpun ja sanoi äidille:-hyvää äitienpäivää,vaikket ole tainnut sitä ansaita.Minä itse en pystynyt edes siihen..Juteltiin sitten niitä näitä pihassa,kun naapurin ovesta tuli ulos äidin vuokraisäntä,sellanen aina niin mukavan olinen paappa.Nyt se yhtäkkiä alkoi huutaa äidilleni että hänen ystävänsä ja lapsensa käyvät liian usein äidin luona.Äiti siihen takas että kai minun omat lapseni saa kylässä käydä.Se ukko oli eri mieltä:-tulevat tänne sotkemaan!ja muuttavat pian asumaan luoksesi!!Tuijotin sitä ukkoa silmät pyöreänä ja katsoin sen jälkeen sitä rähjäistä puutaloa,jonka jokaisessa asunnossa juodaan.Taloa joka oli äidilleni ainoa vaihtoehto,kun ei maksamattomien vuokrien takia muualta asuntoa enää saanut.-Minähän en tähän pihaan muuttaisi,vaikka maksettaisi,sanoin ukolle.-Ja sehän tiedetään!samanlaisia juoppoja te olette kaikki!ja niin vuokrat jää maksamatta.Näin pikkusiskoni silmissä kyyeleet,enkä saanut enää sanaa suustani.Mies katsoi 13-vuotiasta siskoani ja minua ison mahani kanssa ja yhdistikö hän meidät sen talon juopporemmiin?Mistä helvetistä oli oikein kyse??Todella,kakistelin kurkkuani ja yritin keksiä jotain..yhtään ajatusta/hyvää lausetta ei päähäni tullut.Tunsin silmänurkassani kyyneleen,kohta vierähtävän ulos.Käännyin ja kävelin pois pihasta,sisko itkien kannoillani..Takaa kuului vaan äidin humalainen huuto:-ne on minun lapsiani ja nyt on äitienpäivä.......Eipä siitä enää sen koommin siskon kanssa puhuttu,tuli kyllä tunne että jotain pitäis ehkä selittää.Mutta tiesin siskoni olevan jo niin vanha että hän tajusi paljon asioita,turha siinä oli selitellä!
Sinä joka kirjoitit,että jos äitini hankkisi itselleen apua..siitä on puhuttu vuositolkulla,mutta ei se saa sitä aikaiseksi.Ja täällä kun ei ketään voi siihen pakottaa.Katkollakin on avoimet ovet,saa lähteä koska haluaa..Ja kyllähän tässä äitä tuetaan,sen minkä jaksetaan.Minä ehkä liikaakim ajattelen äitiäni,itken ja menetän yöuneni.Mieheni on tietenkin huolissaan minusta ja masussa kasvavasta lapsestamme..Ehkä pitäisi yrittää vaan irtaantua tuosta kaikesta ja keskittyä tähän lapseen,tähän suhteeseen ja meidän omaan perheeseen,mutta..Äiti on aina Äiti...- Nimetön
tuon äsköisen viestin kirjoitti *alkoholistin lapsi*täällä kun ei näköjään nimimerkkiä saa enää rekistöröitymättä...
*alkoholistin lapsi*
- mimmu
Hei, minullakin on kokemusta läheisen alkoholismista, mieheni äiti on alkoholisti. Voin sanoa ettei hänelle ainakaan enää mitkään hoitokehotukset auta, näkee alkoholin ja juomisen ainoana mielenkiinnon kohteena elämässään, eikä siis siitä halua luopua. Olen ajatellut itseni takia, että en olisi enää niin paljon hänen kanssaan tekemisissä, koska ahdistun vaan niin paljon koko perheen tilanteesta. Mieheni tietenkin on tekemisissä enemmän, vaikka ei se mielestäni hänellekään hyvää tee. Alkoholismia on niin vaikea ymmärtää, kun toisaalta tietää että kyseessä on sairaus, mutta toisaalta se tuntuu omalta valinnalta juoda ja silloin vihaa niin paljon sitä... Olisi kivaa jos muut osallistuisivat vielä keskusteluun.
- Nimetön
..pieni tyttäremme täyttää tänään kuukauden.Rakas äitini josta lapseni synnyttyä tuli mummi,on käynyt kerran katsomassa tätä pientä ihmettä.Äitini kävi kerran katsomassa meitä synnytysosastolla,silloinkin pienessä humalassa..Varmaan ajattelette että kuinka jaksan aina vaan valittaa..Teen sen mieluummin täällä,kuin vaivaan taas minulle läheisiä ihmisiä surullani.Kun olen vaan huomannut että ihminen joka itse ei ole jollain tapaa alkoholin uhri,ei täysin voi tietää miltä se tuntuu.Miltä tuntuu kun alkoholi vie rakkaan ihmisen pois luotaan..Tänne on hyvä kirjoittaa,purkaa tuntemuksiaan,pakottamatta ketään lukemaan,saaden silti tuntea "puhuvansa" jollekkin..
En haluaisi olla aina näin surullinen.En haluaisi tiuskia miehelleni ilman syytä.En haluaisi purkaa pahaa oloani häneen,vain koska hän on ainoa lähelläni..silti teen niin.Miksi?Olen kai vaan niin katkeroitunut.Oma äitini ei millään tavalla ollut mukana raskaudessani.Ei lohduttamassa kun pelkäsin tosissani tulevaa synnytystä.Ei iloitsemassa ja ihmettelemässä kasvavaa mahaani,ultraääni-kuvia ym.Nyt kun lapsemme on syntynyt,joka ainoa aamu herättyäni mietin tuleekohan äiti tänään käymään?katsomaan ainokaista lapsen lastaan..Ei ole äitiä näkynyt,ei vaikka kävelymatkaa on vaivaiset 200metriä meidän luo.Johtuuko kenties siitä että olen käskenyt tulla selvinpäin?Miksei häntä kiinnosta?Miksei äiti ole mukana,kun tämä on sitä aikaa joka kuuluisi tuntea elämäni parhaiksi hetkiksi??
Jännitän kuukauden päästä pidettäviä lapsemme ristiäisiä.Mielessäni pyörii kysymykset:tuleekohan äiti ollenkaan?tuleekohan se kännissä?mitä mieheni sukulaiset ajattelevat?Minä kun en ole kertonut niille nitään äitini ongelmasta,en yksinkertaisesti ole kehdannut.Aina kun ihmiset kyselevät että kuinka äiti on suhtautunut lapsemme syntymään ja onko hän onnesta soikeana tulossa joka päivä kylään,olen minä hieman vaivautuneena tyytynyt vain nyökyttelemään.Tiedän,ei minun tarvitsisi äitiäni tai hänen alkoholismiaan hävetä,ei se ole minun syytäni..Mutta silti,jotenkin kummasti vain tuollaisesta yleensä vaietaan.Huoh,nyt alkaa nähtävästi tulla aika sekavaa tekstiä,alan olla niin väsynyt.Aika lähteä kai unten maille.Kiitoksia että sain taas purkaa sydäntäni..
*Alkoholistin lapsi* - annabelle
Nimetön kirjoitti:
..pieni tyttäremme täyttää tänään kuukauden.Rakas äitini josta lapseni synnyttyä tuli mummi,on käynyt kerran katsomassa tätä pientä ihmettä.Äitini kävi kerran katsomassa meitä synnytysosastolla,silloinkin pienessä humalassa..Varmaan ajattelette että kuinka jaksan aina vaan valittaa..Teen sen mieluummin täällä,kuin vaivaan taas minulle läheisiä ihmisiä surullani.Kun olen vaan huomannut että ihminen joka itse ei ole jollain tapaa alkoholin uhri,ei täysin voi tietää miltä se tuntuu.Miltä tuntuu kun alkoholi vie rakkaan ihmisen pois luotaan..Tänne on hyvä kirjoittaa,purkaa tuntemuksiaan,pakottamatta ketään lukemaan,saaden silti tuntea "puhuvansa" jollekkin..
En haluaisi olla aina näin surullinen.En haluaisi tiuskia miehelleni ilman syytä.En haluaisi purkaa pahaa oloani häneen,vain koska hän on ainoa lähelläni..silti teen niin.Miksi?Olen kai vaan niin katkeroitunut.Oma äitini ei millään tavalla ollut mukana raskaudessani.Ei lohduttamassa kun pelkäsin tosissani tulevaa synnytystä.Ei iloitsemassa ja ihmettelemässä kasvavaa mahaani,ultraääni-kuvia ym.Nyt kun lapsemme on syntynyt,joka ainoa aamu herättyäni mietin tuleekohan äiti tänään käymään?katsomaan ainokaista lapsen lastaan..Ei ole äitiä näkynyt,ei vaikka kävelymatkaa on vaivaiset 200metriä meidän luo.Johtuuko kenties siitä että olen käskenyt tulla selvinpäin?Miksei häntä kiinnosta?Miksei äiti ole mukana,kun tämä on sitä aikaa joka kuuluisi tuntea elämäni parhaiksi hetkiksi??
Jännitän kuukauden päästä pidettäviä lapsemme ristiäisiä.Mielessäni pyörii kysymykset:tuleekohan äiti ollenkaan?tuleekohan se kännissä?mitä mieheni sukulaiset ajattelevat?Minä kun en ole kertonut niille nitään äitini ongelmasta,en yksinkertaisesti ole kehdannut.Aina kun ihmiset kyselevät että kuinka äiti on suhtautunut lapsemme syntymään ja onko hän onnesta soikeana tulossa joka päivä kylään,olen minä hieman vaivautuneena tyytynyt vain nyökyttelemään.Tiedän,ei minun tarvitsisi äitiäni tai hänen alkoholismiaan hävetä,ei se ole minun syytäni..Mutta silti,jotenkin kummasti vain tuollaisesta yleensä vaietaan.Huoh,nyt alkaa nähtävästi tulla aika sekavaa tekstiä,alan olla niin väsynyt.Aika lähteä kai unten maille.Kiitoksia että sain taas purkaa sydäntäni..
*Alkoholistin lapsi*tahtoisin ottaa sun syliin ja silittää.Niin monta juoppoäidin lasta olen minäkin nähnyt ja hoitanut ja itkenyt heidän takiaan.En vihaa äitejä enkä isiä jotka juo.Itken sitä menetettyä rakkautta ja syliä joka niiltä ihmisiltä puuttuu.Itse olen joutunut jättämään mieheni alkoholin käytön takia.hän oli vähällä tuhota lasteni elämän ja minun mielenterveyteni.Elämä on liian lyhyt toisten ongelmien suremiseen.olen tosi pahoillani sun puolestasi, koska mulle äiti on kaikki kaikessa.hän on juuri sairastunut syöpään...en tiedä kuinka kauan saan häntä vielä pitää.sinun lapsesi tarvitsee nyt sinua pikkuäiti.korvaa hänelle se rakkaus mistä sinä olet jäänyt paitsi.lupaa se itsellesi että teet niitä asioita lapsesi kansa mitä olisit topivonut äitisi tekevän sinun kanssasi.näin voit hoitaa itsesi ulos katkeruudesta.olen itse myös alkoholistiperheen lapsi.olen vasta nyt 40 vuotiaana tajunnut että mä en ole koskaan osannut odottaa mitään kivaa kun sain aina tyhjiä lupauksia.jaksan aina hämmästyä sitä miten mä oikeesti selviän, kun lapsena elämä oli yhtä kaaosta.mieheni teki tätä mun lapsille ja sekös nosti mun leijonankarvat pystyyn.Mun lapsille et tee sitä vahinkoa josta mun elämästä olen tuhlannut puolet siitä paranemiseen.voimia ja rakkautta ja iso lämmin halaus elämäsi jokaiselle äidittömälle päivällesi.
- alkoholistin lapsi
annabelle kirjoitti:
tahtoisin ottaa sun syliin ja silittää.Niin monta juoppoäidin lasta olen minäkin nähnyt ja hoitanut ja itkenyt heidän takiaan.En vihaa äitejä enkä isiä jotka juo.Itken sitä menetettyä rakkautta ja syliä joka niiltä ihmisiltä puuttuu.Itse olen joutunut jättämään mieheni alkoholin käytön takia.hän oli vähällä tuhota lasteni elämän ja minun mielenterveyteni.Elämä on liian lyhyt toisten ongelmien suremiseen.olen tosi pahoillani sun puolestasi, koska mulle äiti on kaikki kaikessa.hän on juuri sairastunut syöpään...en tiedä kuinka kauan saan häntä vielä pitää.sinun lapsesi tarvitsee nyt sinua pikkuäiti.korvaa hänelle se rakkaus mistä sinä olet jäänyt paitsi.lupaa se itsellesi että teet niitä asioita lapsesi kansa mitä olisit topivonut äitisi tekevän sinun kanssasi.näin voit hoitaa itsesi ulos katkeruudesta.olen itse myös alkoholistiperheen lapsi.olen vasta nyt 40 vuotiaana tajunnut että mä en ole koskaan osannut odottaa mitään kivaa kun sain aina tyhjiä lupauksia.jaksan aina hämmästyä sitä miten mä oikeesti selviän, kun lapsena elämä oli yhtä kaaosta.mieheni teki tätä mun lapsille ja sekös nosti mun leijonankarvat pystyyn.Mun lapsille et tee sitä vahinkoa josta mun elämästä olen tuhlannut puolet siitä paranemiseen.voimia ja rakkautta ja iso lämmin halaus elämäsi jokaiselle äidittömälle päivällesi.
..sai kyyneleet silmiini,silti sain vastauksestasi ja kannustuksestasi lohtua.niin olen ajatellut itsekkin,vaikka elämä potkisi päähän ja taas kaikki kaatuisi niskaan,omasta pikku-prinsessastani aion pitää parasta mahdollista huolta ja antaa hänelle kaiken sen rakkauden joka sisälläni asuu ja vielä paljon enemmän..kiitoksia kauniista sanoistasi ja ymmärryksestä.toivon että teidän jokainen yhteinen päivä äitisi kanssa olisi onnea tulvillaan.olkaa kiitollisia siitä että teillä on mahdollisuus hyvästellä...oikeinpaljon voimia ja jaksamista sinullekkin sekä lämmin halaus!
*alkoholistin lapsi*
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)714992Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu152320- 251857
- 131556
- 391538
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51348- 101257
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41181"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla131176- 151166