Ikuisen helvettiopin julmuus.

"Eräs valistunut teologian tohtori sanoi kerran: "Helvetin marttyyrien näkeminen lisää vanhurskaiden ikuista onnea. Kun he näkevät siellä omanlaisensa, joiden tilanne on niin kauhea, kun he itse ovat niin korkeassa asemassa, heidän autuutensa moninkertaistuu."

Autuutensa kullakin.

Anonyymi kirjoitti:

"Eräs valistunut teologian tohtori sanoi kerran: "Helvetin marttyyrien näkeminen lisää vanhurskaiden ikuista onnea. Kun he näkevät siellä omanlaisensa, joiden tilanne on niin kauhea, kun he itse ovat niin korkeassa asemassa, heidän autuutensa moninkertaistuu."

Autuutensa kullakin.

Lue lisää

"Mutta se on ristiriidassa rakkauden, laupeuden ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämisen kanssa. "

Aivan.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta se on ristiriidassa rakkauden, laupeuden ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämisen kanssa. "

Aivan.

"Vaikka olettaisimmekin, että Herra on mielissään syntisten kärsimyksistä, niiden huokauksista ja huudoista, joita Hän pitää helvetin tulessa, mikä on näiden kärsimysten tarkoitus? Onko mahdollista, että nämä kauheat huudot ovat suloisinta musiikkia Äärettömän Rakkauden korvissa?"

Kovaa tekstiä, mutta tätä aihetta koskevia kysymyksiä tulee esiin yhä enemmän ja enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka olettaisimmekin, että Herra on mielissään syntisten kärsimyksistä, niiden huokauksista ja huudoista, joita Hän pitää helvetin tulessa, mikä on näiden kärsimysten tarkoitus? Onko mahdollista, että nämä kauheat huudot ovat suloisinta musiikkia Äärettömän Rakkauden korvissa?"

Kovaa tekstiä, mutta tätä aihetta koskevia kysymyksiä tulee esiin yhä enemmän ja enemmän.

Lue lisää

Onko niin, että tämä saatanallinen helvettioppi on pilannut kristinuskon maineen lopullisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Onko niin, että tämä saatanallinen helvettioppi on pilannut kristinuskon maineen lopullisesti.

Jos ihminen tulee uskoon vain helvetin pelosta, tässä opetuksessa on jotain kovin pahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ihminen tulee uskoon vain helvetin pelosta, tässä opetuksessa on jotain kovin pahaa.

Pelko ei ole oikea motiivi tulla uskoon.

Anonyymi kirjoitti:

Pelko ei ole oikea motiivi tulla uskoon.

Miten voi ylipäätään olla tällaisen julman opin kannattajia? Millaisia seuraajia he ovat, jotka hyväksyvät tällaisen julmuuden?

Anonyymi kirjoitti:

Miten voi ylipäätään olla tällaisen julman opin kannattajia? Millaisia seuraajia he ovat, jotka hyväksyvät tällaisen julmuuden?

Jos suhtautuu vakavasti Jumalaan, joka IKUISESTI kiduttaa uhrejaan, tällaisen uskonnon kannattaja on pelkkä zombi, joka noudattaa käskyjä suuressa pelossaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos suhtautuu vakavasti Jumalaan, joka IKUISESTI kiduttaa uhrejaan, tällaisen uskonnon kannattaja on pelkkä zombi, joka noudattaa käskyjä suuressa pelossaan.

"heidän lyhyen maallisen elämänsä aikana tekemiensä rikkomusten vuoksi heidän on kestettävä ikuista kärsimystä".

Rajoitettu määrä syntejä, rajoittamaton rangaistus.

Anonyymi kirjoitti:

"heidän lyhyen maallisen elämänsä aikana tekemiensä rikkomusten vuoksi heidän on kestettävä ikuista kärsimystä".

Rajoitettu määrä syntejä, rajoittamaton rangaistus.

Lue lisää

Raamattua muutettiin poliittisista syistä. Varhaiskristittyjen sanoma oli aivan erilainen

Anonyymi kirjoitti:

Raamattua muutettiin poliittisista syistä. Varhaiskristittyjen sanoma oli aivan erilainen

Onko mahdollista, että varhaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen? Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja.

Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Onko mahdollista, että varhaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen? Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja.

Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.

Lue lisää

Vanhimmissa teksteissä on kaksi käsitystä ylösnousemuksesta: henkinen ja ruumiillinen. Pyhän Hengen kautta tapahtuvaa henkistä uudestisyntymistä kutsutaan myös uudestisyntymiseksi. Ihmisen ruumiillista ylösnousemusta voitaisiin kutsua myös jälleensyntymiseksi. Varhaisortodoksisen kirkon ensimmäisen merkittävän isän, Origeneen (185 - 254 jKr.) mukaan sielu on olemassa ennen syntymää. Hän esitti, että pre-eksistenssi löytyi heprealaisista kirjoituksista ja Jeesuksen opetuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhimmissa teksteissä on kaksi käsitystä ylösnousemuksesta: henkinen ja ruumiillinen. Pyhän Hengen kautta tapahtuvaa henkistä uudestisyntymistä kutsutaan myös uudestisyntymiseksi. Ihmisen ruumiillista ylösnousemusta voitaisiin kutsua myös jälleensyntymiseksi. Varhaisortodoksisen kirkon ensimmäisen merkittävän isän, Origeneen (185 - 254 jKr.) mukaan sielu on olemassa ennen syntymää. Hän esitti, että pre-eksistenssi löytyi heprealaisista kirjoituksista ja Jeesuksen opetuksista.

Lue lisää

Lisäksi Aleksandrialaisen Klemens Aleksandrialaisen - apostoli Pietarin opetuslapsen - kirjoitukset viittaavat siihen, että hänen mestarinsa sai Jeesukselta muutamia salaisia opetuksia. Yksi niistä liittyi fyysisen ja henkisen uudestisyntymisen käsitteeseen. Salaiset opetukset vahvistavat joitakin Raamatun kirjoituksia. Eräs katkelma viittaa siihen, että Jeesus tiesi jälleensyntymisestä ja menneistä elämistä. ...

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi Aleksandrialaisen Klemens Aleksandrialaisen - apostoli Pietarin opetuslapsen - kirjoitukset viittaavat siihen, että hänen mestarinsa sai Jeesukselta muutamia salaisia opetuksia. Yksi niistä liittyi fyysisen ja henkisen uudestisyntymisen käsitteeseen. Salaiset opetukset vahvistavat joitakin Raamatun kirjoituksia. Eräs katkelma viittaa siihen, että Jeesus tiesi jälleensyntymisestä ja menneistä elämistä. ...

Lue lisää

Varhaiskeskiajalla opit pre-eksistenssistä ja reinkarnaatiosta olivat olemassa vain Jeesuksen salaisina opetuksina. Vuonna 553 jKr. nämä tiedot julistettiin Konstantinopolin toisessa konsiilissa harhaopiksi. Rooman kirkko päätti tuhota kaikki opetukset, joissa niistä puhuttiin. Katolinen oppi ja pappien rikkauksien lähde olisivat voineet olla vaarassa, jos ihmiset olisivat uskoneet palaavansa elämään monta kertaa. Vanhaa tietoa kohtasi sama kohtalo kuin monia muinaisia, esikristillisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Piispat pelkäsivät tietoa, joka voisi todistaa, että kirkkoinstituutio ei ollutkaan ainoa vaihtoehto tuoda ihmisille "iankaikkista elämää".

Anonyymi kirjoitti:

Varhaiskeskiajalla opit pre-eksistenssistä ja reinkarnaatiosta olivat olemassa vain Jeesuksen salaisina opetuksina. Vuonna 553 jKr. nämä tiedot julistettiin Konstantinopolin toisessa konsiilissa harhaopiksi. Rooman kirkko päätti tuhota kaikki opetukset, joissa niistä puhuttiin. Katolinen oppi ja pappien rikkauksien lähde olisivat voineet olla vaarassa, jos ihmiset olisivat uskoneet palaavansa elämään monta kertaa. Vanhaa tietoa kohtasi sama kohtalo kuin monia muinaisia, esikristillisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Piispat pelkäsivät tietoa, joka voisi todistaa, että kirkkoinstituutio ei ollutkaan ainoa vaihtoehto tuoda ihmisille "iankaikkista elämää".

Lue lisää

Vuonna 553 jKr. Konstantinopolin toisessa konsiilissa todettiin, ettei jälleensyntymisen ajatuksella ollut sijaa kristillisessä kirkossa. Vaikka jälleensyntymistä ei virallisesti hylätty tässä konsiilissa, niiden varhaiskirkkoisien teokset, joita syytettiin jälleensyntymisen opettamisesta, kiellettiin. Vuosi 553 jKr. merkitsi jälleensyntymistä koskevan keskustelun päättymistä kristillisessä yhteisössä. Kun otetaan huomioon, että reinkarnaatio ei ole nykyään kristinuskossa tyypillisesti opetettava oppi, voidaan olettaa, että tämä konsiili kutsuttiin koolle ratkaisemaan kristittyjen ja ei-kristittyjen välinen riita reinkarnaatiosta ja sitä täydentävistä ajatuksista. Näin ei kuitenkaan ollut. Vaikka kristillinen kirkko hylkäsi ajatuksen jälleensyntymisestä oppina, koska sen uskottiin olevan ristiriidassa ruumiillisen ylösnousemuksen opin kanssa ja heikentävän Kristuksen lunastusuhrien tarpeellisuutta, monet varhaiskristilliset teologit, kuten Valentinus ja Basilides Aleksandrialainen, uskoivat siihen. Monet kristinuskon ensimmäisten vuosisatojen kristityt teologit, kuten pyhä Justinus Marttyyri, eivät kuitenkaan uskoneet jälleensyntymiseen eivätkä opettaneet siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Vuonna 553 jKr. Konstantinopolin toisessa konsiilissa todettiin, ettei jälleensyntymisen ajatuksella ollut sijaa kristillisessä kirkossa. Vaikka jälleensyntymistä ei virallisesti hylätty tässä konsiilissa, niiden varhaiskirkkoisien teokset, joita syytettiin jälleensyntymisen opettamisesta, kiellettiin. Vuosi 553 jKr. merkitsi jälleensyntymistä koskevan keskustelun päättymistä kristillisessä yhteisössä. Kun otetaan huomioon, että reinkarnaatio ei ole nykyään kristinuskossa tyypillisesti opetettava oppi, voidaan olettaa, että tämä konsiili kutsuttiin koolle ratkaisemaan kristittyjen ja ei-kristittyjen välinen riita reinkarnaatiosta ja sitä täydentävistä ajatuksista. Näin ei kuitenkaan ollut. Vaikka kristillinen kirkko hylkäsi ajatuksen jälleensyntymisestä oppina, koska sen uskottiin olevan ristiriidassa ruumiillisen ylösnousemuksen opin kanssa ja heikentävän Kristuksen lunastusuhrien tarpeellisuutta, monet varhaiskristilliset teologit, kuten Valentinus ja Basilides Aleksandrialainen, uskoivat siihen. Monet kristinuskon ensimmäisten vuosisatojen kristityt teologit, kuten pyhä Justinus Marttyyri, eivät kuitenkaan uskoneet jälleensyntymiseen eivätkä opettaneet siitä.

Lue lisää

Platon uskoi jälleensyntymiseen. Hän opetti, että ihmissielut olivat aiemmin olleet olemassa täydellisessä maailmassa ja nauttineet siellä Jumalan läsnäolosta. Jotenkin nämä sielut syyllistyivät johonkin syntiin ja putosivat Jumalan läsnäolosta ja joutuivat rangaistukseksi fyysisiin ruumiisiin maan päällä. Elämän tarkoitus on korjata sielun alkuperäinen virhe ja palata Jumalan luo. Tämä voisi tapahtua vain tiedon hankkimisen kautta, ja koska Jumala on kaikkivoipa, Platon piti naurettavana oletusta, että sielu voisi hankkia tarpeeksi tietoa palatakseen Jumalan luo yhdessä elämässä. 2. Perustuen Platonin uskomukseen, jonka mukaan ihmiskeho oli rangaistuksen vankila ja että sielut olivat maan päällä hankkimassa sellaista tietämystä, jonka oppimiseen tarvittaisiin useampi kuin yksi elämä, voimme ymmärtää, miksi hän uskoi jälleensyntymiseen. Platonin kirjoitukset ajoittuvat vuosiin 430-347 eKr. eli paljon ennen Kristuksen toimintaa, joten Platonilla ei ollut tunnettuja mielipiteitä Jeesuksen Kristuksen tehtävästä tai todellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Platon uskoi jälleensyntymiseen. Hän opetti, että ihmissielut olivat aiemmin olleet olemassa täydellisessä maailmassa ja nauttineet siellä Jumalan läsnäolosta. Jotenkin nämä sielut syyllistyivät johonkin syntiin ja putosivat Jumalan läsnäolosta ja joutuivat rangaistukseksi fyysisiin ruumiisiin maan päällä. Elämän tarkoitus on korjata sielun alkuperäinen virhe ja palata Jumalan luo. Tämä voisi tapahtua vain tiedon hankkimisen kautta, ja koska Jumala on kaikkivoipa, Platon piti naurettavana oletusta, että sielu voisi hankkia tarpeeksi tietoa palatakseen Jumalan luo yhdessä elämässä. 2. Perustuen Platonin uskomukseen, jonka mukaan ihmiskeho oli rangaistuksen vankila ja että sielut olivat maan päällä hankkimassa sellaista tietämystä, jonka oppimiseen tarvittaisiin useampi kuin yksi elämä, voimme ymmärtää, miksi hän uskoi jälleensyntymiseen. Platonin kirjoitukset ajoittuvat vuosiin 430-347 eKr. eli paljon ennen Kristuksen toimintaa, joten Platonilla ei ollut tunnettuja mielipiteitä Jeesuksen Kristuksen tehtävästä tai todellisuudesta.

Lue lisää

Reinkarnaatio-oppi kiellettiin, koska se antaa ihmisille valtaa. Reinkarnaatio oli ristiriidassa niiden muutamien piispojen ja diakonien pyrkimysten kanssa, jotka tunsivat, että heidän yksin tulisi jakaa totuus kansanjoukoille. Tätä autoritaarista kuristusotetta vahvistaa oppi "yksi mahdollisuus - yksi elämä", koska henkilö, joka virheellisesti päätti ajatella itse ja hylkäsi hierarkian auktoriteetin, ei saisi toista tilaisuutta oikaista asioita, jos hän arvaisi väärin. Hierarkian kanta on, että ikuinen kadotus ilman ehdonalaista vapautusta olisi niiden peruuttamaton kohtalo, jotka uskaltavat kyseenalaistaa hierarkian auktoriteetin."

Anonyymi kirjoitti:

Reinkarnaatio-oppi kiellettiin, koska se antaa ihmisille valtaa. Reinkarnaatio oli ristiriidassa niiden muutamien piispojen ja diakonien pyrkimysten kanssa, jotka tunsivat, että heidän yksin tulisi jakaa totuus kansanjoukoille. Tätä autoritaarista kuristusotetta vahvistaa oppi "yksi mahdollisuus - yksi elämä", koska henkilö, joka virheellisesti päätti ajatella itse ja hylkäsi hierarkian auktoriteetin, ei saisi toista tilaisuutta oikaista asioita, jos hän arvaisi väärin. Hierarkian kanta on, että ikuinen kadotus ilman ehdonalaista vapautusta olisi niiden peruuttamaton kohtalo, jotka uskaltavat kyseenalaistaa hierarkian auktoriteetin."

Lue lisää

Encyclopedia Britannica kuvaa Origenesta sekä uusplatonistiksi että gnostikoksi. Sokrates ja Platon olivat kiistatta tärkeimmät jälleensyntymisopin kantajat länsimaiselle maailmalle. Nämä kaksi esittävät reinkarnaation ensimmäisen kerran selkeästi Platonin Menossa ja myöhemmin Phaedossa, jossa käsite artikuloidaan täydellisesti. Phaedossa Sokrates (Platonin kynän alla) tekee paljon työtä selittääkseen filosofiaa, jonka mukaan sielu on kuolematon eikä lakkaa olemasta, kun ruumis kuolee. Platonin Tasavallassa hahmo Er kuvaa sielun kuolemanjälkeistä matkaa kuvaavasti ja yksityiskohtaisesti, ennen kuin se "palaa takaisin". Näitä ajatuksia laajennetaan Timaioksessa ja Faedruksessa, joissa Sokrates esittää jälleensyntymisen voimakkaimmin.

Aristoteles korosti empiirisempää materialismia, jossa keskityttiin tässä ja nyt; havaittavaan. On syytä huomauttaa, että vuosisatojen kuluessa monet filosofit ovat olleet vahvasti eri mieltä Aristoteleen "kategorioiden logiikasta", jossa ehdotetaan olemassaolon kaikkien näkökohtien siistiä lokerointia sekä kosmiseen että inhimilliseen olemassaoloon.

Anonyymi kirjoitti:

Encyclopedia Britannica kuvaa Origenesta sekä uusplatonistiksi että gnostikoksi. Sokrates ja Platon olivat kiistatta tärkeimmät jälleensyntymisopin kantajat länsimaiselle maailmalle. Nämä kaksi esittävät reinkarnaation ensimmäisen kerran selkeästi Platonin Menossa ja myöhemmin Phaedossa, jossa käsite artikuloidaan täydellisesti. Phaedossa Sokrates (Platonin kynän alla) tekee paljon työtä selittääkseen filosofiaa, jonka mukaan sielu on kuolematon eikä lakkaa olemasta, kun ruumis kuolee. Platonin Tasavallassa hahmo Er kuvaa sielun kuolemanjälkeistä matkaa kuvaavasti ja yksityiskohtaisesti, ennen kuin se "palaa takaisin". Näitä ajatuksia laajennetaan Timaioksessa ja Faedruksessa, joissa Sokrates esittää jälleensyntymisen voimakkaimmin.

Aristoteles korosti empiirisempää materialismia, jossa keskityttiin tässä ja nyt; havaittavaan. On syytä huomauttaa, että vuosisatojen kuluessa monet filosofit ovat olleet vahvasti eri mieltä Aristoteleen "kategorioiden logiikasta", jossa ehdotetaan olemassaolon kaikkien näkökohtien siistiä lokerointia sekä kosmiseen että inhimilliseen olemassaoloon.

Lue lisää

Mistä Raamatun sivuilta tällainen opetus löytyy? Onko taivaassa olevilta lunastetuilta RIISTETTY KAIKKI SÄÄLI JA MYÖTÄTUNTO ja jopa yksinkertainen inhimillisyyden tunne? Vai korvautuvatko nämä tunteet stoalaisten tunteettomuudella ja villien julmuudella?


Aivan.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä Raamatun sivuilta tällainen opetus löytyy? Onko taivaassa olevilta lunastetuilta RIISTETTY KAIKKI SÄÄLI JA MYÖTÄTUNTO ja jopa yksinkertainen inhimillisyyden tunne? Vai korvautuvatko nämä tunteet stoalaisten tunteettomuudella ja villien julmuudella?


Aivan.

Lue lisää

Ja sitten ihmetellään, miksi maailmassa on niin paljon julmuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Encyclopedia Britannica kuvaa Origenesta sekä uusplatonistiksi että gnostikoksi. Sokrates ja Platon olivat kiistatta tärkeimmät jälleensyntymisopin kantajat länsimaiselle maailmalle. Nämä kaksi esittävät reinkarnaation ensimmäisen kerran selkeästi Platonin Menossa ja myöhemmin Phaedossa, jossa käsite artikuloidaan täydellisesti. Phaedossa Sokrates (Platonin kynän alla) tekee paljon työtä selittääkseen filosofiaa, jonka mukaan sielu on kuolematon eikä lakkaa olemasta, kun ruumis kuolee. Platonin Tasavallassa hahmo Er kuvaa sielun kuolemanjälkeistä matkaa kuvaavasti ja yksityiskohtaisesti, ennen kuin se "palaa takaisin". Näitä ajatuksia laajennetaan Timaioksessa ja Faedruksessa, joissa Sokrates esittää jälleensyntymisen voimakkaimmin.

Aristoteles korosti empiirisempää materialismia, jossa keskityttiin tässä ja nyt; havaittavaan. On syytä huomauttaa, että vuosisatojen kuluessa monet filosofit ovat olleet vahvasti eri mieltä Aristoteleen "kategorioiden logiikasta", jossa ehdotetaan olemassaolon kaikkien näkökohtien siistiä lokerointia sekä kosmiseen että inhimilliseen olemassaoloon.

Lue lisää

Monet varhaiskristityt palvoivat myös naispuolista jumalaa, todisteita löytyy.

Verum_an_falsum kirjoitti:

Monet varhaiskristityt palvoivat myös naispuolista jumalaa, todisteita löytyy.

Ei ole väliä, millaista jumalaa he palvovat, mutta ikuisen helvettiopin julmuus pysyy julmuutena, eikä se miksikään muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole väliä, millaista jumalaa he palvovat, mutta ikuisen helvettiopin julmuus pysyy julmuutena, eikä se miksikään muutu.

Siis juuri he, jotka uskoivat jälleensyntymään palvoivat naisjumalaa, mutta polttokidutushelvetin jumala on aina ollut mies.

Anonyymi kirjoitti:

Onko mahdollista, että varhaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen? Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja.

Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.

Lue lisää

"Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja."

Raamatussa puhutaan taivaasta monikossa; Esim. "Isä meidän, joka olet taivaissa..." ja "Siellä oli uusi taivas ja oli uusi maa - eikä merta enää ollut..."
Missä kielletään, että ei voisi tulla maan päälle useita kertoja? Tulihan Jeesuskin.

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja."

Raamatussa puhutaan taivaasta monikossa; Esim. "Isä meidän, joka olet taivaissa..." ja "Siellä oli uusi taivas ja oli uusi maa - eikä merta enää ollut..."
Missä kielletään, että ei voisi tulla maan päälle useita kertoja? Tulihan Jeesuskin.

Lue lisää

"Missä kielletään, että ei voisi tulla maan päälle useita kertoja? Tulihan Jeesuskin."

Tämän mukaan... jos kostat, voit tehdä sen sielulle, joka aiemmin oli äitisi tai lapsesi, rakkaimpasi.

Sillä tavalla.

Silloin Raamattu on huuhaata.

Kiitos. Etsin eri tekstejä selvittääkseni, olenko ainoa, jonka mielestä tämä julmuus on jotain erityistä. Mutta monet muutkin ajattelevat samoin. Hyvää jatkoa sinulle.

Kyllä, pelon kautta voi hallita, ja pelon kautta voi saada ihmiset tekemään, mitä haluaa. Yksi elämä, yksi mahdollisuus, sitten joko ikuinen helvetti tai ikuinen taivas.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, pelon kautta voi hallita, ja pelon kautta voi saada ihmiset tekemään, mitä haluaa. Yksi elämä, yksi mahdollisuus, sitten joko ikuinen helvetti tai ikuinen taivas.

Kristinuskossa on myös erityinen piirre: usko kaikki, älä kyseenalaista mitään. Myöskään julmuutta ei siis voida kyseenalaistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskossa on myös erityinen piirre: usko kaikki, älä kyseenalaista mitään. Myöskään julmuutta ei siis voida kyseenalaistaa.

Ei pelosta vaan rakkaudesta - tämän pitäisi olla sanoma.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pelosta vaan rakkaudesta - tämän pitäisi olla sanoma.

Mutta jo se, että ihminen ei rakasta jumalaa, on riittävä syy tuomita hänet ikuiseen helvettiin. Mutta vain hyvää ja armollista voi rakastaa. Tässäkin on suuri ristiriita.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jo se, että ihminen ei rakasta jumalaa, on riittävä syy tuomita hänet ikuiseen helvettiin. Mutta vain hyvää ja armollista voi rakastaa. Tässäkin on suuri ristiriita.

Lue lisää

"on riittävä syy tuomita hänet ikuiseen helvettiin."

Tässä pakotetaan rakastamaan. Muuten joutuu kärsimään.

Niin. Mielenkiintoinen aloitus ja vaihteeksi muutakin kuin niitä pitkiä Raamatunkohtia, joita kristityt kopioivat ja liittävät palstoille.

Millä tavalla?

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavalla?

Harva opetus on kautta aikojen kuohuttanut ihmisen omaatuntoa enemmän kuin perinteinen käsitys helvetistä, jossa syntisten sieluja ja ruumiita kidutetaan ikuisesti. Ajatus siitä, että suuri määrä ihmisiä joutuu jonain päivänä ikuiseen helvettiin, on huolestuttava ja masentava herkille kristityille. Loppujen lopuksi lähes jokaisella on ystäviä tai sukulaisia, jotka ovat kuolleet sitoutumatta koskaan Kristukseen. Ajatus siitä, että jonain päivänä olisimme paratiisissa ja sitten katsoisimme heidän laskeutumistaan helvettiin ikuisiksi ajoiksi, saattaa saada harkitsevat kristityt sanomaan Jumalalle: "Ei kiitos, Herra. En tarvitse sellaista taivasta!"

Anonyymi kirjoitti:

Harva opetus on kautta aikojen kuohuttanut ihmisen omaatuntoa enemmän kuin perinteinen käsitys helvetistä, jossa syntisten sieluja ja ruumiita kidutetaan ikuisesti. Ajatus siitä, että suuri määrä ihmisiä joutuu jonain päivänä ikuiseen helvettiin, on huolestuttava ja masentava herkille kristityille. Loppujen lopuksi lähes jokaisella on ystäviä tai sukulaisia, jotka ovat kuolleet sitoutumatta koskaan Kristukseen. Ajatus siitä, että jonain päivänä olisimme paratiisissa ja sitten katsoisimme heidän laskeutumistaan helvettiin ikuisiksi ajoiksi, saattaa saada harkitsevat kristityt sanomaan Jumalalle: "Ei kiitos, Herra. En tarvitse sellaista taivasta!"

Lue lisää

Ei ole yllättävää, että perinteinen näkemys helvetistä on edelleen uskovien kompastuskivi ja tehokas ase niiden epäilijöiden käsissä, jotka kyseenalaistavat hyvän uutisen pätevyyden. Esimerkiksi brittiläinen filosofi ja yhteiskunnallinen aktivisti Bertrand Russell (1892-1970) syytti Kristusta ikuisen kidutuksen opin julistamisesta, perusteettomasta ankaruudesta ja sanoinkuvaamattomasta kärsimyksestä, jota oppi oli aiheuttanut koko kristinuskon historian ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole yllättävää, että perinteinen näkemys helvetistä on edelleen uskovien kompastuskivi ja tehokas ase niiden epäilijöiden käsissä, jotka kyseenalaistavat hyvän uutisen pätevyyden. Esimerkiksi brittiläinen filosofi ja yhteiskunnallinen aktivisti Bertrand Russell (1892-1970) syytti Kristusta ikuisen kidutuksen opin julistamisesta, perusteettomasta ankaruudesta ja sanoinkuvaamattomasta kärsimyksestä, jota oppi oli aiheuttanut koko kristinuskon historian ajan.

Lue lisää

Russell kirjoitti: "Kristuksen moraalisessa luonteessa on mielestäni yksi hyvin vakava puute, ja se on se, että Kristus uskoi helvettiin. En voi kuvitella, että kukaan, joka on todella syvästi inhimillinen, voisi uskoa ikuiseen kidutukseen. Ja Kristus, jos evankeliumeihin on luottaminen, uskoi varmasti ikuiseen rangaistukseen, ja voidaan löytää useita kohtia, joissa hän on täynnä kostonhimoista vihaa ihmisiä kohtaan, jotka eivät kuunnelleet hänen saarnaansa, asenne toisinajattelijoita kohtaan, joka on tavallinen useimmille saarnaajille, mutta joka hieman vähentää Kristuksen kaltaisen poikkeuksellisen henkilön suuruutta... On hyvin kyseenalaista, että ihminen, joka on asianmukaisesti varustettu hyvyydellä, kylväisi tällaisia pelkoja ja kauhuja ihmisten keskuuteen... Minun on pakko todeta, että oppi, jonka mukaan synnin maksuna on helvetin tuli, saarnaa sydämettömyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Russell kirjoitti: "Kristuksen moraalisessa luonteessa on mielestäni yksi hyvin vakava puute, ja se on se, että Kristus uskoi helvettiin. En voi kuvitella, että kukaan, joka on todella syvästi inhimillinen, voisi uskoa ikuiseen kidutukseen. Ja Kristus, jos evankeliumeihin on luottaminen, uskoi varmasti ikuiseen rangaistukseen, ja voidaan löytää useita kohtia, joissa hän on täynnä kostonhimoista vihaa ihmisiä kohtaan, jotka eivät kuunnelleet hänen saarnaansa, asenne toisinajattelijoita kohtaan, joka on tavallinen useimmille saarnaajille, mutta joka hieman vähentää Kristuksen kaltaisen poikkeuksellisen henkilön suuruutta... On hyvin kyseenalaista, että ihminen, joka on asianmukaisesti varustettu hyvyydellä, kylväisi tällaisia pelkoja ja kauhuja ihmisten keskuuteen... Minun on pakko todeta, että oppi, jonka mukaan synnin maksuna on helvetin tuli, saarnaa sydämettömyyttä.

Lue lisää

Tämä oppi on kylvänyt julmuutta maailmaan ja tuonut julmaa kärsimystä monille sukupolville; ja evankelinen Kristus, jos uskomme sen, mitä hänen omat kronikoitsijansa kertovat hänestä, on varmasti osasyyllinen siihen" .

Kristusta vastaan esitettyä syytettä "osittaisesta vastuusta" ikuisen rangaistuksen opista, joka "on tuottanut julmaa kärsimystä monille ihmissukupolville", ei voida jättää agnostikon mielen kuvitelmaksi. Jos Kristus todella opetti, että pelastuneet nauttisivat iankaikkisesta autuudesta ja pelastumattomat kokisivat ikuisen kidutuksen helvetin tulessa, meillä voisi olla syytä kyseenalaistaa hänen luonteensa moraalinen rehellisyys. On vaikea kuvitella, että Jumala, jonka Jeesus Kristus ilmoitti armolliseksi Isäksi, kostaisi tottelemattomille lapsilleen kiduttamalla heitä ikuisesti!

Anonyymi kirjoitti:

Tämä oppi on kylvänyt julmuutta maailmaan ja tuonut julmaa kärsimystä monille sukupolville; ja evankelinen Kristus, jos uskomme sen, mitä hänen omat kronikoitsijansa kertovat hänestä, on varmasti osasyyllinen siihen" .

Kristusta vastaan esitettyä syytettä "osittaisesta vastuusta" ikuisen rangaistuksen opista, joka "on tuottanut julmaa kärsimystä monille ihmissukupolville", ei voida jättää agnostikon mielen kuvitelmaksi. Jos Kristus todella opetti, että pelastuneet nauttisivat iankaikkisesta autuudesta ja pelastumattomat kokisivat ikuisen kidutuksen helvetin tulessa, meillä voisi olla syytä kyseenalaistaa hänen luonteensa moraalinen rehellisyys. On vaikea kuvitella, että Jumala, jonka Jeesus Kristus ilmoitti armolliseksi Isäksi, kostaisi tottelemattomille lapsilleen kiduttamalla heitä ikuisesti!

Lue lisää

Kysymys kuuluu: kärsivätkö katumattomat syntiset ikuisesti vai kärsivätkö he väliaikaisen rangaistuksen, jonka jälkeen he kuolevat toisen kuoleman?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys kuuluu: kärsivätkö katumattomat syntiset ikuisesti vai kärsivätkö he väliaikaisen rangaistuksen, jonka jälkeen he kuolevat toisen kuoleman?

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta perinteinen käsitys helvetistä vallitsi kristillisessä ajattelussa Augustinuksen ajoista aina 1800-luvulle saakka. Yleisesti ottaen perinteisen näkemyksen mukaan katumattoman syntisen ruumiittomat sielut heitetään kuoleman jälkeen helvettiin, jossa heitä rangaistaan kirjaimellisesti ikuisella tulella. Ylösnousemuksessa ruumis ja sielu yhdistyvät, minkä jälkeen jumalaton joutuu helvetin piinaan ja pelastunut paratiisin autuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta perinteinen käsitys helvetistä vallitsi kristillisessä ajattelussa Augustinuksen ajoista aina 1800-luvulle saakka. Yleisesti ottaen perinteisen näkemyksen mukaan katumattoman syntisen ruumiittomat sielut heitetään kuoleman jälkeen helvettiin, jossa heitä rangaistaan kirjaimellisesti ikuisella tulella. Ylösnousemuksessa ruumis ja sielu yhdistyvät, minkä jälkeen jumalaton joutuu helvetin piinaan ja pelastunut paratiisin autuuteen.

Lue lisää

Kuuluisa 1300-luvun italialainen runoilija Dante Alighieri jalosti ja ikuisti nämä helvetin luontaiset mielikuvat varhaiskeskiajalla. Divina Commediassaan hän kuvasi absoluuttisen kauhun paikan, jossa tuomitut kiemurtelivat ja huusivat tuskissaan, kun taas pyhimykset paistattelivat paratiisin loisteessa. Helvetissä jotkut syntiset ulvovat raivoissaan kiehuvan veren kiehuessa, toiset polttavat sieraimiaan kuumassa savussa, ja taas toisia piinaavat myrkylliset käärmeenpuremat.

Anonyymi kirjoitti:

Kuuluisa 1300-luvun italialainen runoilija Dante Alighieri jalosti ja ikuisti nämä helvetin luontaiset mielikuvat varhaiskeskiajalla. Divina Commediassaan hän kuvasi absoluuttisen kauhun paikan, jossa tuomitut kiemurtelivat ja huusivat tuskissaan, kun taas pyhimykset paistattelivat paratiisin loisteessa. Helvetissä jotkut syntiset ulvovat raivoissaan kiehuvan veren kiehuessa, toiset polttavat sieraimiaan kuumassa savussa, ja taas toisia piinaavat myrkylliset käärmeenpuremat.

Lue lisää

Lutherin ja Calvinin varovaisempi lähestymistapa ei pysäyttänyt heitä seuranneita saarnamiehiä ja teologeja, ja he maalasivat helvetin edelleen tulimereksi, jossa jumalattomat palavat ikuisesti. Kuuluisa 1700-luvun yhdysvaltalainen teologi Jonathan Edward kuvasi helvettiä uunina, jossa nestemäinen tuli raivoaa ja täyttää sekä jumalattoman ruumiin että sielun: "Ruumis on tuskassa, se täyttää sen jokaisen osan. Syntiset joutuvat tuskiin; jokainen nivel ja jokainen hermo on sanoinkuvaamattomassa tuskassa. Heitä kidutetaan sormenpäitään myöten. Koko heidän ruumiinsa täyttyy Jumalan vihasta.

Anonyymi kirjoitti:

Lutherin ja Calvinin varovaisempi lähestymistapa ei pysäyttänyt heitä seuranneita saarnamiehiä ja teologeja, ja he maalasivat helvetin edelleen tulimereksi, jossa jumalattomat palavat ikuisesti. Kuuluisa 1700-luvun yhdysvaltalainen teologi Jonathan Edward kuvasi helvettiä uunina, jossa nestemäinen tuli raivoaa ja täyttää sekä jumalattoman ruumiin että sielun: "Ruumis on tuskassa, se täyttää sen jokaisen osan. Syntiset joutuvat tuskiin; jokainen nivel ja jokainen hermo on sanoinkuvaamattomassa tuskassa. Heitä kidutetaan sormenpäitään myöten. Koko heidän ruumiinsa täyttyy Jumalan vihasta.

Lue lisää

Nykyään ne, jotka uskovat kirjaimelliseen, ikuiseen helvetinpaloon, ovat hillitympiä kuvauksissaan jumalattomien kärsimyksistä. Esimerkiksi Robert A. Peterson toteaa kirjassaan Hell Under Closer View: The Case for Eternal Punishment: The Case for Eternal Punishment, että "helvetin tuomari ja herra on Jumala itse. Hän on läsnä helvetissä, mutta ei siunauksessa vaan vihassa. Helvetti merkitsee ikuista rangaistusta, täydellistä tuhoa, hylkäämistä, kauheaa kärsimystä ja sanoinkuvaamatonta surua ja tuskaa. Helvetillä ei ole aikarajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään ne, jotka uskovat kirjaimelliseen, ikuiseen helvetinpaloon, ovat hillitympiä kuvauksissaan jumalattomien kärsimyksistä. Esimerkiksi Robert A. Peterson toteaa kirjassaan Hell Under Closer View: The Case for Eternal Punishment: The Case for Eternal Punishment, että "helvetin tuomari ja herra on Jumala itse. Hän on läsnä helvetissä, mutta ei siunauksessa vaan vihassa. Helvetti merkitsee ikuista rangaistusta, täydellistä tuhoa, hylkäämistä, kauheaa kärsimystä ja sanoinkuvaamatonta surua ja tuskaa. Helvetillä ei ole aikarajaa.

Lue lisää

Sammuttamattoman tulen kuvaa käytetään välittämään ajatus täydellisestä tuhoutumisesta. Sillä ei ole mitään tekemistä kuolemattomien sielujen ikuisen rangaistuksen kanssa. Tässä kohdassa puhutaan selvästi "ihmisten ruumiista", jotka poltetaan tulessa, ei kuolemattomista sieluista, joita kidutetaan ikuisesti. Valitettavasti traditionalistit tulkitsevat tätä kohtaa ja vastaavia Jeesuksen lausuntoja pikemminkin heidän käsityksensä ikuisesta rangaistuksesta kuin tämän vertauskuvan todellisen merkityksen valossa.

Anonyymi kirjoitti:

Sammuttamattoman tulen kuvaa käytetään välittämään ajatus täydellisestä tuhoutumisesta. Sillä ei ole mitään tekemistä kuolemattomien sielujen ikuisen rangaistuksen kanssa. Tässä kohdassa puhutaan selvästi "ihmisten ruumiista", jotka poltetaan tulessa, ei kuolemattomista sieluista, joita kidutetaan ikuisesti. Valitettavasti traditionalistit tulkitsevat tätä kohtaa ja vastaavia Jeesuksen lausuntoja pikemminkin heidän käsityksensä ikuisesta rangaistuksesta kuin tämän vertauskuvan todellisen merkityksen valossa.

Lue lisää

Malakian ja Matteuksen evankeliumien välisenä 400 vuoden aikana ilmestyneessä kirjallisuudessa ei ole yksimielisyyttä jumalattomien kohtalosta. Joissakin teksteissä kuvataan kadotettujen syntisten loputonta kidutusta, kun taas toiset heijastavat Vanhan testamentin näkemystä, jonka mukaan jumalattomat lakkaavat olemasta kokonaan. Tämä ristiriitainen näkökulma johtui todennäköisesti niistä hellenistisistä kulttuuripaineista, joita juutalaiset kokivat tuona aikana, jolloin he olivat hajallaan eri puolilla muinaista Lähi-itää.

Anonyymi kirjoitti:

Malakian ja Matteuksen evankeliumien välisenä 400 vuoden aikana ilmestyneessä kirjallisuudessa ei ole yksimielisyyttä jumalattomien kohtalosta. Joissakin teksteissä kuvataan kadotettujen syntisten loputonta kidutusta, kun taas toiset heijastavat Vanhan testamentin näkemystä, jonka mukaan jumalattomat lakkaavat olemasta kokonaan. Tämä ristiriitainen näkökulma johtui todennäköisesti niistä hellenistisistä kulttuuripaineista, joita juutalaiset kokivat tuona aikana, jolloin he olivat hajallaan eri puolilla muinaista Lähi-itää.

Lue lisää

Valitettavasti useimmat ihmiset eivät ole tietoisia tästä erimielisyydestä, koska traditionalistit väittävät, että juutalaiset uskoivat yleisesti lopulliseen kostoon ikuisen kidutuksen muodossa. Koska Jeesus ja apostolit eivät kumonneet tällaista näkemystä, oletetaan, että he kannattivat sitä. Tällainen oletus perustuu mielikuvitukseen eikä tosiasioihin.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti useimmat ihmiset eivät ole tietoisia tästä erimielisyydestä, koska traditionalistit väittävät, että juutalaiset uskoivat yleisesti lopulliseen kostoon ikuisen kidutuksen muodossa. Koska Jeesus ja apostolit eivät kumonneet tällaista näkemystä, oletetaan, että he kannattivat sitä. Tällainen oletus perustuu mielikuvitukseen eikä tosiasioihin.

Lue lisää

..."toisen kuoleman" ikuiseksi, tietoiseksi olemassaoloksi erillään Jumalasta, vaikka Raamattu, kuten totesimme luvussa 4, sanoo aivan selvästi, että kuolema on tiedostamaton tila. "Toinen kuolema" on todellakin "iankaikkisen elämän" vastakohta, mutta "iankaikkisen kuoleman" merkityksessä, ei ikuisen tietoisen olemassaolon merkityksessä ilman Jumalaa. Lisäksi ajatus kuolleiden sielujen jälleenyhdistymisestä ruumiidensa kanssa välitilan jälkeen ikuisen rangaistuksen saamiseksi voidaan perustella vain dualistisella käsityksellä ihmisluonnosta. Raamatullisesta näkökulmasta katsottuna kuolema on elämän loppuminen, ei sielun ja ruumiin erottaminen toisistaan. "Kaksinkertaisen kuoleman" merkitys on määriteltävä Ilmestyskirjan tekstin ja juutalaisen nykykirjallisuuden perusteella eikä Raamatulle vieraan kreikkalaisen dualismin perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

..."toisen kuoleman" ikuiseksi, tietoiseksi olemassaoloksi erillään Jumalasta, vaikka Raamattu, kuten totesimme luvussa 4, sanoo aivan selvästi, että kuolema on tiedostamaton tila. "Toinen kuolema" on todellakin "iankaikkisen elämän" vastakohta, mutta "iankaikkisen kuoleman" merkityksessä, ei ikuisen tietoisen olemassaolon merkityksessä ilman Jumalaa. Lisäksi ajatus kuolleiden sielujen jälleenyhdistymisestä ruumiidensa kanssa välitilan jälkeen ikuisen rangaistuksen saamiseksi voidaan perustella vain dualistisella käsityksellä ihmisluonnosta. Raamatullisesta näkökulmasta katsottuna kuolema on elämän loppuminen, ei sielun ja ruumiin erottaminen toisistaan. "Kaksinkertaisen kuoleman" merkitys on määriteltävä Ilmestyskirjan tekstin ja juutalaisen nykykirjallisuuden perusteella eikä Raamatulle vieraan kreikkalaisen dualismin perusteella.

Lue lisää

Viimeinen perinteistä helvettinäkökulmaa vastaan esitetty vastaväite on se, että ikuinen kidutus merkitsee kosmisen dualismin ikuista olemassaoloa. Taivas ja helvetti, autuus ja tuska, hyvä ja paha ovat olemassa rinnakkain kautta aikojen. Tämä näkemys on ristiriidassa profeetallisen näkemyksen kanssa uudesta maailmasta, jossa "ei ole enää itkua, valittamista eikä sairautta, sillä entiset ovat menneet pois" (Ilm. 21:4). Miten itku ja suru voidaan unohtaa, kun kadotetut ovat tuskissaan pelastuneiden edessä, kuten vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk. 16:19-31)?

Anonyymi kirjoitti:

Viimeinen perinteistä helvettinäkökulmaa vastaan esitetty vastaväite on se, että ikuinen kidutus merkitsee kosmisen dualismin ikuista olemassaoloa. Taivas ja helvetti, autuus ja tuska, hyvä ja paha ovat olemassa rinnakkain kautta aikojen. Tämä näkemys on ristiriidassa profeetallisen näkemyksen kanssa uudesta maailmasta, jossa "ei ole enää itkua, valittamista eikä sairautta, sillä entiset ovat menneet pois" (Ilm. 21:4). Miten itku ja suru voidaan unohtaa, kun kadotetut ovat tuskissaan pelastuneiden edessä, kuten vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk. 16:19-31)?

Lue lisää

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kosmologisesti perinteinen käsitys helvetistä tuo mukanaan kosmisen dualismin...

Anonyymi kirjoitti:

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kosmologisesti perinteinen käsitys helvetistä tuo mukanaan kosmisen dualismin...

...oppi viimeisestä rangaistuksesta ei ole evankeliumi, vaan evankeliumin hylkäämisen tulos. Se ei suinkaan ole Raamatun tärkein oppi, mutta se vaikuttaa selvästi tapaan, jolla ymmärrämme muut Raamatun opetukset ihmisluonnosta, kuolemasta, pelastuksesta, Jumalan luonteesta, ihmisen kohtalosta ja tulevasta maailmasta.

Anonyymi kirjoitti:

...oppi viimeisestä rangaistuksesta ei ole evankeliumi, vaan evankeliumin hylkäämisen tulos. Se ei suinkaan ole Raamatun tärkein oppi, mutta se vaikuttaa selvästi tapaan, jolla ymmärrämme muut Raamatun opetukset ihmisluonnosta, kuolemasta, pelastuksesta, Jumalan luonteesta, ihmisen kohtalosta ja tulevasta maailmasta.

Lue lisää

Traditionalistit ovat tulkinneet jumalattomien tuhoamiseen liittyvää rikasta terminologiaa ja eläviä kuvia hellenistisen ihmiskäsityksen ja kirkon dogmin valossa tukeutumatta yleisesti hyväksyttyihin raamatuntulkintamenetelmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Traditionalistit ovat tulkinneet jumalattomien tuhoamiseen liittyvää rikasta terminologiaa ja eläviä kuvia hellenistisen ihmiskäsityksen ja kirkon dogmin valossa tukeutumatta yleisesti hyväksyttyihin raamatuntulkintamenetelmiin.

Lue lisää

Leo Tolstoi kirjoittaa, että löytämättä vastausta elämän ja kuoleman kysymyksiin ihminen ratkaisee ne ennen kaikkea ajattelematta niitä. Tämä on tie ulos tietämättömyydestä. Emme tiedä, emme ymmärrä, emme ajattele, emme puhu kuolemasta tai elämän tarkoituksesta.
Toiset menevät nautinnon tielle. Tämä on epikureanismin tuotos. Tietäen elämän toivottomuuden he nauttivat sen eduista niin paljon kuin mahdollista. Heidän tunnuslauseensa on: "Syödään, juodaan ja ollaan iloisia, sillä huomenna saatat kuolla". Tällaiset ihmiset haluavat uskotella itselleen ja muille, etteivät he pelkää kuolemaa lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Leo Tolstoi kirjoittaa, että löytämättä vastausta elämän ja kuoleman kysymyksiin ihminen ratkaisee ne ennen kaikkea ajattelematta niitä. Tämä on tie ulos tietämättömyydestä. Emme tiedä, emme ymmärrä, emme ajattele, emme puhu kuolemasta tai elämän tarkoituksesta.
Toiset menevät nautinnon tielle. Tämä on epikureanismin tuotos. Tietäen elämän toivottomuuden he nauttivat sen eduista niin paljon kuin mahdollista. Heidän tunnuslauseensa on: "Syödään, juodaan ja ollaan iloisia, sillä huomenna saatat kuolla". Tällaiset ihmiset haluavat uskotella itselleen ja muille, etteivät he pelkää kuolemaa lainkaan.

Lue lisää

Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo mielenkiintoisesta egyptiläisestä tavasta. Rikkaiden egyptiläisten kokoontuessa juhlien jälkeen palvelija kantoi usein vieraiden joukossa arkkua, jossa oli puusta veistetty ja maalattu ruumiin kuva, joka muistutti mahdollisimman paljon vainajaa. Kun palvelija avasi arkun, hän näytti tämän kuvan jokaiselle vieraalle ja sanoi: "Katsokaa tätä!". Juokaa nyt ja olkaa iloisia, sillä sellaisia te olette, kun kuolette."

Anonyymi kirjoitti:

Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo mielenkiintoisesta egyptiläisestä tavasta. Rikkaiden egyptiläisten kokoontuessa juhlien jälkeen palvelija kantoi usein vieraiden joukossa arkkua, jossa oli puusta veistetty ja maalattu ruumiin kuva, joka muistutti mahdollisimman paljon vainajaa. Kun palvelija avasi arkun, hän näytti tämän kuvan jokaiselle vieraalle ja sanoi: "Katsokaa tätä!". Juokaa nyt ja olkaa iloisia, sillä sellaisia te olette, kun kuolette."

Lue lisää

kultalusikka kiintiö-ylioppilaiden elitsti-satanistien tyhjänjauhamista teologia tiedekunta-

se siitä.

usko on totta ja raamattu-

muu kaikki on saatanan tyhjänjauhamista ja saatanan ajatuksia.

"Onko mahdollista, että nämä kauheat huudot ovat suloisinta musiikkia Äärettömän Rakkauden korvissa?"


Rakkaus ja ikuinen helvetti - mikään ei voisi olla kauempana toisistaan.

"Uskonnollisesta näkökulmasta voisikin sanoa, että elämä maan päällä on se helvetti, johon meidät on tuomittu kärsimään."

Näin uskon olevan, ainakin osittain. Elämä opettaa.
Nuorena mietin asiaa kovasti ja tein kokeita; kävin auttamassa apua tarvitsevaa päivittäin matkan takana polkupyörällä. Sen päälle sain sukulaiselta kaukomatkan, joita ei juuri silloin tehty. Kun ajattelin vihoissani tosi ikävästi eräästä ihmisestä, ajoin polkupyöräkolarin ja murtui yksi luu.

Edellä vain pieniä esimerkkejä, mutta samantapaisia huomioita on omalla kohdallani useita. Eräälle ihmiselle, joka ei muistanut käskyä "älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi", kävi viime talvena tosi huonosti ja toinen saman käskyn unohtanut halvaantui loppuiäksi vuosia sitten.

Eli kannattaa yrittää elää kymmenen käskyn mukaisesti - oli se sitten itsekästä tai ei.

Epäilen, etteivät monet edes vähänkään valveutuneet ihmiset halua uudestaan syntyä jatkuvasti. Se on vain välttämättömyys, kunnes kyllästyt siihen ja alat etsiä ulospääsyä siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Epäilen, etteivät monet edes vähänkään valveutuneet ihmiset halua uudestaan syntyä jatkuvasti. Se on vain välttämättömyys, kunnes kyllästyt siihen ja alat etsiä ulospääsyä siitä.

Lue lisää

...NASAn astronauteilta. Elokuussa 1978 he käyttivät avaruusaluksessa olevaa spektrogliografia auringonpurkausten tutkimiseen. Yhtäkkiä taivaankappaleen syvyyksistä - 800 000 kilometrin päässä hehkuvasta tähdestä - purkautui heliumpatsas. Hämmentyneiden astronauttien edessä nestekaasuvirta jähmettyi yhtäkkiä. Laite tallensi 70 sekunnin ajan painajaismaisen näyn: tuliseen pylvääseen ilmestyi yhtäkkiä satojatuhansia ihmiskasvoja, joita kidutettiin ikuisissa liekeissä. Astronautit ymmärsivät, että tämä oli helvetti, että se oli olemassa Auringossa, ja he näkivät sen omin silmin. Niin he raportoivat tukikohtaan. Uskomaton viesti ja kaikki siihen liittyvä materiaali oli kuitenkin yksinkertaisesti luokiteltu salaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

...NASAn astronauteilta. Elokuussa 1978 he käyttivät avaruusaluksessa olevaa spektrogliografia auringonpurkausten tutkimiseen. Yhtäkkiä taivaankappaleen syvyyksistä - 800 000 kilometrin päässä hehkuvasta tähdestä - purkautui heliumpatsas. Hämmentyneiden astronauttien edessä nestekaasuvirta jähmettyi yhtäkkiä. Laite tallensi 70 sekunnin ajan painajaismaisen näyn: tuliseen pylvääseen ilmestyi yhtäkkiä satojatuhansia ihmiskasvoja, joita kidutettiin ikuisissa liekeissä. Astronautit ymmärsivät, että tämä oli helvetti, että se oli olemassa Auringossa, ja he näkivät sen omin silmin. Niin he raportoivat tukikohtaan. Uskomaton viesti ja kaikki siihen liittyvä materiaali oli kuitenkin yksinkertaisesti luokiteltu salaiseksi.

Lue lisää

En tiedä, voiko tämä olla totta, mutta tässä tapauksessa se voisi olla chrono mirazh.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, voiko tämä olla totta, mutta tässä tapauksessa se voisi olla chrono mirazh.

Chronomirages:
ovat yhtä muodottomia ja sanoinkuvaamattomia kuin itse aika. Ne syntyvät nykyhetkessä, muistelevat menneisyyttä ja yrittävät vaikuttaa tulevaisuuteen. Toistaiseksi niillä ei ole tieteellistä perustaa, ja niitä pidetään puolimyyttisenä ilmiönä, joka herättää paitsi ihmetystä, myös ymmärrettävää jännitystä, pelkoa ja joskus kauhua. Nämä tunteet ovat erityisen voimakkaita, kun kronomiragit piirtävät kuvia aseellisista konflikteista, hautajaisista ja muista menneisyyden epämiellyttävistä tai yksinkertaisesti käsittämättömistä tapahtumista...

Anonyymi kirjoitti:

Chronomirages:
ovat yhtä muodottomia ja sanoinkuvaamattomia kuin itse aika. Ne syntyvät nykyhetkessä, muistelevat menneisyyttä ja yrittävät vaikuttaa tulevaisuuteen. Toistaiseksi niillä ei ole tieteellistä perustaa, ja niitä pidetään puolimyyttisenä ilmiönä, joka herättää paitsi ihmetystä, myös ymmärrettävää jännitystä, pelkoa ja joskus kauhua. Nämä tunteet ovat erityisen voimakkaita, kun kronomiragit piirtävät kuvia aseellisista konflikteista, hautajaisista ja muista menneisyyden epämiellyttävistä tai yksinkertaisesti käsittämättömistä tapahtumista...

Lue lisää

Vaikka virallinen tiede hyväksyy kronomirage-ilmiön vain osittain, historiasta on säilynyt monia todisteita, jotka osoittavat, että ilmiö havaittiin usein Englannissa ja Skotlannissa jo XVII-XVIII vuosisadoilla. Joitakin vaikuttavimpia taisteluita kuvataan historian eri aikakausina.

Esimerkiksi vuonna 1624 Catonin lähellä Englannissa suuri joukko ihmisiä seurasi veristä taivaallista taistelua useiden tuntien ajan. Se näytti sekä kangastukselta että todelliselta toiminnalta, sillä se muistutti visuaalisesti sumussa näkyvää heijastusta, jota säestivät hyvin todelliset haavoittuneiden huokaukset, laukausten äänet ja hevosten karjunta.

Samanlaisia tapahtumia kirjattiin vuonna 1888 Varazdinin kaupungin yläpuolella Kroatiassa. Vuonna 1914 Britannian armeija havaitsi myös pelottavan sotilaskronomiiran vetäytymisen aikana: jousimiehet ja vanhat ritarit sekä enkelit ja ratsumiehet liikkuivat taivaalla samansuuntaisesti armeijan kulkusuunnan kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka virallinen tiede hyväksyy kronomirage-ilmiön vain osittain, historiasta on säilynyt monia todisteita, jotka osoittavat, että ilmiö havaittiin usein Englannissa ja Skotlannissa jo XVII-XVIII vuosisadoilla. Joitakin vaikuttavimpia taisteluita kuvataan historian eri aikakausina.

Esimerkiksi vuonna 1624 Catonin lähellä Englannissa suuri joukko ihmisiä seurasi veristä taivaallista taistelua useiden tuntien ajan. Se näytti sekä kangastukselta että todelliselta toiminnalta, sillä se muistutti visuaalisesti sumussa näkyvää heijastusta, jota säestivät hyvin todelliset haavoittuneiden huokaukset, laukausten äänet ja hevosten karjunta.

Samanlaisia tapahtumia kirjattiin vuonna 1888 Varazdinin kaupungin yläpuolella Kroatiassa. Vuonna 1914 Britannian armeija havaitsi myös pelottavan sotilaskronomiiran vetäytymisen aikana: jousimiehet ja vanhat ritarit sekä enkelit ja ratsumiehet liikkuivat taivaalla samansuuntaisesti armeijan kulkusuunnan kanssa.

Lue lisää

Toisen maailmansodan aikana raportoitiin ensimmäisen kerran Drossolides-ilmiöstä, joka on tunnettu chronomirage-ilmiö, joka edelleen huolestuttaa matkustajia säännöllisillä esiintymisillään. Alkukesän tunteina Franca-Castellon linnan yllä Kreetan etelärannikolla käydään veristä taistelua aavetaistelijoiden kesken.

Anonyymi kirjoitti:

Toisen maailmansodan aikana raportoitiin ensimmäisen kerran Drossolides-ilmiöstä, joka on tunnettu chronomirage-ilmiö, joka edelleen huolestuttaa matkustajia säännöllisillä esiintymisillään. Alkukesän tunteina Franca-Castellon linnan yllä Kreetan etelärannikolla käydään veristä taistelua aavetaistelijoiden kesken.

Lue lisää

Mikä on chronomirages? Miten sen sanan nyt suomentaisi? Se on ilmiö, jota esiintyy eri puolilla planeettaamme. Tutkijat ympäri maailmaa eivät vielä pysty selittämään tätä mystistä ilmiötä, jossa henkilö tai ryhmä ihmisiä havaitsee kuvia menneisyydestä tai tulevaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Toisen maailmansodan aikana raportoitiin ensimmäisen kerran Drossolides-ilmiöstä, joka on tunnettu chronomirage-ilmiö, joka edelleen huolestuttaa matkustajia säännöllisillä esiintymisillään. Alkukesän tunteina Franca-Castellon linnan yllä Kreetan etelärannikolla käydään veristä taistelua aavetaistelijoiden kesken.

Lue lisää

Niitä voi esiintyä sekä vedessä että maalla, ja useimmiten ne ovat junia, laivoja, lentokoneita, autoja, kaupunkeja tai jopa kokonaisia kohtauksia menneistä taisteluista. Vaikka chronomirage-ilmiötä voi esiintyä lähes kaikkialla maailmassa, joissakin paikoissa sitä esiintyy erityisen usein.

Anonyymi kirjoitti:

Toisen maailmansodan aikana raportoitiin ensimmäisen kerran Drossolides-ilmiöstä, joka on tunnettu chronomirage-ilmiö, joka edelleen huolestuttaa matkustajia säännöllisillä esiintymisillään. Alkukesän tunteina Franca-Castellon linnan yllä Kreetan etelärannikolla käydään veristä taistelua aavetaistelijoiden kesken.

Lue lisää

Versailles Chronomirage

Kaksi neitiä, Annie Moberly ja Elinor Jordan, kävelivät Petit Trialonin puutarhassa. Oli vuosi 1901. Yksi tytöistä tunsi, ettei hän voinut hyvin. Kun naiset katselivat ympärilleen, he yllättyivät nähdessään, että ympäristö oli muuttunut ja näytti enemmän kuningatar Antoinetten aikakaudelta.

Kun innostuneet tytöt alkoivat kysellä ohikulkijoilta, mitä oli tekeillä, nämä eivät osanneet antaa heille selvää vastausta, vaan katsoivat heitä hämmästyneinä. Sitten tytöt huomasivat, että heidän ympärillään olevien vaatteet eivät vastanneet heidän aikakauttaan. Neitien paluu aikanaan tapahtui myös yllättäen ja selittämättömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Toisen maailmansodan aikana raportoitiin ensimmäisen kerran Drossolides-ilmiöstä, joka on tunnettu chronomirage-ilmiö, joka edelleen huolestuttaa matkustajia säännöllisillä esiintymisillään. Alkukesän tunteina Franca-Castellon linnan yllä Kreetan etelärannikolla käydään veristä taistelua aavetaistelijoiden kesken.

Lue lisää

Chronomirages - illuusio ajasta

Tällaisista harhoista, vaeltavasta ajasta, on monia esimerkkejä. Siirtyminen ajassa on mahdollista paitsi menneisyydestä myös tulevaisuudesta.

Tapauksia kronomirageista on runsaasti, samoin kuin silminnäkijöitä. Tutkijat yrittävät selittää tätä ilmiötä sitä todistavien ihmisten liiallisilla vaikutelmilla. Kronomirageja nähneiden ihmisten sanotaan olevan joko stressaantuneita tai hyvin väsyneitä.

Mutta kronomirageja näkee joskus useampi kuin yksi henkilö. Ja on epätodennäköistä, että he kaikki ovat samaan aikaan masentuneessa tilassa. On varmasti vaikeaa selittää sitä, mitä ei voi selittää.

On hyväksyttävä, että monimutkainen planeettamme on edelleen suuri mysteeri meille itsellemme ja että tällaiset ilmiöt ovat olennainen osa sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Chronomirages - illuusio ajasta

Tällaisista harhoista, vaeltavasta ajasta, on monia esimerkkejä. Siirtyminen ajassa on mahdollista paitsi menneisyydestä myös tulevaisuudesta.

Tapauksia kronomirageista on runsaasti, samoin kuin silminnäkijöitä. Tutkijat yrittävät selittää tätä ilmiötä sitä todistavien ihmisten liiallisilla vaikutelmilla. Kronomirageja nähneiden ihmisten sanotaan olevan joko stressaantuneita tai hyvin väsyneitä.

Mutta kronomirageja näkee joskus useampi kuin yksi henkilö. Ja on epätodennäköistä, että he kaikki ovat samaan aikaan masentuneessa tilassa. On varmasti vaikeaa selittää sitä, mitä ei voi selittää.

On hyväksyttävä, että monimutkainen planeettamme on edelleen suuri mysteeri meille itsellemme ja että tällaiset ilmiöt ovat olennainen osa sitä.

Lue lisää

Suomeksi ei ilmeisesti ole sitä sanaa? Mutta englannikse se on : a mirage displaced in time/a projecton of an image from the past into the present/anachronistic mira

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka virallinen tiede hyväksyy kronomirage-ilmiön vain osittain, historiasta on säilynyt monia todisteita, jotka osoittavat, että ilmiö havaittiin usein Englannissa ja Skotlannissa jo XVII-XVIII vuosisadoilla. Joitakin vaikuttavimpia taisteluita kuvataan historian eri aikakausina.

Esimerkiksi vuonna 1624 Catonin lähellä Englannissa suuri joukko ihmisiä seurasi veristä taivaallista taistelua useiden tuntien ajan. Se näytti sekä kangastukselta että todelliselta toiminnalta, sillä se muistutti visuaalisesti sumussa näkyvää heijastusta, jota säestivät hyvin todelliset haavoittuneiden huokaukset, laukausten äänet ja hevosten karjunta.

Samanlaisia tapahtumia kirjattiin vuonna 1888 Varazdinin kaupungin yläpuolella Kroatiassa. Vuonna 1914 Britannian armeija havaitsi myös pelottavan sotilaskronomiiran vetäytymisen aikana: jousimiehet ja vanhat ritarit sekä enkelit ja ratsumiehet liikkuivat taivaalla samansuuntaisesti armeijan kulkusuunnan kanssa.

Lue lisää

Keskiajalta on myös kertomus Euroopasta ja lehtijuttu jossa kerrotaan että eräänä päivänä taivas oli täynnä metallisia lentäviä objekteja jotka taistelivat keskenään. Siitä oli myös puupainatus piirros.

Sitä juuri pelkään; joutuisin Syyriaan lapseksi sodan keskelle tai vielä huonommalle planeetalle kuin maan päälle :)

Anonyymi kirjoitti:

Keskiajalta on myös kertomus Euroopasta ja lehtijuttu jossa kerrotaan että eräänä päivänä taivas oli täynnä metallisia lentäviä objekteja jotka taistelivat keskenään. Siitä oli myös puupainatus piirros.

Lue lisää

Niin on.

Helvetti on ihan varmasti olemassa, ja helvettiplaneettoja on niin monenlaisia ja niitä on paljon. Eikä vain buddhalaisuuden mukaan. MUTTA RANGAISTUKSEN JÄLKEEN - SILLOIN ANNETAAN TAAS UUSI MAHDOLLISUUS. Ei niin kuin kristinuskossa, jossa on vain yksi elämä - sen jälkeen joko IKUINEN taivas tai IKUNEN helvetti - joka ei koskaan lopu.

Eri uskonnoissa on kauniita samanlaisia piirteitä - niitä vaan käytetään hyväksi ahneudessa, vihassa ja sotimisessa; laitetaan ihmiset tappamaan ihmisiä.

Suomi on kristitty maa, mutta miten kristillinen... Emme elä raamatun oppien mukaisesti, emme isoissa asioissa (kuten koronkiskonta tai vielä pahempaa: pankkituotteet, joiden tappioita saatetaan ottaa köyhältä kansalta) emmekä pienemmissä kuten "pyhitä lepopäivä".

"Muutama sata vuotta sitten oli varsin yleinen uskomus, että Jumala loi maailmankaikkeuden ja siinä esiintyvän elämän noin 6000 vuotta sitten".
Kun olin vielä kristitty ja kuuluin erääseen lahkoon, uskoin myös, että maailma oli vain 6000 vuotta vanha ja että maapallo oli ainoa planeetta, jolla oli elämää (sen lisäksi oli vielä joku planeetta?). Eikö se olekin rajoittunut näkemys asioista?

Anonyymi kirjoitti:

"Muutama sata vuotta sitten oli varsin yleinen uskomus, että Jumala loi maailmankaikkeuden ja siinä esiintyvän elämän noin 6000 vuotta sitten".
Kun olin vielä kristitty ja kuuluin erääseen lahkoon, uskoin myös, että maailma oli vain 6000 vuotta vanha ja että maapallo oli ainoa planeetta, jolla oli elämää (sen lisäksi oli vielä joku planeetta?). Eikö se olekin rajoittunut näkemys asioista?

Lue lisää

Eikö se olekin rajoittunut näkemys asioista? Usko, äläkä kyseenalaista mitään. Jos kyseenalaistat jotain, se on jumalanpilkkaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Muutama sata vuotta sitten oli varsin yleinen uskomus, että Jumala loi maailmankaikkeuden ja siinä esiintyvän elämän noin 6000 vuotta sitten".
Kun olin vielä kristitty ja kuuluin erääseen lahkoon, uskoin myös, että maailma oli vain 6000 vuotta vanha ja että maapallo oli ainoa planeetta, jolla oli elämää (sen lisäksi oli vielä joku planeetta?). Eikö se olekin rajoittunut näkemys asioista?

Lue lisää

"Maailmaan olen tullut minulta kysymättä..."

Juuri sillä tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Maailmaan olen tullut minulta kysymättä..."

Juuri sillä tavalla.

Jos tämä kristinuskon helvettiopin opetus olisi totta, ihmisellä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin valittaa tätä kauheaa kohtaloa, että hän ylipäätään syntyy. Sillä jos ihminen ei olisi syntynyt lainkaan, hän ei kärsisi ikuisesti helvetissä. Mutta koska vanhemmilla oli joka tapauksessa lapsia, heitä odottaa helvetin kärsimys.

Anonyymi kirjoitti:

"Maailmaan olen tullut minulta kysymättä..."

Juuri sillä tavalla.

Tässä mielessä lasten hankkiminen on myös hirvittävää itsekkyyttä, egoismia, koska aina on olemassa mahdollisuus, että lapset eivät pelastu. Miksi siis hankkia lapsia, jos on mahdollista, että yksikin heistä joutuu helvettiin? Täällä on niin paljon vastoinkäymisiä.

Anonyymi kirjoitti:

"Maailmaan olen tullut minulta kysymättä..."

Juuri sillä tavalla.

Jos minä olen pelastunut ja nautin ikuisuudesta taivaassa, kun taas kaikki ne, jotka olivat minun läheisiä ja jotka eivät ole pelastuneet, kärsivät helvetissä? On parempi olla helvetissä heidän kanssaan ja kärsiä yhdessä kuin "nauttia" taivaasta, kun rakkaani kärsivät samaan aikaan. Jos joku rakastamasi ihminen kärsii kauheasti, voitko silti nauttia elämästäsi täysillä, vaikka oletkin tässä maailmassa. Silloin kysymys myötätunnosta ei nouse esiin. En voi rakastaa jotakuta, jota pelkään, enkä voi pelätä jotakuta, jota rakastan.

Anonyymi kirjoitti:

"Maailmaan olen tullut minulta kysymättä..."

Juuri sillä tavalla.

Pelkästään se, että et rakasta Jumalaa, on riittävä syy joutua ikuisesti helvettiin. Voitko rakastaa jotakuta, kun tiedät, että hän lähettää ikuiseen kidutukseen kärsimään? Kärsimyksen täytyy tietysti olla kuin rangaistus, mutta sitten saa taas uuden mahdollisuuden. Rangaistuksen kautta oppii jotain. Jopa julmat vanhemmat antavat lapselleen toisen mahdollisuuden, mutta eivät tässä tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkästään se, että et rakasta Jumalaa, on riittävä syy joutua ikuisesti helvettiin. Voitko rakastaa jotakuta, kun tiedät, että hän lähettää ikuiseen kidutukseen kärsimään? Kärsimyksen täytyy tietysti olla kuin rangaistus, mutta sitten saa taas uuden mahdollisuuden. Rangaistuksen kautta oppii jotain. Jopa julmat vanhemmat antavat lapselleen toisen mahdollisuuden, mutta eivät tässä tapauksessa.

Lue lisää

"Pelkästään se, että et rakasta Jumalaa, on riittävä syy joutua ikuisesti helvettiin".

Jos et rakasta julmuutta, se on myös syy joutua IKUISEEN KADOTUKSEEN. Kuinka voit luottaa sellaisen henkilön sanaan, joka lähettää toiset ikuiseen kärsimykseen - ja ilmeisesti nauttii siitä? Ehkä jonain päivänä hän haluaa myös lähettää "pelastuneet" ikuiseen kadotukseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Pelkästään se, että et rakasta Jumalaa, on riittävä syy joutua ikuisesti helvettiin".

Jos et rakasta julmuutta, se on myös syy joutua IKUISEEN KADOTUKSEEN. Kuinka voit luottaa sellaisen henkilön sanaan, joka lähettää toiset ikuiseen kärsimykseen - ja ilmeisesti nauttii siitä? Ehkä jonain päivänä hän haluaa myös lähettää "pelastuneet" ikuiseen kadotukseen.

Lue lisää

Valtion rajat jakavat ja rajoittavat uskontoa. Jos ihminen syntyy rajan tällä puolella, hänen on pakko omaksua paikallinen usko. "Se on perinne. Esi-isämme harjoittivat tätä uskoa. Älkää siis rikkoko ikuisia perustuksia", sanovat perinteen innokkaat vartijat. Jos vilpitön ihminen, joka janoaa etsiä Absoluuttista Totuutta, valitsee ei-valtiollisen uskonnon tutkimushenkensä toteuttamiseksi, hänet leimataan välittömästi luopioksi. Tällainen on surullinen todellisuus.

Mutta sallikaa minun kysyä teiltä, oi täydelliset hengellisyyden asiantuntijat, mitä tekemistä sielun luonteella (uskolla) on perhetraditioiden kanssa, sen alueen kanssa, johon olen pukenut ruumiini, jonkun esi-isäni uskon kanssa ja niin edelleen? Aina lisääntyvä pyrkimys hengelliseen täydellisyyteen on ainoa tekijä, joka määrää ihmisen uskonvalinnan. Koska Totuuden etsijä ei ole tuntenut riittävää puhtautta tietyssä uskontunnustuksessa, hänellä ei ole ainoastaan oikeus hylätä uskontunnustusta, vaan hänen tulisi tehdä niin rehellisyytensä ja vilpittömyytensä luonnollisena seurauksena. Todellinen etsivän työn henki edellyttää ennakkosympatioiden ja -vastaisuuksien puuttumista. Tavoitteena on ainoastaan todellisen näkemyksen saavuttaminen hengellisestä todellisuudesta, ja matkalla tähän tavoitteeseen meidän on jätettävä huomiotta kaikki mahdolliset uskonnolliset ennakkoluulot, jotka vain luovat esteitä tielle kohti absoluuttista totuutta. Jos ihminen pakotetaan harjoittamaan uskontoa, johon hän ei syystä tai toisesta tunne luottamusta, hän ei koskaan ala elää aidosti hengellistä elämää. Hengellisen elämän perustana ovat luja usko ja vastustamaton vetovoima tiettyä uskontoa kohtaan. Mutta kumpikaan näistä ei tule esiin ihmisessä, jos häntä varoitetaan esi-isien perinteestä kertovilla kertomuksilla.
Kaikki määräytyy motivaation puhtauden mukaan. Jos ihminen on aidosti vilpitön, häntä ei koskaan vietellä halvalla imartelulla, jota joku Jumalan palvelijaa imitoiva huijari harjoittaa. "Te olette siunattua Jumalaa kantavaa kansaa! Voimamme on pyhän uskon linnake, ja te olette Jumalan valittu kansa. Kristus kärsi sinun puolestasi! Sinulla ei ole oikeutta pettää Hänen kirkkoaan!" - jatkuvasti mitä erilaisimpien (ja joskus vastakkaisten) kirkkokuntien saarnatuoleista. Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, miettikää vain näitä sanoja. Se on todellakin oppikirjaesimerkki psykologisesta zombifioinnista, jossa painostetaan ihmisen isänmaallisia tunteita. Spekuloimalla ihmisen omallatunnolla ja myötätunnolla hänet pakotetaan tulemaan jonkin lahkon jäseneksi, ja häntä muistutetaan jatkuvasti siitä, että "Kristus kuoli puolestasi" tai että "tämä on se usko, jota isänne kantoivat kunnialla sydämessään". Näiden niin sanottujen kirkkojen keskuudessa keskustellaan myös epätavallisen laajasti aiheesta "maailmanloppu", josta Kristus evankeliumissa kielsi jopa apostoleja puhumasta sanoen, ettei kukaan tiedä tätä aikaa (Mt.24:36). Mutta sekä ortodoksiset että uudet kirkot jättävät itsepintaisesti huomiotta tämän Jeesuksen Kristuksen käskyn.

Anonyymi kirjoitti:

Valtion rajat jakavat ja rajoittavat uskontoa. Jos ihminen syntyy rajan tällä puolella, hänen on pakko omaksua paikallinen usko. "Se on perinne. Esi-isämme harjoittivat tätä uskoa. Älkää siis rikkoko ikuisia perustuksia", sanovat perinteen innokkaat vartijat. Jos vilpitön ihminen, joka janoaa etsiä Absoluuttista Totuutta, valitsee ei-valtiollisen uskonnon tutkimushenkensä toteuttamiseksi, hänet leimataan välittömästi luopioksi. Tällainen on surullinen todellisuus.

Mutta sallikaa minun kysyä teiltä, oi täydelliset hengellisyyden asiantuntijat, mitä tekemistä sielun luonteella (uskolla) on perhetraditioiden kanssa, sen alueen kanssa, johon olen pukenut ruumiini, jonkun esi-isäni uskon kanssa ja niin edelleen? Aina lisääntyvä pyrkimys hengelliseen täydellisyyteen on ainoa tekijä, joka määrää ihmisen uskonvalinnan. Koska Totuuden etsijä ei ole tuntenut riittävää puhtautta tietyssä uskontunnustuksessa, hänellä ei ole ainoastaan oikeus hylätä uskontunnustusta, vaan hänen tulisi tehdä niin rehellisyytensä ja vilpittömyytensä luonnollisena seurauksena. Todellinen etsivän työn henki edellyttää ennakkosympatioiden ja -vastaisuuksien puuttumista. Tavoitteena on ainoastaan todellisen näkemyksen saavuttaminen hengellisestä todellisuudesta, ja matkalla tähän tavoitteeseen meidän on jätettävä huomiotta kaikki mahdolliset uskonnolliset ennakkoluulot, jotka vain luovat esteitä tielle kohti absoluuttista totuutta. Jos ihminen pakotetaan harjoittamaan uskontoa, johon hän ei syystä tai toisesta tunne luottamusta, hän ei koskaan ala elää aidosti hengellistä elämää. Hengellisen elämän perustana ovat luja usko ja vastustamaton vetovoima tiettyä uskontoa kohtaan. Mutta kumpikaan näistä ei tule esiin ihmisessä, jos häntä varoitetaan esi-isien perinteestä kertovilla kertomuksilla.
Kaikki määräytyy motivaation puhtauden mukaan. Jos ihminen on aidosti vilpitön, häntä ei koskaan vietellä halvalla imartelulla, jota joku Jumalan palvelijaa imitoiva huijari harjoittaa. "Te olette siunattua Jumalaa kantavaa kansaa! Voimamme on pyhän uskon linnake, ja te olette Jumalan valittu kansa. Kristus kärsi sinun puolestasi! Sinulla ei ole oikeutta pettää Hänen kirkkoaan!" - jatkuvasti mitä erilaisimpien (ja joskus vastakkaisten) kirkkokuntien saarnatuoleista. Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, miettikää vain näitä sanoja. Se on todellakin oppikirjaesimerkki psykologisesta zombifioinnista, jossa painostetaan ihmisen isänmaallisia tunteita. Spekuloimalla ihmisen omallatunnolla ja myötätunnolla hänet pakotetaan tulemaan jonkin lahkon jäseneksi, ja häntä muistutetaan jatkuvasti siitä, että "Kristus kuoli puolestasi" tai että "tämä on se usko, jota isänne kantoivat kunnialla sydämessään". Näiden niin sanottujen kirkkojen keskuudessa keskustellaan myös epätavallisen laajasti aiheesta "maailmanloppu", josta Kristus evankeliumissa kielsi jopa apostoleja puhumasta sanoen, ettei kukaan tiedä tätä aikaa (Mt.24:36). Mutta sekä ortodoksiset että uudet kirkot jättävät itsepintaisesti huomiotta tämän Jeesuksen Kristuksen käskyn.

Lue lisää

Tämä on kuitenkin aivan luonnollista: voisivatko he kieltäytyä tällaisesta loistavasta tilaisuudesta vaikuttaa niiden psyykeen, joita ei ole vielä rekrytoitu? Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö voisi omaksua myös heidän uskoaan, ja ehkäpä pelastuisin ikuisesta helvetistä, ja maailmanloppu olisi minulle menestys? Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko ovat yhteensopimattomia.
Palatakseni uskonnonopetuksen kansallisiin näkökohtiin on todettava, että oikeat kristityt ovat aina korostaneet, että kansallisella kysymyksellä ei ole mitään tekemistä hengellisyyden kanssa. Erityisesti apostoli Paavali kirjoitti seuraavaa: "Ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus." (Kol.Z:11). Paavali ei selvästikään tarkoittanut mielikuvituksellista lihamyllyä, jossa kaikki sekoitettiin yhteen. Ulkoisesti niin olivat juutalaiset, skyytit, orjat ja vapaat, mutta todellisen kristityn hengelliselle näkemykselle kaikkialla oli vain Kristus. Toisin sanoen hengellinen ihminen unohtaa yleensä sekä oman että vieraan kansakunnan kansalliset erot ja erityispiirteet. Joko etsit Herraa koko sydämestäsi tai et ole kiinnostunut - tämä on hengellisestä näkökulmasta katsottuna asteikko. Jonkun määritteleminen uskoa lähellä olevaksi hänen taustansa perusteella on yhtä järjetöntä kuin arvioida ihmisen puusepäntaitoja hänen isoisänsä ruoanlaittotaitojen perusteella.
Vaikka meillä ei ole epäilyksiä monien nykypäivän kristittyjen hyvistä aikeista, emme voi koskaan hyväksyä heidän ... tapojaan painostaa ihmisiä, sillä se on yksilön peiteltyä hyväksikäyttöä ja yksinkertaisesti sanottuna alkeellista zombisointia. Vaishnavismi tarjoaa vilpittömien ihmisten harkittavaksi autenttisen kuvauksen sielun asemasta, Jumalasta, tiestä täydellisyyteen ja täydellisyydestä itsessään, joka on krishna-preman (jumalallisen rakkauden saavuttaminen epäitsekkäänä itsensä antamisena Herralle). Mutta aito Vaishnava ei koskaan anna painostaa itseään millään tavalla pelaamalla ihmisen tunteilla ja heikkouksilla. Kehotamme kaikkia uskontokuntia saarnaamaan rehellisesti. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, on parempi olla sanomatta mitään kuin toistella perehtymättömälle yleisölle, että Kristus kuoli puolestamme tai että meidän on uskottava niin ja näin, koska bolsevikit ampuivat oikeamielisen tsaari Nikolain. Järkevälle ihmiselle on täysin selvää, että saarnaaja alkaa loukata ihmisen tunteita silloin, kun hänellä ei ole muuta sanottavaa, mutta jos saarnaaja ei tee muuta, hänen uskonnollaan ei ole muuta sanottavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on kuitenkin aivan luonnollista: voisivatko he kieltäytyä tällaisesta loistavasta tilaisuudesta vaikuttaa niiden psyykeen, joita ei ole vielä rekrytoitu? Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö voisi omaksua myös heidän uskoaan, ja ehkäpä pelastuisin ikuisesta helvetistä, ja maailmanloppu olisi minulle menestys? Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko ovat yhteensopimattomia.
Palatakseni uskonnonopetuksen kansallisiin näkökohtiin on todettava, että oikeat kristityt ovat aina korostaneet, että kansallisella kysymyksellä ei ole mitään tekemistä hengellisyyden kanssa. Erityisesti apostoli Paavali kirjoitti seuraavaa: "Ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus." (Kol.Z:11). Paavali ei selvästikään tarkoittanut mielikuvituksellista lihamyllyä, jossa kaikki sekoitettiin yhteen. Ulkoisesti niin olivat juutalaiset, skyytit, orjat ja vapaat, mutta todellisen kristityn hengelliselle näkemykselle kaikkialla oli vain Kristus. Toisin sanoen hengellinen ihminen unohtaa yleensä sekä oman että vieraan kansakunnan kansalliset erot ja erityispiirteet. Joko etsit Herraa koko sydämestäsi tai et ole kiinnostunut - tämä on hengellisestä näkökulmasta katsottuna asteikko. Jonkun määritteleminen uskoa lähellä olevaksi hänen taustansa perusteella on yhtä järjetöntä kuin arvioida ihmisen puusepäntaitoja hänen isoisänsä ruoanlaittotaitojen perusteella.
Vaikka meillä ei ole epäilyksiä monien nykypäivän kristittyjen hyvistä aikeista, emme voi koskaan hyväksyä heidän ... tapojaan painostaa ihmisiä, sillä se on yksilön peiteltyä hyväksikäyttöä ja yksinkertaisesti sanottuna alkeellista zombisointia. Vaishnavismi tarjoaa vilpittömien ihmisten harkittavaksi autenttisen kuvauksen sielun asemasta, Jumalasta, tiestä täydellisyyteen ja täydellisyydestä itsessään, joka on krishna-preman (jumalallisen rakkauden saavuttaminen epäitsekkäänä itsensä antamisena Herralle). Mutta aito Vaishnava ei koskaan anna painostaa itseään millään tavalla pelaamalla ihmisen tunteilla ja heikkouksilla. Kehotamme kaikkia uskontokuntia saarnaamaan rehellisesti. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, on parempi olla sanomatta mitään kuin toistella perehtymättömälle yleisölle, että Kristus kuoli puolestamme tai että meidän on uskottava niin ja näin, koska bolsevikit ampuivat oikeamielisen tsaari Nikolain. Järkevälle ihmiselle on täysin selvää, että saarnaaja alkaa loukata ihmisen tunteita silloin, kun hänellä ei ole muuta sanottavaa, mutta jos saarnaaja ei tee muuta, hänen uskonnollaan ei ole muuta sanottavaa.

Lue lisää

Maharajan sanoja:
Kopernikaaninen vallankumous uskonnollisissa näkemyksissä

Maailmassa on monia uskonnollisia käsitteitä. Ne kiertävät kiertoradallaan keskeisen Totuuden ympärillä ja kilpailevat toistensa kanssa ylivallasta. Kristityt uskovat, että pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta, muslimit Muhammedin kautta…
... Kukin uskonto tarjoaa pyhiin kirjoituksiinsa ja pyhimysten ilmestyksiin perustuen oman käsityksensä Jumalasta ja jumalallisesta maailmasta. Srila Sridhar Maharaj sanoi: "Ihminen liittyy tiettyyn uskontoon sisäisen pyrkimyksensä ja totuuden janonsa mukaan.

Jumalalla on lukemattomia avatareita, jotka laskeutuvat tähän maailmaan paikan, ajan ja olosuhteiden sekä ihmisen henkisen tarpeen ja kyvyn havaita Totuus mukaan. ... Tämä on uskonnollisten perinteiden alkuperä.

Jumala esitetään yleensä universaalisen äärettömän suuruuden ruumiillistumana. Syvempi tarkastelu paljastaa jumalallisen läsnäolon kaiken läpäisevän. Nämä ovat Absoluutin ilmenemisen äärimmäisiä puolia. …
...


Jos hyväksymme ajatuksen uskonnollisesta moniarvoisuudesta, siitä seuraa loogisesti kysymys - kuinka lähellä tämä tai tuo käsite on totuutta? Toisinajattelija teologi John Hick kirjoittaa Vatikaanille lähettämässään kirjeessä seuraavaa: "Teosentrismi, joka sallii uskonnollisten näkemysten moninaisuuden, avaa tien Kristuksen maailmaa korkeampiin maailmoihin. Näin päädymme uuteen paradigmaan, joka kieltää Kristuksen uskonnollisen maailmankaikkeuden keskipisteenä ja vahvistaa sen sijaan Jumalan. Tämä ajattelujärjestelmä on yhtä mullistava kuin kopernikaaninen näkemys, jonka mukaan maailmankaikkeuden keskus ei ole maapallo vaan aurinko. Kaikkien uskontojen, myös kristinuskon, kiertoratojen keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Jumala, perimmäinen transsendentti todellisuus.

Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa eri etäisyyksillä, ja ne planeetat, jotka ovat lähempänä valopilveä, muistuttavat sitä rakenteeltaan ja ilmakehän koostumukseltaan. Kaikki uskonnot pyörivät absoluuttisen totuuden ympärillä, mutta miten voimme määrittää niiden käsitteiden syvyyden?

Anonyymi kirjoitti:

Maharajan sanoja:
Kopernikaaninen vallankumous uskonnollisissa näkemyksissä

Maailmassa on monia uskonnollisia käsitteitä. Ne kiertävät kiertoradallaan keskeisen Totuuden ympärillä ja kilpailevat toistensa kanssa ylivallasta. Kristityt uskovat, että pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta, muslimit Muhammedin kautta…
... Kukin uskonto tarjoaa pyhiin kirjoituksiinsa ja pyhimysten ilmestyksiin perustuen oman käsityksensä Jumalasta ja jumalallisesta maailmasta. Srila Sridhar Maharaj sanoi: "Ihminen liittyy tiettyyn uskontoon sisäisen pyrkimyksensä ja totuuden janonsa mukaan.

Jumalalla on lukemattomia avatareita, jotka laskeutuvat tähän maailmaan paikan, ajan ja olosuhteiden sekä ihmisen henkisen tarpeen ja kyvyn havaita Totuus mukaan. ... Tämä on uskonnollisten perinteiden alkuperä.

Jumala esitetään yleensä universaalisen äärettömän suuruuden ruumiillistumana. Syvempi tarkastelu paljastaa jumalallisen läsnäolon kaiken läpäisevän. Nämä ovat Absoluutin ilmenemisen äärimmäisiä puolia. …
...


Jos hyväksymme ajatuksen uskonnollisesta moniarvoisuudesta, siitä seuraa loogisesti kysymys - kuinka lähellä tämä tai tuo käsite on totuutta? Toisinajattelija teologi John Hick kirjoittaa Vatikaanille lähettämässään kirjeessä seuraavaa: "Teosentrismi, joka sallii uskonnollisten näkemysten moninaisuuden, avaa tien Kristuksen maailmaa korkeampiin maailmoihin. Näin päädymme uuteen paradigmaan, joka kieltää Kristuksen uskonnollisen maailmankaikkeuden keskipisteenä ja vahvistaa sen sijaan Jumalan. Tämä ajattelujärjestelmä on yhtä mullistava kuin kopernikaaninen näkemys, jonka mukaan maailmankaikkeuden keskus ei ole maapallo vaan aurinko. Kaikkien uskontojen, myös kristinuskon, kiertoratojen keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Jumala, perimmäinen transsendentti todellisuus.

Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa eri etäisyyksillä, ja ne planeetat, jotka ovat lähempänä valopilveä, muistuttavat sitä rakenteeltaan ja ilmakehän koostumukseltaan. Kaikki uskonnot pyörivät absoluuttisen totuuden ympärillä, mutta miten voimme määrittää niiden käsitteiden syvyyden?

Lue lisää

Vedalaisten tekstien mukaan kaikki on kuitenkin eri tavalla kuin kristinuskossa. Myös sielun käsite.

Bhakti Sudhir Goswami
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.

Tiede sanoo: jokainen toiminta aiheuttaa yhtä paljon vastustusta. Kuulostaa yksinkertaiselta - mutta kuinka monimutkainen karman laki onkaan toiminnassa! Varsinkin kun otetaan huomioon, että siinä otetaan huomioon paitsi teot myös sanat. Silloin jo ennestään monimutkainen syy-seuraus-suhteiden kuvio näyttää ratkaisemattomalta sekamelskalta. Epätoivoisesti yrittäessään ymmärtää mitään, jopa uskovainen ihminen saattaa huudahtaa: "Mutta miksi Jumala sallii tämän?" "Miksi Jumala sallii tämän?" Päinvastoin, miten hän voisi olla tekemättä sitä, sillä muuten hän rikkoisi vapaata tahtoamme. Varmasti Jumalalla (äärettömällä olennolla) on parempaa tekemistä kuin aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä järjettömille lapsilleen (rajallisille luoduille).

Anonyymi kirjoitti:

Vedalaisten tekstien mukaan kaikki on kuitenkin eri tavalla kuin kristinuskossa. Myös sielun käsite.

Bhakti Sudhir Goswami
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.

Tiede sanoo: jokainen toiminta aiheuttaa yhtä paljon vastustusta. Kuulostaa yksinkertaiselta - mutta kuinka monimutkainen karman laki onkaan toiminnassa! Varsinkin kun otetaan huomioon, että siinä otetaan huomioon paitsi teot myös sanat. Silloin jo ennestään monimutkainen syy-seuraus-suhteiden kuvio näyttää ratkaisemattomalta sekamelskalta. Epätoivoisesti yrittäessään ymmärtää mitään, jopa uskovainen ihminen saattaa huudahtaa: "Mutta miksi Jumala sallii tämän?" "Miksi Jumala sallii tämän?" Päinvastoin, miten hän voisi olla tekemättä sitä, sillä muuten hän rikkoisi vapaata tahtoamme. Varmasti Jumalalla (äärettömällä olennolla) on parempaa tekemistä kuin aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä järjettömille lapsilleen (rajallisille luoduille).

Lue lisää

Jotkut yrittävät tasapainottaa vääryyttä hyvien tekojen, velvollisuuksien tai tieteellisen teknologian kanssa. Tämä todennäköisesti viivästyttää takaisinmaksua jonkin aikaa, mutta lopulta se osoittautuu kuitenkin turhaksi. Karman lakien toimintaa ei ole helppo ennustaa tai estää.

Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä se, että emme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin, ole yllättävää - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että synnymme olosuhteisiin, jotka eivät ole sattumanvaraisia - ne ovat menneisyyden omien tekojemme luomia. Vapaan tahdon avulla me itse luomme olosuhteet (sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti). Jos tätä ei tunnusteta, se merkitsee tavallaan yksilöllisyyden kieltämistä.


Mitä tulee lapsiin, sukulaisiin jne. - jaamme jossain määrin heidän karmallisen kohtalonsa, mutta emme voi olla täysin vastuussa heidän elämänsä olosuhteista. Jos kaikki tekijät otetaan huomioon, tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja koska meillä on laaja henkilökohtainen vastuuntuntomme, saatamme jopa tahattomasti väheksyä heidän yksilöllisyydentuntoaan.

Jos henkilö joutuu onnettomuuteen tai on vaikeuksissa, tarkoittaako se, että hän on paha? Ei tietenkään. Hän voi olla ihanin tuntemamme ihminen, mutta meidän ei pidä unohtaa, että karmareaktiot piinaavat häntä. On luonnollista miettiä: "Miksi?" On jopa kirja nimeltä "Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita?". Vastaus on yksi sana - karma. Tyhjentävämpää vastausta ei voisi olla. Sillä on syvällinen filosofia, joka seisoo vankalla tieteellisellä pohjalla (ja on siksi vankka).

Elämä on erottamaton osa kärsimystä. Tavalla tai toisella kaikki kärsivät. Vaikka kärsimys, syntymän, sairauden, vanhuuden ja kuoleman tuska olisi kuinka erilaista tahansa, kaikkien on määrä kokea se. Silti haluamme onnellisuutta, ainakin siinä vähimmäismäärässä, jonka ymmärrämme sanalla "normaali elämä". Vastustamme sitä, että ihmiset kärsivät kohtuuttomasti tai ansaitsemattomasti, mutta emme voi tehdä asialle mitään. Tämän tunnustaminen ei tarkoita sitä, että vetäydymme resignoituneesti fatalismiin (hylkäämme velvollisuudet, vastuun, itsemme parantamisen); meidän on vain opittava olemaan kiintymättä toimintamme tuloksiin, olemaan riippuvaisia niistä ja tavoittelematta niitä hinnalla millä hyvänsä. Loppujen lopuksi tätä maailmaa ei ole luotu antamaan meille nautintoa. Toisin uskominen olisi harhaa; tällainen odotus johtaisi pettymykseen ja toiveiden romahtamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut yrittävät tasapainottaa vääryyttä hyvien tekojen, velvollisuuksien tai tieteellisen teknologian kanssa. Tämä todennäköisesti viivästyttää takaisinmaksua jonkin aikaa, mutta lopulta se osoittautuu kuitenkin turhaksi. Karman lakien toimintaa ei ole helppo ennustaa tai estää.

Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä se, että emme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin, ole yllättävää - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että synnymme olosuhteisiin, jotka eivät ole sattumanvaraisia - ne ovat menneisyyden omien tekojemme luomia. Vapaan tahdon avulla me itse luomme olosuhteet (sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti). Jos tätä ei tunnusteta, se merkitsee tavallaan yksilöllisyyden kieltämistä.


Mitä tulee lapsiin, sukulaisiin jne. - jaamme jossain määrin heidän karmallisen kohtalonsa, mutta emme voi olla täysin vastuussa heidän elämänsä olosuhteista. Jos kaikki tekijät otetaan huomioon, tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja koska meillä on laaja henkilökohtainen vastuuntuntomme, saatamme jopa tahattomasti väheksyä heidän yksilöllisyydentuntoaan.

Jos henkilö joutuu onnettomuuteen tai on vaikeuksissa, tarkoittaako se, että hän on paha? Ei tietenkään. Hän voi olla ihanin tuntemamme ihminen, mutta meidän ei pidä unohtaa, että karmareaktiot piinaavat häntä. On luonnollista miettiä: "Miksi?" On jopa kirja nimeltä "Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita?". Vastaus on yksi sana - karma. Tyhjentävämpää vastausta ei voisi olla. Sillä on syvällinen filosofia, joka seisoo vankalla tieteellisellä pohjalla (ja on siksi vankka).

Elämä on erottamaton osa kärsimystä. Tavalla tai toisella kaikki kärsivät. Vaikka kärsimys, syntymän, sairauden, vanhuuden ja kuoleman tuska olisi kuinka erilaista tahansa, kaikkien on määrä kokea se. Silti haluamme onnellisuutta, ainakin siinä vähimmäismäärässä, jonka ymmärrämme sanalla "normaali elämä". Vastustamme sitä, että ihmiset kärsivät kohtuuttomasti tai ansaitsemattomasti, mutta emme voi tehdä asialle mitään. Tämän tunnustaminen ei tarkoita sitä, että vetäydymme resignoituneesti fatalismiin (hylkäämme velvollisuudet, vastuun, itsemme parantamisen); meidän on vain opittava olemaan kiintymättä toimintamme tuloksiin, olemaan riippuvaisia niistä ja tavoittelematta niitä hinnalla millä hyvänsä. Loppujen lopuksi tätä maailmaa ei ole luotu antamaan meille nautintoa. Toisin uskominen olisi harhaa; tällainen odotus johtaisi pettymykseen ja toiveiden romahtamiseen.

Lue lisää

Srila Sridhar Maharaj sanoi kerran: "Epäilys ja ... ovat pahimmat viholliset. Voi olla askeleen päässä totuudesta ja joutua oman epäilyksensä pettämäksi - menneen karman seurauksena... Karman takia joudumme tiettyihin olosuhteisiin, mutta se ei estä pääasiaa - henkistä elämää. Se voidaan ja se pitäisi aloittaa siitä, missä ikinä olemmekaan; on välttämätöntä voittaa kaikki samskarat1 , jotka pitävät mielemme ennakkoluulojen ja epäluottamuksen vallassa.

Jopa karmallisten olosuhteiden pauloissa meillä on aina toivoa pelastuksesta – Veda-teksiti sanoo, että ihmiselämä on ainutlaatuinen tilaisuus saavuttaa vapaus (vapautuminen) kuoleman maailmasta. Ensimmäiseksi on käännettävä huomio pois loputtomasti häiritsevästä maallisesta houkutuksesta, joka riistää sielulta sen rikkaudet - uskon hienovaraiseen elämännäkymään uskossa. Ikuinen ei koskaan löydä onnea ajallisesta. Aivan kuten auringon säteet ovat peräisin auringosta, sielu on peräisin Korkeimmasta Olennosta, Tietoisuuden Auringosta - kaikkien olentojen lähteestä.

Anonyymi kirjoitti:

Srila Sridhar Maharaj sanoi kerran: "Epäilys ja ... ovat pahimmat viholliset. Voi olla askeleen päässä totuudesta ja joutua oman epäilyksensä pettämäksi - menneen karman seurauksena... Karman takia joudumme tiettyihin olosuhteisiin, mutta se ei estä pääasiaa - henkistä elämää. Se voidaan ja se pitäisi aloittaa siitä, missä ikinä olemmekaan; on välttämätöntä voittaa kaikki samskarat1 , jotka pitävät mielemme ennakkoluulojen ja epäluottamuksen vallassa.

Jopa karmallisten olosuhteiden pauloissa meillä on aina toivoa pelastuksesta – Veda-teksiti sanoo, että ihmiselämä on ainutlaatuinen tilaisuus saavuttaa vapaus (vapautuminen) kuoleman maailmasta. Ensimmäiseksi on käännettävä huomio pois loputtomasti häiritsevästä maallisesta houkutuksesta, joka riistää sielulta sen rikkaudet - uskon hienovaraiseen elämännäkymään uskossa. Ikuinen ei koskaan löydä onnea ajallisesta. Aivan kuten auringon säteet ovat peräisin auringosta, sielu on peräisin Korkeimmasta Olennosta, Tietoisuuden Auringosta - kaikkien olentojen lähteestä.

Lue lisää

Vedalaisuudessa kuitenkin:
"Kauneus on voiman yläpuolella ja myötätunto on oikeudenmukaisuuden yläpuolella”. Jumala on kauneuden ja harmonian henkilöitymä.

Anonyymi kirjoitti:

Srila Sridhar Maharaj sanoi kerran: "Epäilys ja ... ovat pahimmat viholliset. Voi olla askeleen päässä totuudesta ja joutua oman epäilyksensä pettämäksi - menneen karman seurauksena... Karman takia joudumme tiettyihin olosuhteisiin, mutta se ei estä pääasiaa - henkistä elämää. Se voidaan ja se pitäisi aloittaa siitä, missä ikinä olemmekaan; on välttämätöntä voittaa kaikki samskarat1 , jotka pitävät mielemme ennakkoluulojen ja epäluottamuksen vallassa.

Jopa karmallisten olosuhteiden pauloissa meillä on aina toivoa pelastuksesta – Veda-teksiti sanoo, että ihmiselämä on ainutlaatuinen tilaisuus saavuttaa vapaus (vapautuminen) kuoleman maailmasta. Ensimmäiseksi on käännettävä huomio pois loputtomasti häiritsevästä maallisesta houkutuksesta, joka riistää sielulta sen rikkaudet - uskon hienovaraiseen elämännäkymään uskossa. Ikuinen ei koskaan löydä onnea ajallisesta. Aivan kuten auringon säteet ovat peräisin auringosta, sielu on peräisin Korkeimmasta Olennosta, Tietoisuuden Auringosta - kaikkien olentojen lähteestä.

Lue lisää

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

...
Jumala on aina täydellinen Itsessään, sillä Hän ylläpitää kaikkea. Shastrat ANTAVAT ERILAISIA LAUSUNTOJA RIIPPUEN TOTUUTTA ETSIVIEN TIETOISUUDEN TASOSTA. Lapsille ei voi kertoa kaikkea kerralla. Totuus paljastuu paloittain, vähitellen. Myös shastrat käyttävät samanlaista tekniikkaa, jotta eri ihmiset voivat saada henkistä tietoa tietoisuutensa TASON MUKAAN. Kun he saavuttavat tietyn tason, shastrat sanovat: "Se ei ole vielä kaikki, lapseni. On jotain vieläkin monimutkaisempaa." Tämä johtuu siitä, että eri tietäjät, rishit, ovat antaneet shastrojen ilmoitukset eri aikoina ja eri ihmisille.

...
Vedalaisessa kulttuurissa on universaalia historiaa, joka ei koske ainoastaan yhtä kansaa, vaan myös muita maailman alueita ja muita planeettoja ja muita maailmankaikkeuksia, joilla on erilaisia ulottuvuuksia. Sen vuoksi vedalaisen filosofian tarjoamat henkiset opetukset ovat universaaleja, kaikkia eläviä olentoja varten.
...
Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.

Anonyymi kirjoitti:

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

...
Jumala on aina täydellinen Itsessään, sillä Hän ylläpitää kaikkea. Shastrat ANTAVAT ERILAISIA LAUSUNTOJA RIIPPUEN TOTUUTTA ETSIVIEN TIETOISUUDEN TASOSTA. Lapsille ei voi kertoa kaikkea kerralla. Totuus paljastuu paloittain, vähitellen. Myös shastrat käyttävät samanlaista tekniikkaa, jotta eri ihmiset voivat saada henkistä tietoa tietoisuutensa TASON MUKAAN. Kun he saavuttavat tietyn tason, shastrat sanovat: "Se ei ole vielä kaikki, lapseni. On jotain vieläkin monimutkaisempaa." Tämä johtuu siitä, että eri tietäjät, rishit, ovat antaneet shastrojen ilmoitukset eri aikoina ja eri ihmisille.

...
Vedalaisessa kulttuurissa on universaalia historiaa, joka ei koske ainoastaan yhtä kansaa, vaan myös muita maailman alueita ja muita planeettoja ja muita maailmankaikkeuksia, joilla on erilaisia ulottuvuuksia. Sen vuoksi vedalaisen filosofian tarjoamat henkiset opetukset ovat universaaleja, kaikkia eläviä olentoja varten.
...
Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.

Lue lisää

Fyysisellä tasolla tapahtuvan syntymän ja kuoleman välillä sielut kulkevat maailmankaikkeuden läpi karmansa mukaisesti, ja liikkuminen määräytyy heidän materialististen halujensa ja kiintymystensä mukaan. …
Harvinaiset sielut, jotka ovat saavuttaneet valaistumisen, vapautuvat aineen maailmasta ja palaavat puhtaan tietoisuuden maailmaan. Joskus jotkut jäävät aineelliseen maailmaan omasta vapaasta tahdostaan pelastamaan ja opastamaan langenneita sieluja. Tällaisia sieluja ei kuitenkaan pidetä ehdollistuneina, koska ne suorittavat korkeampaa tehtävää, eivätkä tee eroa aineen ja hengen maailman välillä ja tiedostavat ikuisen luontonsa.


Muinaiset Vedat kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikajaksoja ja sen tunteita ennen syntymää. Sanotaan, että erityisen onnekkaat sielut, joilla on hallussaan henkisen tiedon varasto, voivat muistaa sata viimeistä elämäänsä ja pyytää Kaikkivaltiasta antamaan heille tilaisuuden henkiseen harjoittamiseen nykyisessä inkarnaatiossa. Useimmilla vähemmän kokeneilla sieluilla ei ole tällaista muistia. Syntymän jälkeen elävä olento ... jossa uusi elämä ... kyynelten ja kärsimyksen kera. Sitten vanhempien rakastavan huolenpidon alaisena ruumiillistunut sielu oppii hallitsemaan aistejaan. Toisin kuin villieläimet, jotka voivat syntyessään elää itsenäistä elämää hyvin pian, ihmisellä kestää kauan hankkia elämän ylläpitämiseen tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä on aikuistumisen prosessi.

...
Useissa vedalaisissa teoksissa kuvataan vaihtelevan yksityiskohtaisesti sielujen vaellusta aineellisessa maailmankaikkeudessa ja rangaistuksia, jotka odottavat heitä heidän syntisistä toimistaan. Menemättä yksityiskohtiin voidaan sanoa, että kaikki pahat tekomme aiheuttavat erilaisia kielteisiä reaktioita. Ja hyveelliset teot synnyttävät myönteisiä reaktioita. Siksi tuleva kohtalomme aineellisessa maailmassa riippuu syntisistä ja hyveellisistä teoistamme.

Koska sanalla "synti" on epäselvä uskonnollinen konteksti, meidän on pohdittava sen luonnetta. Sielulla on vapaa tahto. Tämä vapaus ilmenee kolmenlaisena: suotuisina, epäsuotuisina ja ennen kaikkea henkisinä tekoina, jotka eivät liity kuolevaisten maailmaan.
...
Energian säilymisen periaate todisteena sielun kuolemattomuudesta.

Toinen tunnettu fysiikan laki on energian säilymisen periaate. Energia ei tule mistään eikä katoa. Tärkein todiste sielun olemassaolosta on itse elämä sen moninaisissa ilmenemismuodoissa. Kuollut ruumis menettää elämänenergian ja hajoaa siksi. Tämän lain logiikan mukaan energia on olemassa ikuisesti, mutta se on eri muodoissaan ja jatkaa ikuisesti liikkumistaan.

Tästä seuraa myönteinen johtopäätös, että sieluina meillä on potentiaalisesti kuolemattomuuden voima. Ainoastaan materialistinen tietoisuus ja samaistuminen aineelliseen kuoreen saa meidät ajattelemaan, että synnymme ja kuolemme. Bhagavad-gita todistaa, että olemme olleet olemassa menneisyydessä ja tulemme olemaan olemassa tulevaisuudessa.

...
Yli 90 prosenttia Vedan kirjallisuudesta on Karma Kāṇḍaa - toimintaa hyödyn saamiseksi, pyrkimystä aineelliseen hyötyyn.
...
Karma - kosminen laki

Sillä ei ole merkitystä, uskonko vai en: laki on laki...
Karman laki pätee kaikkeen maailmankaikkeudessa: planeettojen syntyyn ja naapurissa asuvan vauvan itkuun.
Karma ja kohtalo
Koko länsimainen filosofia voidaan jakaa kahteen leiriin: toisaalta predestinaatio- tai kohtalo-oppiin ja toisaalta vapaan tahdon opin kannattajiin.
Molemmat leirit ovat pitkittyneessä kiistassa, ja karman lain ymmärtäminen pystyy sovittamaan nämä kaksi sotaa käyvää osapuolta yhteen.
Vaikka emme voi hallita kohtaloamme, se ei tarkoita, ettei meillä olisi vapaata tahtoa.
Karma edustaa itse asiassa vain toiminnan neljättä vaihetta: sitä, mikä on jo tapahtunut (prarabdha).
Edeltäviä vaiheita on kuitenkin 3
Bija on ensimmäinen vaihe. Tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä". Se on karma siemenen muodossa. Jos tekijät ovat suotuisia, karman hedelmä kasvaa siemenestä.
Itse asiassa nämä ovat meidän toiveemme. Olipa kyseessä aineellinen tai henkinen halu, ne johtavat meidät tiettyihin päätöksiin: täytämmekö kyseisen halun vai emme. Tämä on toinen vaihe.

Kūṭa-stha on päätöksentekovaihe. Tässä vaiheessa pystymme pysähtymään emmekä tee vaarallisia päätöksiä. Mutta jos toimiin silti ryhdytään, se on seuraava vaihe.
Tässä yhteydessä on ymmärrettävä seuraava seikka. Halut ovat syntisiä ja ei-syntisiä. Joitakin niistä voidaan sietää, toisia ei. Joitakin haluja on jopa vaarallista sietää. Esimerkiksi elimistön luonnollisten tarpeiden täyttämättä jättäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin.
Syntisiä haluja voidaan käsitellä kahdella tavalla. Ensin niitä saatetaan vain sietää, ja sitten ne palavat askeesin liekeissä. Mutta on haluja, joita on hyvin vaikea kestää, ja silloin ne on puhdistettava sitouttamalla ne Jumalan palvelukseen. Esimerkiksi seksuaaliset halut voivat olla hyvin voimakkaita, mutta jos ihminen luo jumalallisen perheen ja käyttää seksiä lasten siittämiseen, tämä halu puhdistuu.

Anonyymi kirjoitti:

Fyysisellä tasolla tapahtuvan syntymän ja kuoleman välillä sielut kulkevat maailmankaikkeuden läpi karmansa mukaisesti, ja liikkuminen määräytyy heidän materialististen halujensa ja kiintymystensä mukaan. …
Harvinaiset sielut, jotka ovat saavuttaneet valaistumisen, vapautuvat aineen maailmasta ja palaavat puhtaan tietoisuuden maailmaan. Joskus jotkut jäävät aineelliseen maailmaan omasta vapaasta tahdostaan pelastamaan ja opastamaan langenneita sieluja. Tällaisia sieluja ei kuitenkaan pidetä ehdollistuneina, koska ne suorittavat korkeampaa tehtävää, eivätkä tee eroa aineen ja hengen maailman välillä ja tiedostavat ikuisen luontonsa.


Muinaiset Vedat kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikajaksoja ja sen tunteita ennen syntymää. Sanotaan, että erityisen onnekkaat sielut, joilla on hallussaan henkisen tiedon varasto, voivat muistaa sata viimeistä elämäänsä ja pyytää Kaikkivaltiasta antamaan heille tilaisuuden henkiseen harjoittamiseen nykyisessä inkarnaatiossa. Useimmilla vähemmän kokeneilla sieluilla ei ole tällaista muistia. Syntymän jälkeen elävä olento ... jossa uusi elämä ... kyynelten ja kärsimyksen kera. Sitten vanhempien rakastavan huolenpidon alaisena ruumiillistunut sielu oppii hallitsemaan aistejaan. Toisin kuin villieläimet, jotka voivat syntyessään elää itsenäistä elämää hyvin pian, ihmisellä kestää kauan hankkia elämän ylläpitämiseen tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä on aikuistumisen prosessi.

...
Useissa vedalaisissa teoksissa kuvataan vaihtelevan yksityiskohtaisesti sielujen vaellusta aineellisessa maailmankaikkeudessa ja rangaistuksia, jotka odottavat heitä heidän syntisistä toimistaan. Menemättä yksityiskohtiin voidaan sanoa, että kaikki pahat tekomme aiheuttavat erilaisia kielteisiä reaktioita. Ja hyveelliset teot synnyttävät myönteisiä reaktioita. Siksi tuleva kohtalomme aineellisessa maailmassa riippuu syntisistä ja hyveellisistä teoistamme.

Koska sanalla "synti" on epäselvä uskonnollinen konteksti, meidän on pohdittava sen luonnetta. Sielulla on vapaa tahto. Tämä vapaus ilmenee kolmenlaisena: suotuisina, epäsuotuisina ja ennen kaikkea henkisinä tekoina, jotka eivät liity kuolevaisten maailmaan.
...
Energian säilymisen periaate todisteena sielun kuolemattomuudesta.

Toinen tunnettu fysiikan laki on energian säilymisen periaate. Energia ei tule mistään eikä katoa. Tärkein todiste sielun olemassaolosta on itse elämä sen moninaisissa ilmenemismuodoissa. Kuollut ruumis menettää elämänenergian ja hajoaa siksi. Tämän lain logiikan mukaan energia on olemassa ikuisesti, mutta se on eri muodoissaan ja jatkaa ikuisesti liikkumistaan.

Tästä seuraa myönteinen johtopäätös, että sieluina meillä on potentiaalisesti kuolemattomuuden voima. Ainoastaan materialistinen tietoisuus ja samaistuminen aineelliseen kuoreen saa meidät ajattelemaan, että synnymme ja kuolemme. Bhagavad-gita todistaa, että olemme olleet olemassa menneisyydessä ja tulemme olemaan olemassa tulevaisuudessa.

...
Yli 90 prosenttia Vedan kirjallisuudesta on Karma Kāṇḍaa - toimintaa hyödyn saamiseksi, pyrkimystä aineelliseen hyötyyn.
...
Karma - kosminen laki

Sillä ei ole merkitystä, uskonko vai en: laki on laki...
Karman laki pätee kaikkeen maailmankaikkeudessa: planeettojen syntyyn ja naapurissa asuvan vauvan itkuun.
Karma ja kohtalo
Koko länsimainen filosofia voidaan jakaa kahteen leiriin: toisaalta predestinaatio- tai kohtalo-oppiin ja toisaalta vapaan tahdon opin kannattajiin.
Molemmat leirit ovat pitkittyneessä kiistassa, ja karman lain ymmärtäminen pystyy sovittamaan nämä kaksi sotaa käyvää osapuolta yhteen.
Vaikka emme voi hallita kohtaloamme, se ei tarkoita, ettei meillä olisi vapaata tahtoa.
Karma edustaa itse asiassa vain toiminnan neljättä vaihetta: sitä, mikä on jo tapahtunut (prarabdha).
Edeltäviä vaiheita on kuitenkin 3
Bija on ensimmäinen vaihe. Tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä". Se on karma siemenen muodossa. Jos tekijät ovat suotuisia, karman hedelmä kasvaa siemenestä.
Itse asiassa nämä ovat meidän toiveemme. Olipa kyseessä aineellinen tai henkinen halu, ne johtavat meidät tiettyihin päätöksiin: täytämmekö kyseisen halun vai emme. Tämä on toinen vaihe.

Kūṭa-stha on päätöksentekovaihe. Tässä vaiheessa pystymme pysähtymään emmekä tee vaarallisia päätöksiä. Mutta jos toimiin silti ryhdytään, se on seuraava vaihe.
Tässä yhteydessä on ymmärrettävä seuraava seikka. Halut ovat syntisiä ja ei-syntisiä. Joitakin niistä voidaan sietää, toisia ei. Joitakin haluja on jopa vaarallista sietää. Esimerkiksi elimistön luonnollisten tarpeiden täyttämättä jättäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin.
Syntisiä haluja voidaan käsitellä kahdella tavalla. Ensin niitä saatetaan vain sietää, ja sitten ne palavat askeesin liekeissä. Mutta on haluja, joita on hyvin vaikea kestää, ja silloin ne on puhdistettava sitouttamalla ne Jumalan palvelukseen. Esimerkiksi seksuaaliset halut voivat olla hyvin voimakkaita, mutta jos ihminen luo jumalallisen perheen ja käyttää seksiä lasten siittämiseen, tämä halu puhdistuu.

Lue lisää

Tässä suhteessa tieto vapauttaa ihmisen karmasta antamalla täydellisen ymmärryksen syntisistä ja ei-syntisistä halun muodoista sekä tavoista sietää syntisiä haluja ja suhtautua niihin. ...
Phalon mukkha
Tämä vaihe tulee toiminnan jälkeen. Ketjureaktio on alkanut ja karman pyörä on pyörinyt. Ja sen seurauksena tämän reaktion viimeinen ketju olen jälleen minä. Edellisissä vaiheissa vallinnut vapaus on päättynyt.

Tämän lain seurauksena toimintamme saa loogisen lopullisuuden: minun on pakko kokea sama. Tämä on vaihe - prarabdha.

Näin ollen se, mitä kutsumme kohtaloksi, on reaktioita, jotka ovat tulleet meille karman lain mukaan. Ja aina näiden reaktioiden syynä olemme me itse. Paavalin sanomassa sanotaan: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää".

Karman muodostumisen todellinen syy on aineellisen mielen toiminta. Halu nauttia johtaa toimintaan, ja tämä toiminta saa aikaan halun tehdä sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Rotilla tehdyissä kokeissa johto kytkettiin rotan mielihyväkeskukseen, ja rotta kuoli painamalla nappia, joka kytki virran päälle, eikä se pystynyt liikkumaan pois. Usein me itse etsimme tuota nappia, ja kun olemme löytäneet sen, emme voi siirtyä pois, vaan meidän on aineellisen tietoisuuden ohjaamana pakko siirtyä kehosta toiseen.

Siksi on hyödytöntä ja typerää etsiä niitä, jotka ovat vastuussa onnestamme tai kärsimyksestämme. Intialainen sananlasku sanoo: "Kun osoitan yhdellä sormella toista, kolme osoittaa minua".
Hyvä ja paha
Hyvä ja paha ymmärretään suhteellisesti. Esimerkiksi se, mikä on yhdelle ruokaa, on toiselle myrkkyä. Näin sen pitäisi olla, sillä tämä määrittää vapaan tahtomme.
Mutta kun on kyse koko maailmasta, on hyväksyttävä hyvän ja pahan kosmisten normien olemassaolo. Nämä normit on kuvattu Veda-kirjoituksissa ja muissa paljastetuissa pyhissä kirjoituksissa.
Esimerkiksi lähimmäisenrakkaus, apua tarvitsevien auttaminen, aviorikoksesta pidättäytyminen jne. hyväksytään hyviksi teoiksi. Toisaalta väkivaltaa ja murhaa pidetään pahoina tekoina.
Kun ihminen ymmärtää moraalin kosmiset normit, hän pystyy toimimaan oikein missä tahansa tilanteessa, ei suhteellisten sääntöjen vaan globaalin totuuden perusteella.
Jos pohdimme absoluuttista moraalia, meidän pitäisi tehdä asianmukaiset johtopäätökset, kun karman seuraukset tulevat meidän kohdallemme, ja oppia näin omista esimerkeistämme.
Jokaisen tapahtuman elämässämme pitäisi olla oppitunti kosmisesta moraalista.
Koko elämästämme tulee moraalin ja pyhyyden koulu, joka johtaa meidät itsensä parantamiseen yhden elämän aikana.
Paras täydellisen moraalin selitys on Veda-teos Bhagavad-gita, ja sitä tutkimalla voi oppia toimimaan oikein missä tahansa tilanteessa.
Karma toiveiden täyttymisprosessina
Karman lakien mukaan mikä tahansa toiveemme voi toteutua. On otettava huomioon kaksi tekijää: toiveemme ja mahdollisuutemme. Toiveet eivät aina vastaa mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia voidaan verrata ansaittuun rahaan, eivätkä ne välttämättä riitä suunnitelman toteuttamiseen, mutta karman lakeja hyödyntämällä voi lisätä resurssejaan ja toteuttaa toiveensa.
Vain yhtä toivetta ei voida toteuttaa - halua tulla Jumalaksi. Se paikka on jo varattu.
Meistä voi tulla mitä tahansa ja voimme tehdä mitä tahansa, ja hinta on jo ilmoitettu pyhissä kirjoituksissa, mutta olemmeko valmiita maksamaan sen.
Hämmästyttävää on kuitenkin se, että tällainen ajattelutapa ei johda meitä korotukseen. Lisäksi halu nauttia yhä useammista aineellisista ideoista on syntistä toimintaa, ja sitä verrataan jo pureskellun pureskeluun.
Tietoisuuden kehittäminen tapahtuu luopumalla aineellisista suunnitelmista ja hankkiutumalla eroon aineellisista haluista kokonaan.
Karman luokat:
Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.

Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.
Kriyaman karma
Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.
Toiminnan laadun valinta riippuu tietoisuutemme laadusta. Tämä voi olla joko hurskas tai ei-hurskas.

Hurskas tietoisuus
Halu tehdä hyvää ei itselleen vaan muille. Tämä on merkki kehittyvästä tietoisuudesta, ja tällainen henkilö ansaitsee yhteytemme. Yleensä tällainen henkilö pyrkii kommunikoimaan samankaltaisen tietoisuustason kanssa, joten yhteydenotto ei ole vaikeaa. Tällä tietoisuuden tasolla olevat suhteet ovat tyydyttäviä, vaikka ikäviä tilanteita syntyisikin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä suhteessa tieto vapauttaa ihmisen karmasta antamalla täydellisen ymmärryksen syntisistä ja ei-syntisistä halun muodoista sekä tavoista sietää syntisiä haluja ja suhtautua niihin. ...
Phalon mukkha
Tämä vaihe tulee toiminnan jälkeen. Ketjureaktio on alkanut ja karman pyörä on pyörinyt. Ja sen seurauksena tämän reaktion viimeinen ketju olen jälleen minä. Edellisissä vaiheissa vallinnut vapaus on päättynyt.

Tämän lain seurauksena toimintamme saa loogisen lopullisuuden: minun on pakko kokea sama. Tämä on vaihe - prarabdha.

Näin ollen se, mitä kutsumme kohtaloksi, on reaktioita, jotka ovat tulleet meille karman lain mukaan. Ja aina näiden reaktioiden syynä olemme me itse. Paavalin sanomassa sanotaan: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää".

Karman muodostumisen todellinen syy on aineellisen mielen toiminta. Halu nauttia johtaa toimintaan, ja tämä toiminta saa aikaan halun tehdä sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Rotilla tehdyissä kokeissa johto kytkettiin rotan mielihyväkeskukseen, ja rotta kuoli painamalla nappia, joka kytki virran päälle, eikä se pystynyt liikkumaan pois. Usein me itse etsimme tuota nappia, ja kun olemme löytäneet sen, emme voi siirtyä pois, vaan meidän on aineellisen tietoisuuden ohjaamana pakko siirtyä kehosta toiseen.

Siksi on hyödytöntä ja typerää etsiä niitä, jotka ovat vastuussa onnestamme tai kärsimyksestämme. Intialainen sananlasku sanoo: "Kun osoitan yhdellä sormella toista, kolme osoittaa minua".
Hyvä ja paha
Hyvä ja paha ymmärretään suhteellisesti. Esimerkiksi se, mikä on yhdelle ruokaa, on toiselle myrkkyä. Näin sen pitäisi olla, sillä tämä määrittää vapaan tahtomme.
Mutta kun on kyse koko maailmasta, on hyväksyttävä hyvän ja pahan kosmisten normien olemassaolo. Nämä normit on kuvattu Veda-kirjoituksissa ja muissa paljastetuissa pyhissä kirjoituksissa.
Esimerkiksi lähimmäisenrakkaus, apua tarvitsevien auttaminen, aviorikoksesta pidättäytyminen jne. hyväksytään hyviksi teoiksi. Toisaalta väkivaltaa ja murhaa pidetään pahoina tekoina.
Kun ihminen ymmärtää moraalin kosmiset normit, hän pystyy toimimaan oikein missä tahansa tilanteessa, ei suhteellisten sääntöjen vaan globaalin totuuden perusteella.
Jos pohdimme absoluuttista moraalia, meidän pitäisi tehdä asianmukaiset johtopäätökset, kun karman seuraukset tulevat meidän kohdallemme, ja oppia näin omista esimerkeistämme.
Jokaisen tapahtuman elämässämme pitäisi olla oppitunti kosmisesta moraalista.
Koko elämästämme tulee moraalin ja pyhyyden koulu, joka johtaa meidät itsensä parantamiseen yhden elämän aikana.
Paras täydellisen moraalin selitys on Veda-teos Bhagavad-gita, ja sitä tutkimalla voi oppia toimimaan oikein missä tahansa tilanteessa.
Karma toiveiden täyttymisprosessina
Karman lakien mukaan mikä tahansa toiveemme voi toteutua. On otettava huomioon kaksi tekijää: toiveemme ja mahdollisuutemme. Toiveet eivät aina vastaa mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia voidaan verrata ansaittuun rahaan, eivätkä ne välttämättä riitä suunnitelman toteuttamiseen, mutta karman lakeja hyödyntämällä voi lisätä resurssejaan ja toteuttaa toiveensa.
Vain yhtä toivetta ei voida toteuttaa - halua tulla Jumalaksi. Se paikka on jo varattu.
Meistä voi tulla mitä tahansa ja voimme tehdä mitä tahansa, ja hinta on jo ilmoitettu pyhissä kirjoituksissa, mutta olemmeko valmiita maksamaan sen.
Hämmästyttävää on kuitenkin se, että tällainen ajattelutapa ei johda meitä korotukseen. Lisäksi halu nauttia yhä useammista aineellisista ideoista on syntistä toimintaa, ja sitä verrataan jo pureskellun pureskeluun.
Tietoisuuden kehittäminen tapahtuu luopumalla aineellisista suunnitelmista ja hankkiutumalla eroon aineellisista haluista kokonaan.
Karman luokat:
Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.

Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.
Kriyaman karma
Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.
Toiminnan laadun valinta riippuu tietoisuutemme laadusta. Tämä voi olla joko hurskas tai ei-hurskas.

Hurskas tietoisuus
Halu tehdä hyvää ei itselleen vaan muille. Tämä on merkki kehittyvästä tietoisuudesta, ja tällainen henkilö ansaitsee yhteytemme. Yleensä tällainen henkilö pyrkii kommunikoimaan samankaltaisen tietoisuustason kanssa, joten yhteydenotto ei ole vaikeaa. Tällä tietoisuuden tasolla olevat suhteet ovat tyydyttäviä, vaikka ikäviä tilanteita syntyisikin.

Lue lisää

Agami karma
Tämä on tulevien syntymien karma, jos nykyinen syntymä ei ole viimeinen.

Vikarma
Väärät teot johtavat Jumalan lakien laiminlyöntiin, syntymän ja kuoleman kiertokulkuun, loputtomaan kärsimykseen ja eläimellisiin elämänmuotoihin syntymiseen. Vikarma on suoraan akarman vastakohta. Vikarma voi ilmetä neljässä eri toimintamuodossa.
Vanhempiin kohdistuvat toimet.
Perheeseen kohdistuvat toimet.
Yhteiskuntaa vastaan suunnatut toimet.
Ihmiskuntaa vastaan suunnatut toimet.

Kollektiivinen karma
Ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttava karma on kollektiivista karmaa. Se on kaikkien tiettyyn kollektiiviin kuuluvien ihmisten yksilöllisen karman summa. Esimerkiksi kuolleessa lentokoneessa tai bussissa kaikki eivät olleet vahingossa.
Kollektiivisen karman laki pakottaa meidät tekemään samoja tekoja ja saamaan näin ollen samat seuraukset. Esimerkiksi Venäjällä ihmiset joutuvat syömään perunoita, mikä johtaa yleisiin sairauksiin.
Näin ollen se, miten ihmiskunta käyttäytyy, on tulevaisuus, joka sitä odottaa. Niin kauan kuin ihmiset huomaavat yhä uusia verilöylyjä, sodat jatkuvat.
Karma ja terveys
Vikarma johtaa jumalattomuuteen, ja Charaka Samhitan mukaan uskon menettämistä Jumalaan pidetään kaikkien sairauksien juurena.
Ayurvedan näkökulmasta pahin karma on tapamme murehtia mitättömyyksistä. Padma Purana sanoo, että - "Ei ole suurempaa surua kuin tapa murehtia.
Koska tämä tapa heikentää kehoa." Kiinnitymme merkityksettömiin asioihin, olipa kyseessä sitten tulitikkurasia tai auto, ja murehdimme niitä eri tavoin: pelkäämme varkauksia, rikkoutumista, vanhenemista jne.
Nykyaikainen tutkimus tukee tätä näkemystä, eikä syyttä: tunnetason stressiä pidetään 1900-luvun tappajien ykkösenä.

Karkea ja hienovarainen karma
Sekä karkeat että hienovaraiset teot aiheuttavat seurauksia.
Vanhoina aikoina karkeat karmalliset seuraukset tulivat jopa hienovaraisista karmallisista teoista - sisäisistä haluista ja ajatuksista.
Nykyään karman lait ovat lempeämpiä, ja hienovaraisen karman seuraukset hienovaraisista karmatoimista ilmenevät ahdistuksena, omantunnon tuskana, epämiellyttävänä jäämänä sielussa ja niin edelleen.
Tällaisten seurausten puhdistaminen on mahdollista sekä hienojakoisella että karkealla tasolla. Hienovaraisella tasolla voimme tehdä parannuksen, muuttaa asenteemme sisäisesti ja luvata, ettemme ajattele enää niin. Karkealla tasolla suora toiminta on mahdollista pyytämällä anteeksi pohdinnan kohteelta, antamalla terveitä lupauksia ja välttämällä fyysisesti mielen ajattelemia epäsuotuisia tilanteita.
Vapautus karmasta
Seuraamukset voidaan mitätöidä, jos: henkilö maksaa täysin teoistaan kärsimyksen kautta tai katuu täysin. Karmiset seuraukset ilmenevät häiriöiden muodossa. Kun siis vilpittömästi kadumme ja pyydämme anteeksiantoa, mielenrauha tulee. Tällainen päivittäinen katumus ei ole huono asia tehdä ennen nukkumaanmenoa, sillä se antaa ihmiselle mahdollisuuden levätä ja ajatella tulevaa päivää niiden virheiden kannalta, joita hän on juuri tehnyt.
"Joka päivä meidän pitäisi unohtaa kaksi asiaa - kaikki ne hyvät asiat, joita teimme eilen, ja kaikki ne huonot asiat, joita muut tekivät meille eilen. Ja kaksi asiaa meidän on muistettava joka päivä - Jumala ja se, että kuolema voi tulla milloin tahansa."
On välttämätöntä erottaa täysi parannus nykyaikaisesta parannuksesta, joka ilmenee käymällä kirkossa joka viikko. Jos henkilö jatkaa samoja tekoja katumuksen jälkeen, se vain pahentaa hänen karmaansa, koska se on pohjimmiltaan esimerkki tietoisuuden väärinkäytöstä.
Täydellinen vapautuminen karmasta tulee täydellisen vapautumisen myötä synnillisestä toiminnasta. Tie tähän on usko Jumalaan. Uskon puute itsessään on kaiken karman toiminnan perimmäinen syy. Kääntyminen karman herran - Jumalan - puoleen johtaa kuitenkin nopeaan ja peruuttamattomaan vapautumiseen kaikista syntisen toiminnan seurauksista.
Syntisten seurausten määrää ei voi mitata kilogrammoina, tonneina tai miljoonina ihmishenkinä. Omilla ponnisteluilla ei pääse eroon edes murto-osasta kertyneistä reaktioista. Mutta Jumalan armo, joka on vastaus vilpittömään parannukseen, pystyy pysäyttämään ja muuttamaan tulevien seurausten määrän ja laadun.

Karma ja suhtautuminen aikaan
Arvokkaan ajan menetys aiheuttaa suurinta kärsimystä. Ostrovski kirjoitti: "Elämä on elettävä niin, ettei päämäärättömästi eletyistä vuosista tule tuskallista tuskaa.
Jokainen tekemättä jäänyt toimenpide aiheuttaa pitkäkestoista ahdistusta. Jos et pääse instituuttiin, kärsit vuoden ajan. Jos nainen ei synnytä, hän kärsii koko loppuelämänsä. Siksi ihmisen tulisi ymmärtää selkeästi velvollisuutensa ja suorittaa se ajoissa ja keskittyneesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä mielessä lasten hankkiminen on myös hirvittävää itsekkyyttä, egoismia, koska aina on olemassa mahdollisuus, että lapset eivät pelastu. Miksi siis hankkia lapsia, jos on mahdollista, että yksikin heistä joutuu helvettiin? Täällä on niin paljon vastoinkäymisiä.

Lue lisää

Älä muuta sano.

Zarathustran käsite

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Miksi juuri Raamattu, kun kaikki muutkin abrahamilaiset uskonnot, väittävät olevansa oikeassa. Totuus on vain ja ainoastaan heidän omansa. Myös muslimit arvostavat Jeesusta suuresti. Miksi Raamattu. Eiks se ole aika musta-valkoista.
Miksi ainoastaan Raamattu, miksi ei ainoastaan Toora, ainoastaan Talmud, ainostaan Avesta - zarathustralaisuuteen liittyvä, muinaisen Persian pyhien kirjoitusten kokoelma. Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä. Zarathustra - monien oppineiden tavoin hänellä ei ollut onnea kotimaassaan. Siellä kukaan ei kuunnellut häntä, joten hän lähti Iraniin. Koska Iranissa ei ollut filosofista koulua, hän osoittautui älykkäimmäksi. Zarathustra ymmärsi, että Jumala oli hyvä. Mutta miksi maailmassa oli niin paljon pahaa? Miksi paha oli ylipäätään olemassa? Pahuuteen liittyvä ongelma oli Zarathustran kaltaisille ihmisille erittäin tärkeä kysymys. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja monien karismaattisten nykyajan ajattelijoiden tavoin hänellä oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen maailmassa niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa." Sen jälkeen Zarathustra päätteli, että itse asiassa on kaksi jumalaa. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja osoittautui, että Zarathustran näkökannasta tarkasteltuna oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Sittemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Joten tämä käsite Jumalasta ja paholaisesta TULI SIELTÄ. Mutta kukaan ei nykyään tiedä sitä ja kaikki otetaan sana-sanalisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Zarathustran käsite

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Miksi juuri Raamattu, kun kaikki muutkin abrahamilaiset uskonnot, väittävät olevansa oikeassa. Totuus on vain ja ainoastaan heidän omansa. Myös muslimit arvostavat Jeesusta suuresti. Miksi Raamattu. Eiks se ole aika musta-valkoista.
Miksi ainoastaan Raamattu, miksi ei ainoastaan Toora, ainoastaan Talmud, ainostaan Avesta - zarathustralaisuuteen liittyvä, muinaisen Persian pyhien kirjoitusten kokoelma. Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä. Zarathustra - monien oppineiden tavoin hänellä ei ollut onnea kotimaassaan. Siellä kukaan ei kuunnellut häntä, joten hän lähti Iraniin. Koska Iranissa ei ollut filosofista koulua, hän osoittautui älykkäimmäksi. Zarathustra ymmärsi, että Jumala oli hyvä. Mutta miksi maailmassa oli niin paljon pahaa? Miksi paha oli ylipäätään olemassa? Pahuuteen liittyvä ongelma oli Zarathustran kaltaisille ihmisille erittäin tärkeä kysymys. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja monien karismaattisten nykyajan ajattelijoiden tavoin hänellä oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen maailmassa niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa." Sen jälkeen Zarathustra päätteli, että itse asiassa on kaksi jumalaa. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja osoittautui, että Zarathustran näkökannasta tarkasteltuna oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Sittemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Joten tämä käsite Jumalasta ja paholaisesta TULI SIELTÄ. Mutta kukaan ei nykyään tiedä sitä ja kaikki otetaan sana-sanalisesti.

Lue lisää

"Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen".

Sillä lailla.

Anonyymi kirjoitti:

Zarathustran käsite

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Miksi juuri Raamattu, kun kaikki muutkin abrahamilaiset uskonnot, väittävät olevansa oikeassa. Totuus on vain ja ainoastaan heidän omansa. Myös muslimit arvostavat Jeesusta suuresti. Miksi Raamattu. Eiks se ole aika musta-valkoista.
Miksi ainoastaan Raamattu, miksi ei ainoastaan Toora, ainoastaan Talmud, ainostaan Avesta - zarathustralaisuuteen liittyvä, muinaisen Persian pyhien kirjoitusten kokoelma. Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä. Zarathustra - monien oppineiden tavoin hänellä ei ollut onnea kotimaassaan. Siellä kukaan ei kuunnellut häntä, joten hän lähti Iraniin. Koska Iranissa ei ollut filosofista koulua, hän osoittautui älykkäimmäksi. Zarathustra ymmärsi, että Jumala oli hyvä. Mutta miksi maailmassa oli niin paljon pahaa? Miksi paha oli ylipäätään olemassa? Pahuuteen liittyvä ongelma oli Zarathustran kaltaisille ihmisille erittäin tärkeä kysymys. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja monien karismaattisten nykyajan ajattelijoiden tavoin hänellä oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen maailmassa niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa." Sen jälkeen Zarathustra päätteli, että itse asiassa on kaksi jumalaa. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja osoittautui, että Zarathustran näkökannasta tarkasteltuna oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Sittemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Joten tämä käsite Jumalasta ja paholaisesta TULI SIELTÄ. Mutta kukaan ei nykyään tiedä sitä ja kaikki otetaan sana-sanalisesti.

Lue lisää

Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur

Bhāgavatan elävä olemus

Katkelma vuonna 1869 pidetystä luennosta Dinajpurissa, Länsi-Bengalissa


Joskus jokaisen on tehtävä valinta: elääkö menneiden sukupolvien dogmien mukaan vai astua vapaana yksilönä tuntemattomaan.
...
Kaikista lahjoista, jotka Jumala on antanut meille, kaikkein arvokkain on vapaus. Olkaa siis vapaita, älkää tehkö itsestänne toisten ihmisten ajatusten orjia, vaikka ne olisivat hyvin vanhoja. Ajatelkaa itsenäisesti, menkää pidemmälle totuuden etsinnässä- tuntemattoman totuuden. Srimad Bhagavatam (11.21.23) sanoo: "Kirjoitukset syntyvät vapaassa totuuden etsinnässä, ei sokeassa uskossa auktoriteetteihin". Kirjoitukset ovat täynnä vapauden henkeä - varustautukaa sillä ja menkää eteenpäin”. Siksi Bhagavata ja siihen perustuvat Vaishnavojen -opetukset ovat vapauden, vääristymättömän totuuden ja ehdottoman rakkauden uskonto, ja rakkaus on vapaiden omaisuutta.
...
Kehitys on mahdollista vain vapauden puitteissa. Vapaus on pyhää, koska se on Jumalan antama ja johtaa rakkauteen. Ääretön vapaus johtaa äärettömään rakkauteen. Vapauden väärinkäyttö johtaa kuitenkin tuhoon.
...
Vaishnavojen kirjoitukset ovat täynnä kunnioituksen henkeä kaikkia opettajia ja reformaattoreita kohtaan - menneitä ja tulevia - kaikkia niitä kohtaan, joiden ajatukset ylittävät tavanomaiset puitteet, sillä itse vaisnavojen opetus on seurausta tottelemattomuudesta auktoriteetteja kohtaan.
"Bhagavata” julistaa: totuutta etsiessänne älkää pelätkö tuhota mitään dogmeja. Vaishnava kumartaa kunnioittavasti jokaisen ihmisen edessä, riippumatta hänen uskostaan ja vakaumuksestaan, sillä jokainen ihminen kantaa sisällään Jumalallisen Totuuden kipinää. Jättäkää kaikki ennakkoluulot taaksenne ja katsokaa, kuinka universaalia Vaisnavojen opetukset ovat. Sitä ei ole osoitettu kapealle ihmisryhmälle, jota yleisesti kutsutaan hinduiksi, vaan kaikille kansallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vaishnavismi kantaa sisällään ajatusta rakkaudesta Jumalaa kohtaan - rakkaudesta, joka on ääretöntä, ehdotonta, universaalia, eikä vaadi mitään vastineeksi. Vallitkoon rauha maailmankaikkeudessa, joka liikkuu kohti rakkautta ja puhtautta menneiden ja tulevien nerojen ponnistelujen ansiosta...

Anonyymi kirjoitti:

Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur

Bhāgavatan elävä olemus

Katkelma vuonna 1869 pidetystä luennosta Dinajpurissa, Länsi-Bengalissa


Joskus jokaisen on tehtävä valinta: elääkö menneiden sukupolvien dogmien mukaan vai astua vapaana yksilönä tuntemattomaan.
...
Kaikista lahjoista, jotka Jumala on antanut meille, kaikkein arvokkain on vapaus. Olkaa siis vapaita, älkää tehkö itsestänne toisten ihmisten ajatusten orjia, vaikka ne olisivat hyvin vanhoja. Ajatelkaa itsenäisesti, menkää pidemmälle totuuden etsinnässä- tuntemattoman totuuden. Srimad Bhagavatam (11.21.23) sanoo: "Kirjoitukset syntyvät vapaassa totuuden etsinnässä, ei sokeassa uskossa auktoriteetteihin". Kirjoitukset ovat täynnä vapauden henkeä - varustautukaa sillä ja menkää eteenpäin”. Siksi Bhagavata ja siihen perustuvat Vaishnavojen -opetukset ovat vapauden, vääristymättömän totuuden ja ehdottoman rakkauden uskonto, ja rakkaus on vapaiden omaisuutta.
...
Kehitys on mahdollista vain vapauden puitteissa. Vapaus on pyhää, koska se on Jumalan antama ja johtaa rakkauteen. Ääretön vapaus johtaa äärettömään rakkauteen. Vapauden väärinkäyttö johtaa kuitenkin tuhoon.
...
Vaishnavojen kirjoitukset ovat täynnä kunnioituksen henkeä kaikkia opettajia ja reformaattoreita kohtaan - menneitä ja tulevia - kaikkia niitä kohtaan, joiden ajatukset ylittävät tavanomaiset puitteet, sillä itse vaisnavojen opetus on seurausta tottelemattomuudesta auktoriteetteja kohtaan.
"Bhagavata” julistaa: totuutta etsiessänne älkää pelätkö tuhota mitään dogmeja. Vaishnava kumartaa kunnioittavasti jokaisen ihmisen edessä, riippumatta hänen uskostaan ja vakaumuksestaan, sillä jokainen ihminen kantaa sisällään Jumalallisen Totuuden kipinää. Jättäkää kaikki ennakkoluulot taaksenne ja katsokaa, kuinka universaalia Vaisnavojen opetukset ovat. Sitä ei ole osoitettu kapealle ihmisryhmälle, jota yleisesti kutsutaan hinduiksi, vaan kaikille kansallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vaishnavismi kantaa sisällään ajatusta rakkaudesta Jumalaa kohtaan - rakkaudesta, joka on ääretöntä, ehdotonta, universaalia, eikä vaadi mitään vastineeksi. Vallitkoon rauha maailmankaikkeudessa, joka liikkuu kohti rakkautta ja puhtautta menneiden ja tulevien nerojen ponnistelujen ansiosta...

Lue lisää

"Vapautus karmasta
Seuraamukset voidaan mitätöidä, jos: henkilö maksaa täysin teoistaan kärsimyksen kautta tai katuu täysi"?
Todellako?

Herran pelko on viisauden alku!

Anonyymi kirjoitti:

Herran pelko on viisauden alku!

"Herran pelko on viisauden alku!"


Ei, vaan.
Kauneus on voiman yläpuolella ja myötätunto on oikeudenmukaisuuden yläpuolella”. Jumala on kauneuden ja harmonian henkilöitymä.

Anonyymi kirjoitti:

Herran pelko on viisauden alku!

Mutta todellisuudessa:
En voi rakastaa jotakuta, jota pelkään, enkä voi pelätä jotakuta, jota rakastan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta todellisuudessa:
En voi rakastaa jotakuta, jota pelkään, enkä voi pelätä jotakuta, jota rakastan.

Ilmeisesti helvettiopin julmuuden takia monet todelliset Jumalan etsijät ovat kääntyneet pois kristinuskosta.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti helvettiopin julmuuden takia monet todelliset Jumalan etsijät ovat kääntyneet pois kristinuskosta.

Miten kristityt voivat edelleen olla kristittyjä, kun he ovat hyväksyneet helvettiopin. Eikö se kerro jotain myös kristityistä?

Anonyymi kirjoitti:

Herran pelko on viisauden alku!

"Herran pelko on viisauden alku".
Tarkoittaako se helvetin pelko...?

"Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää".
Aivan niin.

Anonyymi kirjoitti:

Miten kristityt voivat edelleen olla kristittyjä, kun he ovat hyväksyneet helvettiopin. Eikö se kerro jotain myös kristityistä?

Hyvä kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta todellisuudessa:
En voi rakastaa jotakuta, jota pelkään, enkä voi pelätä jotakuta, jota rakastan.

Hyvin sanottu.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin sanottu.

"Jos tämä kristinuskon helvettiopin opetus olisi totta, ihmisellä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin valittaa tätä kauheaa kohtaloa, että hän ylipäätään syntyy. Sillä jos ihminen ei olisi syntynyt lainkaan, hän ei kärsisi ikuisesti helvetissä".
Kyllä, kyllä.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos tämä kristinuskon helvettiopin opetus olisi totta, ihmisellä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin valittaa tätä kauheaa kohtaloa, että hän ylipäätään syntyy. Sillä jos ihminen ei olisi syntynyt lainkaan, hän ei kärsisi ikuisesti helvetissä".
Kyllä, kyllä.

Lue lisää

Julmuus ei vedä puoleensa, vaan pikemminkin karkottaa ihmiset kristinuskosta pois.

Anonyymi kirjoitti:

Julmuus ei vedä puoleensa, vaan pikemminkin karkottaa ihmiset kristinuskosta pois.

Suhtautuminen ajatukseen ikuisesta helvetistä voidaan mitata moraalisen omantunnon korkeudella. Se on jopa yksi suurimmista esteistä kristinuskon menettäneen maailman kääntymiselle. Mieluummin ei pitäisi olla täynnä uskonnollisia uskomuksia, jotka uhkaavat elinikäisellä pakkotyöllä. Maanpäällinen helvetti riittää täysin, jotta se voidaan vielä heijastaa taivaaseen. Useimmat nykyajan kristityt, joille keskiaikainen tietoisuus on vierasta, eivät halua ajatella sitä. Mutta heidän pitäisi miettiä asiaa. Ajatus helvetin ikuisista kidutuksista on yksi pelokkaan ja sairaan ihmisen mielikuvituksen KAUHEIMMISTA luomuksista, ja siinä voi tuntea muinaisten sadististen ja masokististen vaistojen kokemuksen, joilla oli suuri merkitys uskonnollisessa elämässä. Uskonto hengellinen on puhdistettava täysin tästä. Ehkä kaikkein törkeintä oli, että ajatus helvetistä liitettiin ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, joka oli johdettu koston vaistosta.

Anonyymi kirjoitti:

Suhtautuminen ajatukseen ikuisesta helvetistä voidaan mitata moraalisen omantunnon korkeudella. Se on jopa yksi suurimmista esteistä kristinuskon menettäneen maailman kääntymiselle. Mieluummin ei pitäisi olla täynnä uskonnollisia uskomuksia, jotka uhkaavat elinikäisellä pakkotyöllä. Maanpäällinen helvetti riittää täysin, jotta se voidaan vielä heijastaa taivaaseen. Useimmat nykyajan kristityt, joille keskiaikainen tietoisuus on vierasta, eivät halua ajatella sitä. Mutta heidän pitäisi miettiä asiaa. Ajatus helvetin ikuisista kidutuksista on yksi pelokkaan ja sairaan ihmisen mielikuvituksen KAUHEIMMISTA luomuksista, ja siinä voi tuntea muinaisten sadististen ja masokististen vaistojen kokemuksen, joilla oli suuri merkitys uskonnollisessa elämässä. Uskonto hengellinen on puhdistettava täysin tästä. Ehkä kaikkein törkeintä oli, että ajatus helvetistä liitettiin ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, joka oli johdettu koston vaistosta.

Lue lisää

Helvetin tuomion julistaa kaikkivaltias ja kaikkihyvä Jumala, joka on itse luonut kaiken, myös ihmisen vapauden, ja joka on ennakoinut kaiken ja näin ollen määrännyt sen ennalta. Ikuisuuden tuomio julistetaan heikon, äärellisen olennon teoista hyvin lyhyessä ajassa, olennon, joka on täysin Jumalan armoilla. Tässä ei ole mitään, mikä muistuttaisi edes hyvin rajallista inhimillistä oikeutta, saati sitten Jumalan oikeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin tuomion julistaa kaikkivaltias ja kaikkihyvä Jumala, joka on itse luonut kaiken, myös ihmisen vapauden, ja joka on ennakoinut kaiken ja näin ollen määrännyt sen ennalta. Ikuisuuden tuomio julistetaan heikon, äärellisen olennon teoista hyvin lyhyessä ajassa, olennon, joka on täysin Jumalan armoilla. Tässä ei ole mitään, mikä muistuttaisi edes hyvin rajallista inhimillistä oikeutta, saati sitten Jumalan oikeutta.

Lue lisää

Helvetin jääräpäiset puolustajat sanovat yleensä, että ihmiset ovat vapaita asettamaan itsensä helvettiin ja että Jumala ei voi väkisin asettaa heitä taivaaseen. Vaikka oikeudenmukaisuutta ei olekaan, vaan se on maallisessa elämässä vallitsevien suhteiden siirtämistä jumalalliseen elämään, on olemassa täysin järjenvastaisen järkeistämistä, ja tämä järkeistäminen ei ole sietämätöntä järjen kannalta, joka voi kestää paljon, vaan moraalisen aistin kannalta, joka on todella jumalallisen alun toimintaa ihmisessä. Helvetin puolustaminen vapaan tahdon ajatuksella on aiheen siirtämistä taka-alalle, mutta se ei ratkaise aihetta lainkaan, koska juuri ajatus vapaasta tahdosta osoittautuu rikosoikeudelliseksi ajatukseksi ja on täysin soveltumaton koskettamaamme jumalalliseen mysteeriin. On hyvin tärkeää ymmärtää, että ajatus helvetistä riistää ihmisen hengellisen ja moraalisen elämän kaikesta merkityksestä, koska se asettaa sen kauhun merkiksi. Kaikki elämä etenee kauhun vallassa. Pelokas ihminen suostuu mihin tahansa päästäkseen helvetin piinoista. Tämä vie hengelliseltä elämältä kaiken arvokkuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin tuomion julistaa kaikkivaltias ja kaikkihyvä Jumala, joka on itse luonut kaiken, myös ihmisen vapauden, ja joka on ennakoinut kaiken ja näin ollen määrännyt sen ennalta. Ikuisuuden tuomio julistetaan heikon, äärellisen olennon teoista hyvin lyhyessä ajassa, olennon, joka on täysin Jumalan armoilla. Tässä ei ole mitään, mikä muistuttaisi edes hyvin rajallista inhimillistä oikeutta, saati sitten Jumalan oikeutta.

Lue lisää

Kristinuskon historiassa on tapahtunut evankeliumin esineellistämistä, sen mukauttamista kirkon sosiaaliseen organisaatioon. Tämän takana on kuitenkin suuri syvyys, joka on subjektin ja objektin vastakkainasettelun, sosiologisesti hyödyllisen vastakkainasettelun ulkopuolella. Tällä syvyydellä kysymys helvetistä asetetaan aivan eri tavalla, pedagogisesti perusteltuja pelotteluja pidemmälle. Kysymys kuuluu, ONKO KRISTINUSKO PELON USKONTO, perustuuko uskonto ylipäätään pelkoon, voidaanko uskonnollinen pelko lopullisesti voittaa?

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin jääräpäiset puolustajat sanovat yleensä, että ihmiset ovat vapaita asettamaan itsensä helvettiin ja että Jumala ei voi väkisin asettaa heitä taivaaseen. Vaikka oikeudenmukaisuutta ei olekaan, vaan se on maallisessa elämässä vallitsevien suhteiden siirtämistä jumalalliseen elämään, on olemassa täysin järjenvastaisen järkeistämistä, ja tämä järkeistäminen ei ole sietämätöntä järjen kannalta, joka voi kestää paljon, vaan moraalisen aistin kannalta, joka on todella jumalallisen alun toimintaa ihmisessä. Helvetin puolustaminen vapaan tahdon ajatuksella on aiheen siirtämistä taka-alalle, mutta se ei ratkaise aihetta lainkaan, koska juuri ajatus vapaasta tahdosta osoittautuu rikosoikeudelliseksi ajatukseksi ja on täysin soveltumaton koskettamaamme jumalalliseen mysteeriin. On hyvin tärkeää ymmärtää, että ajatus helvetistä riistää ihmisen hengellisen ja moraalisen elämän kaikesta merkityksestä, koska se asettaa sen kauhun merkiksi. Kaikki elämä etenee kauhun vallassa. Pelokas ihminen suostuu mihin tahansa päästäkseen helvetin piinoista. Tämä vie hengelliseltä elämältä kaiken arvokkuuden.

Lue lisää

Helvetin piirissä ei ole ainuttakaan jumalallista valonsädettä, vaikka Jumalan täytyy olla kaikki kaikessa. Eräs rakastava ja hyvä katolilainen kertoi minulle, että Jumala loi helvetin erityiseksi sfääriksi, vankilaksi, joka on valmistettu tuomituille, mutta emme tiedä, onko siellä paljon ihmisiä, ehkä ei lainkaan. Tämän katolilaisen aikomukset olivat mitä humanistisimmat, mutta jo pelkkä ajatus siitä on kauhistuttava ja omiaan aiheuttamaan jumalattomuuden äärimmäisimpiä muotoja. Jumalan rauhansuunnitelmaan kuului myös vankilan luominen tuomituille ikuisiksi ajoiksi. Näin tehdessään Jumala saattoi vain ennustaa, kuinka monta tuomittua päätyisi hänen vankilaansa. Tämä vankila saa ontologisen merkityksen. Ja vankila kuuluu lopulta Jumalan valtakuntaan, aivan kuten keisarin valtakunnan vankila kuuluu lopulta Jumalan valtakuntaan. Vankila on korkeamman oikeuden ilmaus.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskon historiassa on tapahtunut evankeliumin esineellistämistä, sen mukauttamista kirkon sosiaaliseen organisaatioon. Tämän takana on kuitenkin suuri syvyys, joka on subjektin ja objektin vastakkainasettelun, sosiologisesti hyödyllisen vastakkainasettelun ulkopuolella. Tällä syvyydellä kysymys helvetistä asetetaan aivan eri tavalla, pedagogisesti perusteltuja pelotteluja pidemmälle. Kysymys kuuluu, ONKO KRISTINUSKO PELON USKONTO, perustuuko uskonto ylipäätään pelkoon, voidaanko uskonnollinen pelko lopullisesti voittaa?

Lue lisää

Ajatus helvetistä liittyy erottamattomasti pahan paradoksiin. Vaikka pahuuden psykologista ja moraalista teemaa yritettiin kuinka paljon tahansa järkeistää, sitä ei kyetty käsittelemään. Paha osoittautuu skandaaliksi paitsi ihmiselle myös Jumalalle, sillä lähes väistämättä Jumala joutuu vastuuseen pahasta. Paholaisesta, hyvin hämärästä hahmosta, on tehty Jumalan käsissä oleva väline, jonka kautta kaitselmuksen tarkoitusperät toteutuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskon historiassa on tapahtunut evankeliumin esineellistämistä, sen mukauttamista kirkon sosiaaliseen organisaatioon. Tämän takana on kuitenkin suuri syvyys, joka on subjektin ja objektin vastakkainasettelun, sosiologisesti hyödyllisen vastakkainasettelun ulkopuolella. Tällä syvyydellä kysymys helvetistä asetetaan aivan eri tavalla, pedagogisesti perusteltuja pelotteluja pidemmälle. Kysymys kuuluu, ONKO KRISTINUSKO PELON USKONTO, perustuuko uskonto ylipäätään pelkoon, voidaanko uskonnollinen pelko lopullisesti voittaa?

Lue lisää

Helvetti on paholaisen kiistaton menestys ja hänen valtansa paljastuminen. Se on kuitenkin edelleen paradoksaalista, koska helvetti ikuisine kärsimyksineen haluaa tulla tunnustetuksi Jumalan valtakunnan haaraksi, jossa rangaistusoikeus vallitsee. Näin tunnustetaan, että Jumala halusi ikuisesti helvettiä, koska hän halusi, että paha johtaa helvettiin, sillä paha on peräisin Jumalan luodulle antamasta vapaudesta. Vapaus osoittautuu ihmisen kohtaloksi. Tästä ei ole mitään järkevää ulospääsyä, joka poistaisi ristiriidan. Teologinen ajattelu sotkeutuu ristiriitoihin, koska se soveltaa jumalalliseen ajatteluun käsitteitä, jotka on otettu tämän maailman elämästä ja jotka sopivat vain tähän maailmaan. Helvetti kuuluu tähän maailmaan eikä tuonpuoleiseen, aivan kuten paha kuuluu ulkopuoliseen maailmaan. Paha on pohjimmiltaan paradoksaalista. Tämä paradoksi ilmenee siinä, että paha voi olla tie hyvään, ja taistelu pahaa vastaan voi olla pahaa. Eksistentiaalinen, ei-rationaalinen käsitys pahasta on ennen kaikkea käsitys siitä, että se on vapauden koettelemus. Tällä ei ole mitään tekemistä minkään termein ilmaistun ontologian kanssa, vaan se on hengellisen kokemuksen kuvaus. Voidaan sanoa, että tämä on pahuuden oikeuttamista.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin piirissä ei ole ainuttakaan jumalallista valonsädettä, vaikka Jumalan täytyy olla kaikki kaikessa. Eräs rakastava ja hyvä katolilainen kertoi minulle, että Jumala loi helvetin erityiseksi sfääriksi, vankilaksi, joka on valmistettu tuomituille, mutta emme tiedä, onko siellä paljon ihmisiä, ehkä ei lainkaan. Tämän katolilaisen aikomukset olivat mitä humanistisimmat, mutta jo pelkkä ajatus siitä on kauhistuttava ja omiaan aiheuttamaan jumalattomuuden äärimmäisimpiä muotoja. Jumalan rauhansuunnitelmaan kuului myös vankilan luominen tuomituille ikuisiksi ajoiksi. Näin tehdessään Jumala saattoi vain ennustaa, kuinka monta tuomittua päätyisi hänen vankilaansa. Tämä vankila saa ontologisen merkityksen. Ja vankila kuuluu lopulta Jumalan valtakuntaan, aivan kuten keisarin valtakunnan vankila kuuluu lopulta Jumalan valtakuntaan. Vankila on korkeamman oikeuden ilmaus.

Lue lisää

Todellisuudessa paljon enemmän pahuuden oikeuttamista on toteamus siitä, että Jumala käyttää pahuutta hyvään tarkoitukseen ja oikeudenmukaisuutensa voittoon. Pahuuden kokemus on kärsimyksen, kidutuksen kokemus. Mutta vapaus edellyttää pahan kokemusta. Pakotettu, väkivaltainen hyvä olisi suurin paha. Parhaiten Dostojevski ymmärtää tämän kuvaamassaan paratiisin utopiassa, Suuren inkvisiittorin dialektiikassa. Kaikkein eniten olisi vastustettava maailman jyrkkää jakamista kahteen osaan: valon ja hyvän maailmaan ja pimeyden ja pahan maailmaan. Tämä on helvetin valmistelu, ja tämä määrittelee helvetin etiikan. Helvetin etiikka ohjaa myös niitä, jotka eivät tunnusta mitään uskonnollista vakaumusta. Se on usein ominaista vallankumouksellisille, esimerkiksi marxilaisille. Pahan moraalinen paradoksi on siinä, että se saa pahan vastustajat, hyvän edustajat, suhtautumaan pahaan, häikäilemättömästi ja vihamielisesti pahaan tai pahoina pidettyihin, esimerkiksi ideologisiin vihollisiin. Näin taistelu pahaa vastaan muuttuu pahaksi. Hyveen ja oikeudenmukaisuuden nimissä ihmisiä kidutetaan. Inhimillisyyden nimissä harjoitetaan epäinhimillisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus helvetistä liittyy erottamattomasti pahan paradoksiin. Vaikka pahuuden psykologista ja moraalista teemaa yritettiin kuinka paljon tahansa järkeistää, sitä ei kyetty käsittelemään. Paha osoittautuu skandaaliksi paitsi ihmiselle myös Jumalalle, sillä lähes väistämättä Jumala joutuu vastuuseen pahasta. Paholaisesta, hyvin hämärästä hahmosta, on tehty Jumalan käsissä oleva väline, jonka kautta kaitselmuksen tarkoitusperät toteutuvat.

Lue lisää

Ajatus ikuisesta helvetistä on väärän uskonnollisen individualismin ja transsendentin egoismin ajatus. Tämä saatanallinen ajatus perustuu oikeudenmukaisuuden ajatuksen pahaan reinkarnaatioon. Näin paljastuu, että oikeudenmukaisuuden ajatus on peräisin koston tunteesta, kuten monet sosiologit ovat väittäneet. Kostolla on ollut valtava merkitys uskonnollisissa uskomuksissa ja moraalikäsityksissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus helvetistä liittyy erottamattomasti pahan paradoksiin. Vaikka pahuuden psykologista ja moraalista teemaa yritettiin kuinka paljon tahansa järkeistää, sitä ei kyetty käsittelemään. Paha osoittautuu skandaaliksi paitsi ihmiselle myös Jumalalle, sillä lähes väistämättä Jumala joutuu vastuuseen pahasta. Paholaisesta, hyvin hämärästä hahmosta, on tehty Jumalan käsissä oleva väline, jonka kautta kaitselmuksen tarkoitusperät toteutuvat.

Lue lisää

Saatanallinen ajatus ikuisesta helvetistä, eksoteerinen ajatus, joka on luotu uskonnollisen yhteiskunnan organisoimiseksi ja joka edustaa eksistentiaalisen yhteiskunnan karkeaa esineellistämistä, on vastakkainen ajatukselle sielunvaelluksesta. Se on moraalisesti parempi kuin ajatus ikuisesta helvetistä. Se ei kuitenkaan ole lainkaan vapaa ihmiselämän oikeudellisesta ymmärryksestä. Seuraava jälleensyntyminen on välttämätön seuraus edellisen jälleensyntymisen hyveistä ja synneistä. Moraalinen laki esineellistyy kosmisessa laissa Eikä ajasta ole ulospääsyä ikuisuuteen, reinkarnaatio pysyy edelleen kosmisen ajan voiman yläpuolella. Karma on laki, eikä se tunne armoa, armollista uudelleensyntymistä yhdessä ainoassa eksistentiaalisen ajan hetkessä, kuten varovainen ryöstäjä. Muinainen hinduviisaus piti jälleensyntymistä onnettomuutena, jota oli vältettävä...

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus helvetistä liittyy erottamattomasti pahan paradoksiin. Vaikka pahuuden psykologista ja moraalista teemaa yritettiin kuinka paljon tahansa järkeistää, sitä ei kyetty käsittelemään. Paha osoittautuu skandaaliksi paitsi ihmiselle myös Jumalalle, sillä lähes väistämättä Jumala joutuu vastuuseen pahasta. Paholaisesta, hyvin hämärästä hahmosta, on tehty Jumalan käsissä oleva väline, jonka kautta kaitselmuksen tarkoitusperät toteutuvat.

Lue lisää

Reinkarnaatio yhdellä tasolla, eli tässä maallisessa elämässä ja sen historiassa, törmää ajatukseen persoonallisuudesta, johon kuuluvat sekä ihmisruumis että sen jäljittelemättömät, ainutlaatuiset kasvot. Toinen asia on monisuunnitelmallinen jälleensyntyminen, jälleensyntyminen eri henkisiin maailmoihin. Mielestäni tämä on hyväksyttävä, sillä ajatus siitä, että ihmisen ikuinen kohtalo määräytyy lopullisesti lyhyen elämän perusteella syntymästä kuolemaan tällä maallisella tasolla, on täysin mahdoton hyväksyä, ja ihminen ikään kuin joutuu hänelle asetettuun ansaan. Muistelu aiemmista jälleensyntymisistä on olemassa eksistentiaalisena kokemuksena, mutta se on epämääräinen ja hämärtynyt erilaisten tasojen sekoituksesta, joita ei voi täysin erottaa toisistaan tai sulauttaa toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus helvetistä liittyy erottamattomasti pahan paradoksiin. Vaikka pahuuden psykologista ja moraalista teemaa yritettiin kuinka paljon tahansa järkeistää, sitä ei kyetty käsittelemään. Paha osoittautuu skandaaliksi paitsi ihmiselle myös Jumalalle, sillä lähes väistämättä Jumala joutuu vastuuseen pahasta. Paholaisesta, hyvin hämärästä hahmosta, on tehty Jumalan käsissä oleva väline, jonka kautta kaitselmuksen tarkoitusperät toteutuvat.

Lue lisää

Ajatus ikuisesta helvetillisestä kidutuksesta on oikeudellisen ja utilitaristisen uskonnollisuuden äärimmäinen ilmentymä. Todelliset mystikot nousivat tämän eksoteerisen ajatuksen yläpuolelle, jota ohjaavat yhteiskunnallis-organisatoriset intressit. ...



[N.A.Berdjajev] | ["Totuus ja ilmestys" - SISÄLTÖ] | [Milestones Library] | [Milestones Library]

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus ikuisesta helvetillisestä kidutuksesta on oikeudellisen ja utilitaristisen uskonnollisuuden äärimmäinen ilmentymä. Todelliset mystikot nousivat tämän eksoteerisen ajatuksen yläpuolelle, jota ohjaavat yhteiskunnallis-organisatoriset intressit. ...



[N.A.Berdjajev] | ["Totuus ja ilmestys" - SISÄLTÖ] | [Milestones Library] | [Milestones Library]

Lue lisää

Onko taivaassa olevilta lunastetuilta RIISTETTY KAIKKI SÄÄLI JA MYÖTÄTUNTO ja jopa yksinkertainen inhimillisyyden tunne?


Niin.

Anonyymi kirjoitti:

Onko taivaassa olevilta lunastetuilta RIISTETTY KAIKKI SÄÄLI JA MYÖTÄTUNTO ja jopa yksinkertainen inhimillisyyden tunne?


Niin.

Kovaa tekstiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kovaa tekstiä.

Niin on.

Anonyymi kirjoitti:

Niin on.

Onko Zarathustra todella kehittänyt nykyajan kristinuskossa käytetyn konseptin?

Anonyymi kirjoitti:

Onko Zarathustra todella kehittänyt nykyajan kristinuskossa käytetyn konseptin?

Tällä sivustolla on selitetty edellä mainittu.

Anonyymi kirjoitti:

Tällä sivustolla on selitetty edellä mainittu.

Kerran kysyin eräältä kristityltä, miten tällainen julmuus on mahdollista: ikuinen helvetti. Niin kristitty vastasi: "Koska Jumala on pyhä".



Siis mitä???

Anonyymi kirjoitti:

Kerran kysyin eräältä kristityltä, miten tällainen julmuus on mahdollista: ikuinen helvetti. Niin kristitty vastasi: "Koska Jumala on pyhä".



Siis mitä???

Lue lisää

Lupaukset loputtomasta ilosta (paratiisi) ovat toki houkuttelevia, mutta niitä ei voi verrata siihen tuskan pelkoon, joka liittyy nykyaikaiseen näkemykseen helvetistä.

Anonyymi kirjoitti:

Lupaukset loputtomasta ilosta (paratiisi) ovat toki houkuttelevia, mutta niitä ei voi verrata siihen tuskan pelkoon, joka liittyy nykyaikaiseen näkemykseen helvetistä.

Helvetin pelko ja rakkauden pakko kristinuskossa. Sillä jos et rakasta, joudut ikuiseen helvettiin.

Miten voit tunnustaa rakkautesi jollekulle, joka pakottaa sinut siihen pitämällä asetta ohimollesi?

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin pelko ja rakkauden pakko kristinuskossa. Sillä jos et rakasta, joudut ikuiseen helvettiin.

Miten voit tunnustaa rakkautesi jollekulle, joka pakottaa sinut siihen pitämällä asetta ohimollesi?

Lue lisää

Kuvittele, että komea mies, jolla on suuri omaisuus, tekee tunnustuksen tytölle. Mutta ennen kuin hän suostuu, hän varoittaa tyttöä, että jos tämä kieltäytyy hänen ehdotuksestaan, hän joutuu vangitsemaan hänet loputtoman piinan selliin. Hän halusi sanoa kyllä, mutta tällaisessa tilanteessa hänen on yksinkertaisesti pakko tehdä niin, ei niinkään rakkaudesta tätä miestä kohtaan kuin pelosta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvittele, että komea mies, jolla on suuri omaisuus, tekee tunnustuksen tytölle. Mutta ennen kuin hän suostuu, hän varoittaa tyttöä, että jos tämä kieltäytyy hänen ehdotuksestaan, hän joutuu vangitsemaan hänet loputtoman piinan selliin. Hän halusi sanoa kyllä, mutta tällaisessa tilanteessa hänen on yksinkertaisesti pakko tehdä niin, ei niinkään rakkaudesta tätä miestä kohtaan kuin pelosta.

Lue lisää

Sadat vuodet kristillistä historiaa eivät ole tuottaneet tyydyttäviä perusteluja ajatukselle helvetin kidutuksista ja niiden olemassaolon syistä. Ei ole mitään selitystä sille, mitä hyötyä Jumalalle tai syntisille on kidutuksesta. Loppujen lopuksi oppi ikuisesta kidutuksesta on vahingollinen itse pelastusopille.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvittele, että komea mies, jolla on suuri omaisuus, tekee tunnustuksen tytölle. Mutta ennen kuin hän suostuu, hän varoittaa tyttöä, että jos tämä kieltäytyy hänen ehdotuksestaan, hän joutuu vangitsemaan hänet loputtoman piinan selliin. Hän halusi sanoa kyllä, mutta tällaisessa tilanteessa hänen on yksinkertaisesti pakko tehdä niin, ei niinkään rakkaudesta tätä miestä kohtaan kuin pelosta.

Lue lisää

Monet ihmiset kieltäytyvät edes tutkimasta Raamattua, koska he uskovat perustellusti, että ajatus ikuisesta helvetistä on ristiriidassa rakastavan Jumalan opetuksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Monet ihmiset kieltäytyvät edes tutkimasta Raamattua, koska he uskovat perustellusti, että ajatus ikuisesta helvetistä on ristiriidassa rakastavan Jumalan opetuksen kanssa.

Lue lisää

Helvetti on tietenkin olemassa, mutta se ei ole ikuinen.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin pelko ja rakkauden pakko kristinuskossa. Sillä jos et rakasta, joudut ikuiseen helvettiin.

Miten voit tunnustaa rakkautesi jollekulle, joka pakottaa sinut siihen pitämällä asetta ohimollesi?

Lue lisää

Älä muuta sano.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvittele, että komea mies, jolla on suuri omaisuus, tekee tunnustuksen tytölle. Mutta ennen kuin hän suostuu, hän varoittaa tyttöä, että jos tämä kieltäytyy hänen ehdotuksestaan, hän joutuu vangitsemaan hänet loputtoman piinan selliin. Hän halusi sanoa kyllä, mutta tällaisessa tilanteessa hänen on yksinkertaisesti pakko tehdä niin, ei niinkään rakkaudesta tätä miestä kohtaan kuin pelosta.

Lue lisää

Hyvä vertaus.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin pelko ja rakkauden pakko kristinuskossa. Sillä jos et rakasta, joudut ikuiseen helvettiin.

Miten voit tunnustaa rakkautesi jollekulle, joka pakottaa sinut siihen pitämällä asetta ohimollesi?

Lue lisää

Mutta Jumalan orjaparat eivät edes ajattele, kuinka monta vuosisataa kristinusko on ryöstänyt ihmiskuntaa ja kuinka paljon uhrauksia on tehty. Jopa 200-300 vuotta sitten oli kristillinen kuoleman diktatuuri - kaikki toisinajattelijat nuotioon...

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Jumalan orjaparat eivät edes ajattele, kuinka monta vuosisataa kristinusko on ryöstänyt ihmiskuntaa ja kuinka paljon uhrauksia on tehty. Jopa 200-300 vuotta sitten oli kristillinen kuoleman diktatuuri - kaikki toisinajattelijat nuotioon...

Lue lisää

Kuinka monta vuotta papit myivät kultaa vastaan lupauksia pelastuksesta helvetistä tuonpuoleisessa elämässä. Näillä rahoilla papit ostivat maata ja avasivat pankkeja, jotka lainasivat rahaa lainakorkoisesti. Mutta vaikka kuoleman diktatuuri on kaatunut, kristinusko kukoistaa edelleen, ja sen mainontaan on sijoitettu niin paljon rahaa, että sillä voitaisiin luultavasti ruokkia kaikki maailman ihmiset koko ajan ilmaisilla lounailla.
...
Katolinen kirkko, anekauppa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka monta vuotta papit myivät kultaa vastaan lupauksia pelastuksesta helvetistä tuonpuoleisessa elämässä. Näillä rahoilla papit ostivat maata ja avasivat pankkeja, jotka lainasivat rahaa lainakorkoisesti. Mutta vaikka kuoleman diktatuuri on kaatunut, kristinusko kukoistaa edelleen, ja sen mainontaan on sijoitettu niin paljon rahaa, että sillä voitaisiin luultavasti ruokkia kaikki maailman ihmiset koko ajan ilmaisilla lounailla.
...
Katolinen kirkko, anekauppa.

Lue lisää

Mutta voimme oppia samasta Raamatusta, että kristityt eivät aina ole - he odottavat jonkinlaista "seurakunnan ylöstempausta" omasta puolestaan. Tämän on tarkoitus tapahtua, kun "maailmanloppu" tulee, ja kuten kristityt uskovat...

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka monta vuotta papit myivät kultaa vastaan lupauksia pelastuksesta helvetistä tuonpuoleisessa elämässä. Näillä rahoilla papit ostivat maata ja avasivat pankkeja, jotka lainasivat rahaa lainakorkoisesti. Mutta vaikka kuoleman diktatuuri on kaatunut, kristinusko kukoistaa edelleen, ja sen mainontaan on sijoitettu niin paljon rahaa, että sillä voitaisiin luultavasti ruokkia kaikki maailman ihmiset koko ajan ilmaisilla lounailla.
...
Katolinen kirkko, anekauppa.

Lue lisää

Juutalaisuuden keskeinen ajatus on juutalaisen kansan Jumalalle suotuisa asema ja Jumalan lupaus antaa israelilaisille koko maailma ja muut kansakunnat omaisuuksineen omaisuudekseen.
1. KR 1933/-38
5Moos. 15:6

Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua, niinkuin hän on sinulle puhunut; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun ei tarvitse lainaa ottaa, ja sinä VALLITSET MONIA KANSOJA, MUTTA HE EIVÄT VALLITSE SINUA.

Puhutaanko tässä "valitusta kansasta" ja siitä, että olemme sen alamaisia? Ovatko he meidän yläpuolellamme?

Anonyymi kirjoitti:

Juutalaisuuden keskeinen ajatus on juutalaisen kansan Jumalalle suotuisa asema ja Jumalan lupaus antaa israelilaisille koko maailma ja muut kansakunnat omaisuuksineen omaisuudekseen.
1. KR 1933/-38
5Moos. 15:6

Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua, niinkuin hän on sinulle puhunut; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun ei tarvitse lainaa ottaa, ja sinä VALLITSET MONIA KANSOJA, MUTTA HE EIVÄT VALLITSE SINUA.

Puhutaanko tässä "valitusta kansasta" ja siitä, että olemme sen alamaisia? Ovatko he meidän yläpuolellamme?

Lue lisää

Lyhyesti sanottuna: toiset uhraavat itsensä, kun taas toiset keräävät omaisuutensa ... Tämä korrelaatio molempien uskontojen keskeisten ajatusten välillä ei ole sattumaa. Niiden pohjalta kristillisen ja juutalaisen maailman kansojen kansalliset luonteet muotoiltiin uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna: toiset uhraavat itsensä, kun taas toiset keräävät omaisuutensa ... Tämä korrelaatio molempien uskontojen keskeisten ajatusten välillä ei ole sattumaa. Niiden pohjalta kristillisen ja juutalaisen maailman kansojen kansalliset luonteet muotoiltiin uudelleen.

Lue lisää

Kristinusko on juutalainen lahko (L.N. Tolstoi).

Ihmiset elävät rauhanomaisesti keskenään ja toimivat rauhanomaisesti vain silloin, kun heitä yhdistää sama maailmankatsomus: he ymmärtävät yhtä lailla toimintansa päämäärän ja tarkoituksen.

Kristillinen uskonto vastasi juhlallisissa muodoissaan pitkään Euroopan kansojen moraalisiin ja henkisiin vaatimuksiin. Mutta se edusti hyvin järjetöntä ja sisäisesti ristiriitaista yhdistelmää ihmiselämän perustavimmista ja ikuisimmista totuuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Juutalaisuuden keskeinen ajatus on juutalaisen kansan Jumalalle suotuisa asema ja Jumalan lupaus antaa israelilaisille koko maailma ja muut kansakunnat omaisuuksineen omaisuudekseen.
1. KR 1933/-38
5Moos. 15:6

Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua, niinkuin hän on sinulle puhunut; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun ei tarvitse lainaa ottaa, ja sinä VALLITSET MONIA KANSOJA, MUTTA HE EIVÄT VALLITSE SINUA.

Puhutaanko tässä "valitusta kansasta" ja siitä, että olemme sen alamaisia? Ovatko he meidän yläpuolellamme?

Lue lisää

Mutta sehän on juuri se, mitä nykyään on meneillään.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin pelko ja rakkauden pakko kristinuskossa. Sillä jos et rakasta, joudut ikuiseen helvettiin.

Miten voit tunnustaa rakkautesi jollekulle, joka pakottaa sinut siihen pitämällä asetta ohimollesi?

Lue lisää

Tää on kyllä...

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin pelko ja rakkauden pakko kristinuskossa. Sillä jos et rakasta, joudut ikuiseen helvettiin.

Miten voit tunnustaa rakkautesi jollekulle, joka pakottaa sinut siihen pitämällä asetta ohimollesi?

Lue lisää

Kukapa siihen vastaisi?

Niin. Adventistit sanovat sillä tavalla. Mutta muut kristityt ei.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Adventistit sanovat sillä tavalla. Mutta muut kristityt ei.

Muut ei.

Anonyymi kirjoitti:

Muut ei.

Onpa touhua.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Adventistit sanovat sillä tavalla. Mutta muut kristityt ei.

Kyllä iankaikkinen kuolema (ns. annihilaatioppi) on monien kristittyjen kannattama; ei ole adventistien yksinoikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä iankaikkinen kuolema (ns. annihilaatioppi) on monien kristittyjen kannattama; ei ole adventistien yksinoikeus.

"ei ole adventistien yksinoikeus".

No kyllä suuri osa kristittyjen lahkoista kannatta ikuista helvettioppia. Ehkä joitakin poikkeuksia on , mutta yleinen suuntaus on sellainen.

No kyllä Raamattu ihan suoraan puhuu siitä, tai sitten se on politiikka: pelolla hallitaan.

Anonyymi kirjoitti:

No kyllä Raamattu ihan suoraan puhuu siitä, tai sitten se on politiikka: pelolla hallitaan.

"he odottavat jonkinlaista "seurakunnan ylöstempausta" omasta puolestaan".
Tästäkin käydään kiivasta väittelyä. Jopa David Pawson ja Derek Prince kertovat eri tavalla tämän asian.

Anonyymi kirjoitti:

"he odottavat jonkinlaista "seurakunnan ylöstempausta" omasta puolestaan".
Tästäkin käydään kiivasta väittelyä. Jopa David Pawson ja Derek Prince kertovat eri tavalla tämän asian.

Lue lisää

Niin, pelossa eletään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, pelossa eletään.

kuolleita syntisiä kidutetaan iankaikkisen piinan liekeissä ja että heidän lyhyen maallisen elämänsä aikana tekemiensä rikkomusten vuoksi heidän on kestettävä ikuista kärsimystä.

Anonyymi kirjoitti:

kuolleita syntisiä kidutetaan iankaikkisen piinan liekeissä ja että heidän lyhyen maallisen elämänsä aikana tekemiensä rikkomusten vuoksi heidän on kestettävä ikuista kärsimystä.

Lue lisää

Mistä Raamatun sivuilta tällainen opetus löytyy? Onko taivaassa olevilta lunastetuilta RIISTETTY KAIKKI SÄÄLI JA MYÖTÄTUNTO ja jopa yksinkertainen inhimillisyyden tunne? Vai korvautuvatko nämä tunteet stoalaisten tunteettomuudella ja villien julmuudella?

"Katolinen kirkko tukahdutti tarkoituksellisesti kaikki kirjalliset todisteet jälleensyntymisestä varhaiskristillisissä opetuksissa ja Raamatussa."

On huomattava, että monet todisteet viittaavat siihen, että suuri osa varhaiskristityistä hyväksyi ajatuksen kiertokulusta ja uudestisyntymisestä.

Tämä tapahtui noin vuosina 0 jKr. 500 jKr. ja juuri tänä aikana kertomukset Jeesuksesta Kristuksesta kirjoitettiin käsin muistiin ja välitettiin eteenpäin tuleville sukupolville.

Tänä aikana Raamattua, sellaisena kuin me sen tunnemme, ei ollut vielä kirjoitettu ja koottu kokonaisuudessaan.

Raamattuuutisia: Järkyttävä väite, että jälleensyntyminen poistettiin Raamatusta
Järkyttävä väite löydettiin vuonna 1978 julkaistusta kirjasta "Reincarnation in Christianity"
Vuonna 367 jKr. kirkkoisä Athanasius nimesi 66 kirjaa, jotka yhdessä muodostivat kristillisen raamatunkanonin.

Nämä olivat pohjimmiltaan ainoat kirjat, jotka sisältyivät kristilliseen opetukseen ja jotka tunnustettiin.

Näiden ratkaisevien ja tärkeiden asiakirjojen löydyttyä tutkijat ovat pystyneet vahvistamaan, että myös gnostilaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen.

Tuolloin heillä ei ollut lainkaan gnostikkojen leimaa, vaan he olivat vain kristittyjä, jotka seurasivat Kristuksen sanomaa ja sattuivat vain uskomaan jälleensyntymiseen.

Monet väittävät, että eräs tietty neuvosto otti reinkarnaatio-opetuksen pois Raamatusta.

Vaikka suurin osa ei osaa nimetä tiettyä konsiilia, he viittaavat useimmiten Konstantinopolin toiseen konsiiliin (553 jKr.) ja Nikean konsiiliin (325 jKr.).

Tuolloin oli jo olemassa monia käsikirjoituksia, jotka olivat levinneet ympäri Rooman valtakuntaa.

Kirkko käänsi Raamatun karkottaakseen kaikki todisteet jälleensyntymisestä, mutta se "ei tehnyt täydellistä työtä".
_________________________

Jälleensyntyminen: Kirkon suurin valhe

Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta. Näennäisen pieni teko, jolla on historiallisia seurauksia: miten erilainen olisi ollut kahden viime vuosituhannen historia, jos ihmiskunta olisi tiennyt, että he itse niittäisivät (väärän)tekojensa hedelmiä tulevassa maallisessa elämässä - että heidän olisi nukuttava tekemissään sängyissä?!

Karman laki ja jälleensyntyminen: Loputtomassa kierrossa palaamme maan päälle, kunnes olemme oppineet hallitsemaan energioitamme.

Mutta palataanpa 6. vuosisadalle Kristuksen jälkeen, jolloin Bysantin keisari Justinianuksen hovissa hautautui pirullinen salaliitto, joka piti ihmiskunnan vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.

Kuten jo mainittiin, näiden uskonnollisten kiistojen aikana jälleensyntyminen ei ollut kertaakaan keskustelun aiheena. Sitä pidettiin perusdogmana, jota vuoden 451 konsiili jopa vahvisti. Kuka olisi silloin voinut kuvitella, että kristillinen teologia muuttuisi niin olennaisesti, kun Justinianus nousi Itä-Rooman valtakunnan valtaistuimelle vuonna 527, ja millaisia syvällisiä seurauksia seuraavat vuosisadat sen seurauksena saisivat?

Theodora, keisari Justinianuksen vaimo.
Aikaisemmin hän oli ollut nuori ja kaunis prostituoitu, jonka palveluja aristokratia mielellään haki. Pentapoliksen nuori maaherra Hacebolus ihastui hänen viehätysvoimaansa ja vei Theodoran mukanaan Pohjois-Afrikkaan. Hän kuitenkin väärinkäytti kuvernöörin luottamusta ja keräsi kansan kustannuksella suuria rikkauksia. Kun hän ahneudessaan ylitti rajan ja Hacebolos joutui kansan valitusten valtaan, hän heitti Theodoran ulos palatsistaan ja takavarikoi kaikki hänen omaisuutensa. Vain vaatteet selässään hän taisteli tiensä Aleksandriaan. Kaupungin porteilla eräs erakko nimeltä Eutyches otti hänet vastaan. Kyseessä oli sama Eutykes, joka oli synnyttänyt monofysiitismin ja joka nyt vietti siellä maanpakolaisuuttaan. Myöhemmin Theodora muistaisi tämän kaatuneen munkin ja käyttäisi häntä pimeiden suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Palattuaan Konstantinopoliin hän määrätietoisesti tiensä ylöspäin yhteiskunnan tikapuilla, ja hänestä tuli yksi Justinianuksen jalkavaimoista ... lopulta vuonna 523 hänen vaimonsa. Neljä vuotta myöhemmin hän ja hänen miehensä ottivat yhdessä haltuunsa maallisen maailman korkeimman valta-aseman: keisarillisen kruunun.

Anonyymi kirjoitti:

"Katolinen kirkko tukahdutti tarkoituksellisesti kaikki kirjalliset todisteet jälleensyntymisestä varhaiskristillisissä opetuksissa ja Raamatussa."

On huomattava, että monet todisteet viittaavat siihen, että suuri osa varhaiskristityistä hyväksyi ajatuksen kiertokulusta ja uudestisyntymisestä.

Tämä tapahtui noin vuosina 0 jKr. 500 jKr. ja juuri tänä aikana kertomukset Jeesuksesta Kristuksesta kirjoitettiin käsin muistiin ja välitettiin eteenpäin tuleville sukupolville.

Tänä aikana Raamattua, sellaisena kuin me sen tunnemme, ei ollut vielä kirjoitettu ja koottu kokonaisuudessaan.

Raamattuuutisia: Järkyttävä väite, että jälleensyntyminen poistettiin Raamatusta
Järkyttävä väite löydettiin vuonna 1978 julkaistusta kirjasta "Reincarnation in Christianity"
Vuonna 367 jKr. kirkkoisä Athanasius nimesi 66 kirjaa, jotka yhdessä muodostivat kristillisen raamatunkanonin.

Nämä olivat pohjimmiltaan ainoat kirjat, jotka sisältyivät kristilliseen opetukseen ja jotka tunnustettiin.

Näiden ratkaisevien ja tärkeiden asiakirjojen löydyttyä tutkijat ovat pystyneet vahvistamaan, että myös gnostilaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen.

Tuolloin heillä ei ollut lainkaan gnostikkojen leimaa, vaan he olivat vain kristittyjä, jotka seurasivat Kristuksen sanomaa ja sattuivat vain uskomaan jälleensyntymiseen.

Monet väittävät, että eräs tietty neuvosto otti reinkarnaatio-opetuksen pois Raamatusta.

Vaikka suurin osa ei osaa nimetä tiettyä konsiilia, he viittaavat useimmiten Konstantinopolin toiseen konsiiliin (553 jKr.) ja Nikean konsiiliin (325 jKr.).

Tuolloin oli jo olemassa monia käsikirjoituksia, jotka olivat levinneet ympäri Rooman valtakuntaa.

Kirkko käänsi Raamatun karkottaakseen kaikki todisteet jälleensyntymisestä, mutta se "ei tehnyt täydellistä työtä".
_________________________

Jälleensyntyminen: Kirkon suurin valhe

Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta. Näennäisen pieni teko, jolla on historiallisia seurauksia: miten erilainen olisi ollut kahden viime vuosituhannen historia, jos ihmiskunta olisi tiennyt, että he itse niittäisivät (väärän)tekojensa hedelmiä tulevassa maallisessa elämässä - että heidän olisi nukuttava tekemissään sängyissä?!

Karman laki ja jälleensyntyminen: Loputtomassa kierrossa palaamme maan päälle, kunnes olemme oppineet hallitsemaan energioitamme.

Mutta palataanpa 6. vuosisadalle Kristuksen jälkeen, jolloin Bysantin keisari Justinianuksen hovissa hautautui pirullinen salaliitto, joka piti ihmiskunnan vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.

Kuten jo mainittiin, näiden uskonnollisten kiistojen aikana jälleensyntyminen ei ollut kertaakaan keskustelun aiheena. Sitä pidettiin perusdogmana, jota vuoden 451 konsiili jopa vahvisti. Kuka olisi silloin voinut kuvitella, että kristillinen teologia muuttuisi niin olennaisesti, kun Justinianus nousi Itä-Rooman valtakunnan valtaistuimelle vuonna 527, ja millaisia syvällisiä seurauksia seuraavat vuosisadat sen seurauksena saisivat?

Theodora, keisari Justinianuksen vaimo.
Aikaisemmin hän oli ollut nuori ja kaunis prostituoitu, jonka palveluja aristokratia mielellään haki. Pentapoliksen nuori maaherra Hacebolus ihastui hänen viehätysvoimaansa ja vei Theodoran mukanaan Pohjois-Afrikkaan. Hän kuitenkin väärinkäytti kuvernöörin luottamusta ja keräsi kansan kustannuksella suuria rikkauksia. Kun hän ahneudessaan ylitti rajan ja Hacebolos joutui kansan valitusten valtaan, hän heitti Theodoran ulos palatsistaan ja takavarikoi kaikki hänen omaisuutensa. Vain vaatteet selässään hän taisteli tiensä Aleksandriaan. Kaupungin porteilla eräs erakko nimeltä Eutyches otti hänet vastaan. Kyseessä oli sama Eutykes, joka oli synnyttänyt monofysiitismin ja joka nyt vietti siellä maanpakolaisuuttaan. Myöhemmin Theodora muistaisi tämän kaatuneen munkin ja käyttäisi häntä pimeiden suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Palattuaan Konstantinopoliin hän määrätietoisesti tiensä ylöspäin yhteiskunnan tikapuilla, ja hänestä tuli yksi Justinianuksen jalkavaimoista ... lopulta vuonna 523 hänen vaimonsa. Neljä vuotta myöhemmin hän ja hänen miehensä ottivat yhdessä haltuunsa maallisen maailman korkeimman valta-aseman: keisarillisen kruunun.

Lue lisää

"Vain yksi elämä" – sen jälkeen joko tai... - tällainen ideologia helpottaa ihmisten alistamista ja hallita heitä. Pelko on loistava tapa alistaa ihmisiä.

Saatanaa, sellaisena kuin kristinusko hänet ajattelee , ei ole lainkaan olemassa. Onko sitten olemassa joku, joka muistuttaa voimaltaan Jumalaa. Ei ole olemassa. On olemassa hyviä ja pahoja voimia. Mutta Saatanaa ei ole henkilönä lainkaan olemassa. Myös pahoilla voimilla on oma hierarkiansa, aivan kuten hyvilläkin voimilla. Heillä on siis myös omat johtajansa jne. Surat ka asurat.

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain yksi elämä" – sen jälkeen joko tai... - tällainen ideologia helpottaa ihmisten alistamista ja hallita heitä. Pelko on loistava tapa alistaa ihmisiä.

Saatanaa, sellaisena kuin kristinusko hänet ajattelee , ei ole lainkaan olemassa. Onko sitten olemassa joku, joka muistuttaa voimaltaan Jumalaa. Ei ole olemassa. On olemassa hyviä ja pahoja voimia. Mutta Saatanaa ei ole henkilönä lainkaan olemassa. Myös pahoilla voimilla on oma hierarkiansa, aivan kuten hyvilläkin voimilla. Heillä on siis myös omat johtajansa jne. Surat ka asurat.

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

Lue lisää

Enemmistö kristittyjä on "myötätuntoisia ja rakastavia" fundamentalisteja ja dogmatisteja, jotka uskovat, että ikuinen kidutus on tervetullutta ja oikeudenmukaista.

Sillä vain maailmankaikkeuden suuri rakkaus voi lähettää ikuiseen kidutukseen.

Voi, mikä siunaus meille muille myötätuntoisille kristityille onkaan tietää, että jopa omat lapsemme ovat ikuisessa kidutuksessa. Olemme niin huolehtivia ja myötätuntoisia kristittyjä. Mutta voimmeko lainkaan luottaa lainkaan sellaisen henkilön sanaan, joka lähettää muita ikuiseen kidutukseen, ehkä jonain päivänä hän haluaa lähettää "pelastetut" myös ikuiseen kidutukseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain yksi elämä" – sen jälkeen joko tai... - tällainen ideologia helpottaa ihmisten alistamista ja hallita heitä. Pelko on loistava tapa alistaa ihmisiä.

Saatanaa, sellaisena kuin kristinusko hänet ajattelee , ei ole lainkaan olemassa. Onko sitten olemassa joku, joka muistuttaa voimaltaan Jumalaa. Ei ole olemassa. On olemassa hyviä ja pahoja voimia. Mutta Saatanaa ei ole henkilönä lainkaan olemassa. Myös pahoilla voimilla on oma hierarkiansa, aivan kuten hyvilläkin voimilla. Heillä on siis myös omat johtajansa jne. Surat ka asurat.

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

Lue lisää

"Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen."


Jos tämä olisi totta, se horjuttaisi koko kristinuskoa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen."


Jos tämä olisi totta, se horjuttaisi koko kristinuskoa.

Lue lisää

En tiedä, onko siinä mitään perää, en usko siihen itsekään, mutta se on hyvin outo yhteensattuma.

Kuka oli Abraham?

Juutalainen oppinut ja teologi Flavius Josephus (37-100 jKr.) kirjoitti juutalaisten historiassaan, että kreikkalainen filosofi Aristoteles oli sanonut: "...Nämä juutalaiset ovat peräisin intialaisista filosofeista; intialaiset ovat nimenneet heidät kalaneiksi." (Kirja I:22.)

Klearkhos Solialainen kirjoitti: "Juutalaiset polveutuvat Intian filosofeista. Filosofeja kutsutaan Intiassa kalaneiksi ja Syyriassa juutalaisiksi. Heidän pääkaupunkinsa nimeä on hyvin vaikea lausua. Sitä kutsutaan nimellä 'Jerusalem'."

"Megasthenes, jonka Seleukos Nikator lähetti Intiaan noin kolmesataa vuotta ennen Kristusta ja jonka kertomukset uusista tutkimuksista saavat joka päivä lisää uskottavuutta, sanoo, että juutalaiset 'olivat intialainen heimo tai lahko nimeltä Kalani...'"." (Anacalypsis, kirjoittanut Godfrey Higgins, osa I; s. 400.)

Filosofian tohtori Martin Haug kirjoitti teoksessaan The Sacred Language, Writings, and Religions of the Parsis: "Magien sanotaan kutsuneen uskontoaan Kesh-î-Ibrahimiksi." He jäljittivät uskonnolliset kirjansa Abrahamiin, jonka uskottiin tuoneen ne taivaasta. (p. 16.)

Hindujumala Brahman ja hänen puolisonsa Saraisvatin sekä juutalaisen Abrahamin ja Sarain välillä on tiettyjä silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä, jotka ovat enemmän kuin pelkkiä sattumia. Vaikka koko Intiassa on vain yksi Brahmalle omistettu temppeli, tämä kultti on kolmanneksi suurin hindulahko.

Meksikolainen kirjailija Tomás Doreste toteaa kirjassaan Moisés y los Extraterrestres,

Voltaire oli sitä mieltä, että Abraham polveutui joistakin niistä lukuisista brahman-papeista, jotka lähtivät Intiasta levittämään opetuksiaan kaikkialle maailmaan; ja teesinsä tueksi hän esitti seuraavat seikat: nimien samankaltaisuus ja se, että Urin kaupunki, patriarkkojen maa, oli lähellä Persian rajaa, tietä Intiaan, jossa tuo brahman oli syntynyt.

Brahman nimeä kunnioitettiin suuresti Intiassa, ja hänen vaikutusvaltansa levisi Persiassa aina Eufrat- ja Tigris-jokien uittamille maille asti. Persialaiset ottivat Brahman omakseen ja tekivät hänestä omansa. Myöhemmin sanottiin, että jumala saapui Baktriasta, vuoristoalueelta, joka sijaitsi puolivälissä tietä Intiaan. (S. 46-47.)

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, onko siinä mitään perää, en usko siihen itsekään, mutta se on hyvin outo yhteensattuma.

Kuka oli Abraham?

Juutalainen oppinut ja teologi Flavius Josephus (37-100 jKr.) kirjoitti juutalaisten historiassaan, että kreikkalainen filosofi Aristoteles oli sanonut: "...Nämä juutalaiset ovat peräisin intialaisista filosofeista; intialaiset ovat nimenneet heidät kalaneiksi." (Kirja I:22.)

Klearkhos Solialainen kirjoitti: "Juutalaiset polveutuvat Intian filosofeista. Filosofeja kutsutaan Intiassa kalaneiksi ja Syyriassa juutalaisiksi. Heidän pääkaupunkinsa nimeä on hyvin vaikea lausua. Sitä kutsutaan nimellä 'Jerusalem'."

"Megasthenes, jonka Seleukos Nikator lähetti Intiaan noin kolmesataa vuotta ennen Kristusta ja jonka kertomukset uusista tutkimuksista saavat joka päivä lisää uskottavuutta, sanoo, että juutalaiset 'olivat intialainen heimo tai lahko nimeltä Kalani...'"." (Anacalypsis, kirjoittanut Godfrey Higgins, osa I; s. 400.)

Filosofian tohtori Martin Haug kirjoitti teoksessaan The Sacred Language, Writings, and Religions of the Parsis: "Magien sanotaan kutsuneen uskontoaan Kesh-î-Ibrahimiksi." He jäljittivät uskonnolliset kirjansa Abrahamiin, jonka uskottiin tuoneen ne taivaasta. (p. 16.)

Hindujumala Brahman ja hänen puolisonsa Saraisvatin sekä juutalaisen Abrahamin ja Sarain välillä on tiettyjä silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä, jotka ovat enemmän kuin pelkkiä sattumia. Vaikka koko Intiassa on vain yksi Brahmalle omistettu temppeli, tämä kultti on kolmanneksi suurin hindulahko.

Meksikolainen kirjailija Tomás Doreste toteaa kirjassaan Moisés y los Extraterrestres,

Voltaire oli sitä mieltä, että Abraham polveutui joistakin niistä lukuisista brahman-papeista, jotka lähtivät Intiasta levittämään opetuksiaan kaikkialle maailmaan; ja teesinsä tueksi hän esitti seuraavat seikat: nimien samankaltaisuus ja se, että Urin kaupunki, patriarkkojen maa, oli lähellä Persian rajaa, tietä Intiaan, jossa tuo brahman oli syntynyt.

Brahman nimeä kunnioitettiin suuresti Intiassa, ja hänen vaikutusvaltansa levisi Persiassa aina Eufrat- ja Tigris-jokien uittamille maille asti. Persialaiset ottivat Brahman omakseen ja tekivät hänestä omansa. Myöhemmin sanottiin, että jumala saapui Baktriasta, vuoristoalueelta, joka sijaitsi puolivälissä tietä Intiaan. (S. 46-47.)

Lue lisää

Baktriassa (muinaisen Afganistanin alueella) asui prototyyppinen juutalaiskansa nimeltä Juhuda tai Jaguda, jota kutsuttiin myös nimellä Ur-Jaguda. Ur tarkoitti "paikkaa tai kaupunkia". Siksi Raamattu oli oikeassa todetessaan, että Aabraham oli kotoisin "kaldealaisten Urista". "Kaldealainen", oikeammin Kaul-Deva (Pyhä Kaul), ei ollut tietyn etnisen ryhmän nimi vaan nimitys muinaiselle hindulaiselle brahmanistiselle pappiskastille, joka asui nykyisen Afganistanin, Pakistanin ja Intian Kashmirin osavaltion alueella.

"Ioudin heimo eli brahmaani Abraham karkotettiin Intiassa sijaitsevasta Ouden kuningaskunnan Matureasta tai jätettiin sieltä, ja asettuessaan asumaan Goseniin eli Auringon taloon eli Heliopoliin Egyptissä he antoivat sille Intiassa jättämänsä paikan nimen Maturea." (Anakalypsis; Vol. I, s. 405.)

"Hän kuului Persian uskontoon tai lahkoon ja Melkisedekiin." (Vol. I, s. 364.)

"Myös persialaiset väittävät Ibrahimia eli Abrahamia perustajakseen, samoin kuin juutalaiset. Näin näemme, että koko muinaisen historian mukaan persialaiset, juutalaiset ja arabialaiset ovat Abrahamin jälkeläisiä." (s. 85) ...Meille kerrotaan, että Terah, Abrahamin isä, tuli alun perin itäisestä maasta nimeltä Ur, kaldealaisista tai kuldealaisista, asumaan alueelle, jota kutsutaan Mesopotamiaksi. Jonkin aikaa sen jälkeen, kun hän oli asunut siellä, Abraham eli Abram eli Brahma ja hänen vaimonsa Sara eli Sarai eli Sara-iswati jättivät isänsä perheen ja tulivat Kanaaniin. Aabrahamin ja Saran samankaltaisuuteen Brahman ja Saraiswatin kanssa kiinnittivät ensimmäisenä huomiota jesuiittalähetyssaarnaajat." (Vol. I; s. 387.)

Hindumytologiassa Sarai-Svati on Brahmin sisar. Raamatussa kerrotaan kaksi tarinaa Abrahamista. Ensimmäisessä versiossa Aabraham kertoi faraolle, että tämä valehteli esitellessään Sarain sisarekseen. Toisessa versiossa hän kertoi myös Gerarin kuninkaalle, että Sarai oli todella hänen sisarensa. Kun kuningas kuitenkin nuhteli häntä valehtelusta, Aabraham sanoi, että Sarai oli todellisuudessa sekä hänen vaimonsa että hänen sisarensa! "...ja kuitenkin hän on todellakin sisareni; hän on isäni tytär, mutta ei äitini tytär, ja hänestä tuli vaimoni." (1. Moos. 20:12.)

Mutta poikkeavuudet eivät lopu tähän. Intiassa Saraisvati-joen sivujoki on Ghaggar. Saman joen toinen sivujoki on Hakra. Juutalaisten perinteiden mukaan Hagar oli Sarain palvelijatar; muslimien mukaan hän oli egyptiläinen prinsessa. Huomaa Ghaggarin, Hakran ja Hagarin samankaltaisuudet.

Raamatussa sanotaan myös, että Hagarin poika Ismael ja hänen jälkeläisensä asuivat Intiassa. "...Ismael puhalsi viimeisen henkäyksensä ja kuoli, ja hänet koottiin sukulaistensa luokse... He asuivat Havilasta (Intiasta), Suurin kohdalla, joka on lähellä Egyptiä, aina Assuriin asti." (1. Moos. 25:17-18.) On mielenkiintoinen seikka, että Iisakin ja Ismaelin nimet ovat peräisin sanskritin kielestä: (heprea) Ishaak = (sanskrit) Ishakhu = "Shivan ystävä". (Hepreaksi) Ismael = (sanskritiksi) Ish-Mahal = "Suuri Shiva".

Kolmas miniversio Abrahamin tarinasta tekee hänestä toisen "Nooan". Tiedämme, että tulva ajoi Abrahamin pois Intiasta. "...Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Teidän isänne asuivat tulvan tuolla puolen ennen vanhaan, jopa Terah, Aabrahamin isä, ja Nachorin isä, ja he palvelivat muita jumalia. Ja minä otin teidän isänne Aabrahamin tuolta tulvan toiselta puolelta ja johdatin hänet koko Kanaanin maahan." (Joosua 24:2-3.)

Anonyymi kirjoitti:

Baktriassa (muinaisen Afganistanin alueella) asui prototyyppinen juutalaiskansa nimeltä Juhuda tai Jaguda, jota kutsuttiin myös nimellä Ur-Jaguda. Ur tarkoitti "paikkaa tai kaupunkia". Siksi Raamattu oli oikeassa todetessaan, että Aabraham oli kotoisin "kaldealaisten Urista". "Kaldealainen", oikeammin Kaul-Deva (Pyhä Kaul), ei ollut tietyn etnisen ryhmän nimi vaan nimitys muinaiselle hindulaiselle brahmanistiselle pappiskastille, joka asui nykyisen Afganistanin, Pakistanin ja Intian Kashmirin osavaltion alueella.

"Ioudin heimo eli brahmaani Abraham karkotettiin Intiassa sijaitsevasta Ouden kuningaskunnan Matureasta tai jätettiin sieltä, ja asettuessaan asumaan Goseniin eli Auringon taloon eli Heliopoliin Egyptissä he antoivat sille Intiassa jättämänsä paikan nimen Maturea." (Anakalypsis; Vol. I, s. 405.)

"Hän kuului Persian uskontoon tai lahkoon ja Melkisedekiin." (Vol. I, s. 364.)

"Myös persialaiset väittävät Ibrahimia eli Abrahamia perustajakseen, samoin kuin juutalaiset. Näin näemme, että koko muinaisen historian mukaan persialaiset, juutalaiset ja arabialaiset ovat Abrahamin jälkeläisiä." (s. 85) ...Meille kerrotaan, että Terah, Abrahamin isä, tuli alun perin itäisestä maasta nimeltä Ur, kaldealaisista tai kuldealaisista, asumaan alueelle, jota kutsutaan Mesopotamiaksi. Jonkin aikaa sen jälkeen, kun hän oli asunut siellä, Abraham eli Abram eli Brahma ja hänen vaimonsa Sara eli Sarai eli Sara-iswati jättivät isänsä perheen ja tulivat Kanaaniin. Aabrahamin ja Saran samankaltaisuuteen Brahman ja Saraiswatin kanssa kiinnittivät ensimmäisenä huomiota jesuiittalähetyssaarnaajat." (Vol. I; s. 387.)

Hindumytologiassa Sarai-Svati on Brahmin sisar. Raamatussa kerrotaan kaksi tarinaa Abrahamista. Ensimmäisessä versiossa Aabraham kertoi faraolle, että tämä valehteli esitellessään Sarain sisarekseen. Toisessa versiossa hän kertoi myös Gerarin kuninkaalle, että Sarai oli todella hänen sisarensa. Kun kuningas kuitenkin nuhteli häntä valehtelusta, Aabraham sanoi, että Sarai oli todellisuudessa sekä hänen vaimonsa että hänen sisarensa! "...ja kuitenkin hän on todellakin sisareni; hän on isäni tytär, mutta ei äitini tytär, ja hänestä tuli vaimoni." (1. Moos. 20:12.)

Mutta poikkeavuudet eivät lopu tähän. Intiassa Saraisvati-joen sivujoki on Ghaggar. Saman joen toinen sivujoki on Hakra. Juutalaisten perinteiden mukaan Hagar oli Sarain palvelijatar; muslimien mukaan hän oli egyptiläinen prinsessa. Huomaa Ghaggarin, Hakran ja Hagarin samankaltaisuudet.

Raamatussa sanotaan myös, että Hagarin poika Ismael ja hänen jälkeläisensä asuivat Intiassa. "...Ismael puhalsi viimeisen henkäyksensä ja kuoli, ja hänet koottiin sukulaistensa luokse... He asuivat Havilasta (Intiasta), Suurin kohdalla, joka on lähellä Egyptiä, aina Assuriin asti." (1. Moos. 25:17-18.) On mielenkiintoinen seikka, että Iisakin ja Ismaelin nimet ovat peräisin sanskritin kielestä: (heprea) Ishaak = (sanskrit) Ishakhu = "Shivan ystävä". (Hepreaksi) Ismael = (sanskritiksi) Ish-Mahal = "Suuri Shiva".

Kolmas miniversio Abrahamin tarinasta tekee hänestä toisen "Nooan". Tiedämme, että tulva ajoi Abrahamin pois Intiasta. "...Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Teidän isänne asuivat tulvan tuolla puolen ennen vanhaan, jopa Terah, Aabrahamin isä, ja Nachorin isä, ja he palvelivat muita jumalia. Ja minä otin teidän isänne Aabrahamin tuolta tulvan toiselta puolelta ja johdatin hänet koko Kanaanin maahan." (Joosua 24:2-3.)

Lue lisää

1. Mooseksen kirjan 25. luvussa mainitaan joitakin hänen jalkavaimonsa Keturan jälkeläisiä (Huom: muslimit väittävät, että Ketura on toinen nimi Hagarille): Jokshan; Saba; Dedan; Efer. Joitakin Nooan jälkeläisiä olivat Joktan, Saba, Dedan ja Ophir. Nämä vaihtelevat versiot ovat saaneet minut epäilemään, että Raamatun kirjoittajat yrittivät yhdistää useita eri juutalaisuuden haaroja.

Noin vuonna 1900 eaa. useat eri intialaiset ryhmät veivät Brahmin kultin Lähi- ja Lähi-itään sen jälkeen, kun voimakas sade ja maanjäristys repivät Pohjois-Intiaa kappaleiksi ja jopa muuttivat Indus- ja Saraisvati-jokien virtauksia. Klassinen maantieteilijä Strabo kertoo meille, kuinka lähes täydellinen Luoteis-Intian hylkääminen oli. "Aristobolus kertoo, että kun hänet lähetettiin eräälle tehtävälle Intiaan, hän näki yli tuhannen kaupungin ja kylän muodostaman maan, joka oli autioitunut, koska Indus oli hylännyt oikean uomansa." (Strabon maantiede, XV.I.19.)

"Sarasvatin kuivuminen noin vuonna 1900 eaa., mikä johti Sindhun ja Sarasvatin laaksoihin keskittyneen väestön suureen siirtymiseen, saattoi olla tapahtuma, joka aiheutti muuttoliikkeen Intiasta länteen. Pian tämän ajanjakson jälkeen intialainen elementti alkaa esiintyä kaikkialla Länsi-Aasiassa, Egyptissä ja Kreikassa." (Intialaiset ideat kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, kirjoittanut Subhash Kak, otettu IndiaStar-kirjallisuusverkkolehdestä; s. 14).

Intialainen historioitsija Kuttikhat Purushothama Chon uskoo, että Abraham ajettiin pois Intiasta. Hän väittää, että arjalaiset, jotka eivät kyenneet voittamaan asuureja (Induksen laaksoa aikoinaan hallinnut kauppakasti eli harappanit), viettivät niin monta vuotta taistelemalla peitellysti asuureja vastaan, kuten tuhoamalla heidän valtavan kastelujärvijärjestelmänsä, joka aiheutti tuhoisat tulvat, että Aabraham ja hänen sukulaisensa vain luovuttivat ja marssivat Länsi-Aasiaan. (Katso Hindulaisuuden petosten korjaaminen.) Sen lisäksi, että arjalaiset siis ajettiin pois Pohjois-Intiasta tulvien vuoksi, he pakottivat myös intialaiset kauppiaat, käsityöläiset ja koulutetut luokat pakenemaan Länsi-Aasiaan.

Edward Pococke kirjoittaa teoksessa Intia Kreikassa,

"...missään vastaavassa tapauksessa ei ole sattunut tapahtumia, joilla olisi ollut yhtä suuria seurauksia kuin niillä, jotka johtuivat suuresta uskonsodasta, joka raivosi pitkiä vuosia Intian koko pituudelta ja leveydeltä. Tuo kiista päättyi valtavien ihmisjoukkojen karkottamiseen; monet heistä olivat varhaisen sivistyksen taitoihin perehtyneitä, ja vielä suurempi osa oli ammatiltaan sotureita. Tämä vainottu kansa, joka ajettiin pohjoisessa Himalajan vuoriston taakse ja etelässä Ceyloniin, viimeiseen linnakkeeseensa, ja joka pyyhkäistiin lännessä Induksen laakson yli, vei mukanaan eurooppalaisten taiteiden ja tieteiden idut. Punjabin esteen ohittanut mahtava ihmisvirta vyöryi eteenpäin kohti määrättyä kanavaa Euroopassa ja Aasiassa täyttääkseen hyväntekeväisyystehtävänsä maailman moraalisessa hedelmöittämisessä. muuttoliikkeen etäisyys oli niin valtava, nimien naamiointi niin täydellinen ja kreikkalaisten tiedot niin laskelmoituja harhaanjohtamaan, ettei mikään muu kuin teoreettisten periaatteiden täydellinen sivuuttaminen ja riippumattoman tutkimuksen päättäväisyys antanut pienintäkään mahdollisuutta onnistuneeseen selvittämiseen." (p. 28.)

Anonyymi kirjoitti:

1. Mooseksen kirjan 25. luvussa mainitaan joitakin hänen jalkavaimonsa Keturan jälkeläisiä (Huom: muslimit väittävät, että Ketura on toinen nimi Hagarille): Jokshan; Saba; Dedan; Efer. Joitakin Nooan jälkeläisiä olivat Joktan, Saba, Dedan ja Ophir. Nämä vaihtelevat versiot ovat saaneet minut epäilemään, että Raamatun kirjoittajat yrittivät yhdistää useita eri juutalaisuuden haaroja.

Noin vuonna 1900 eaa. useat eri intialaiset ryhmät veivät Brahmin kultin Lähi- ja Lähi-itään sen jälkeen, kun voimakas sade ja maanjäristys repivät Pohjois-Intiaa kappaleiksi ja jopa muuttivat Indus- ja Saraisvati-jokien virtauksia. Klassinen maantieteilijä Strabo kertoo meille, kuinka lähes täydellinen Luoteis-Intian hylkääminen oli. "Aristobolus kertoo, että kun hänet lähetettiin eräälle tehtävälle Intiaan, hän näki yli tuhannen kaupungin ja kylän muodostaman maan, joka oli autioitunut, koska Indus oli hylännyt oikean uomansa." (Strabon maantiede, XV.I.19.)

"Sarasvatin kuivuminen noin vuonna 1900 eaa., mikä johti Sindhun ja Sarasvatin laaksoihin keskittyneen väestön suureen siirtymiseen, saattoi olla tapahtuma, joka aiheutti muuttoliikkeen Intiasta länteen. Pian tämän ajanjakson jälkeen intialainen elementti alkaa esiintyä kaikkialla Länsi-Aasiassa, Egyptissä ja Kreikassa." (Intialaiset ideat kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, kirjoittanut Subhash Kak, otettu IndiaStar-kirjallisuusverkkolehdestä; s. 14).

Intialainen historioitsija Kuttikhat Purushothama Chon uskoo, että Abraham ajettiin pois Intiasta. Hän väittää, että arjalaiset, jotka eivät kyenneet voittamaan asuureja (Induksen laaksoa aikoinaan hallinnut kauppakasti eli harappanit), viettivät niin monta vuotta taistelemalla peitellysti asuureja vastaan, kuten tuhoamalla heidän valtavan kastelujärvijärjestelmänsä, joka aiheutti tuhoisat tulvat, että Aabraham ja hänen sukulaisensa vain luovuttivat ja marssivat Länsi-Aasiaan. (Katso Hindulaisuuden petosten korjaaminen.) Sen lisäksi, että arjalaiset siis ajettiin pois Pohjois-Intiasta tulvien vuoksi, he pakottivat myös intialaiset kauppiaat, käsityöläiset ja koulutetut luokat pakenemaan Länsi-Aasiaan.

Edward Pococke kirjoittaa teoksessa Intia Kreikassa,

"...missään vastaavassa tapauksessa ei ole sattunut tapahtumia, joilla olisi ollut yhtä suuria seurauksia kuin niillä, jotka johtuivat suuresta uskonsodasta, joka raivosi pitkiä vuosia Intian koko pituudelta ja leveydeltä. Tuo kiista päättyi valtavien ihmisjoukkojen karkottamiseen; monet heistä olivat varhaisen sivistyksen taitoihin perehtyneitä, ja vielä suurempi osa oli ammatiltaan sotureita. Tämä vainottu kansa, joka ajettiin pohjoisessa Himalajan vuoriston taakse ja etelässä Ceyloniin, viimeiseen linnakkeeseensa, ja joka pyyhkäistiin lännessä Induksen laakson yli, vei mukanaan eurooppalaisten taiteiden ja tieteiden idut. Punjabin esteen ohittanut mahtava ihmisvirta vyöryi eteenpäin kohti määrättyä kanavaa Euroopassa ja Aasiassa täyttääkseen hyväntekeväisyystehtävänsä maailman moraalisessa hedelmöittämisessä. muuttoliikkeen etäisyys oli niin valtava, nimien naamiointi niin täydellinen ja kreikkalaisten tiedot niin laskelmoituja harhaanjohtamaan, ettei mikään muu kuin teoreettisten periaatteiden täydellinen sivuuttaminen ja riippumattoman tutkimuksen päättäväisyys antanut pienintäkään mahdollisuutta onnistuneeseen selvittämiseen." (p. 28.)

Lue lisää

Toinen ongelma, joka länsimaisilla tutkijoilla on, kun he pitävät indoeurooppalaisia intialaisina, on se, että Intia ei ollut silloin eikä koskaan ollutkaan kansakunta. Se ei myöskään ole "Intia". Se on Bharata, eikä edes Bharata ole kansakunta. Bharata on kokoelma kansakuntia, aivan kuten Eurooppa on kokoelma kansakuntia, joita tällä hetkellä pitää koossa muslimien ekspansiivisuuden todellinen tai koettu uhka. Intialaiset tutkijat ovat kertoneet minulle, että kun ja jos tämä ekspansiivisuus joskus häviää, "Bharatan unioni" hajoaa jälleen moniksi pienemmiksi kansakunniksi.

"Arabialaiset historioitsijat väittävät, että Brahma ja Abraham, heidän esi-isänsä, ovat sama henkilö. Persialaiset kutsuivat Abrahamia yleisesti Ibrahim Zeradustiksi. Kyrus piti juutalaisten uskontoa samana kuin omaa uskontoaan. Hindujen on täytynyt tulla Aabrahamista tai israelilaisten Brahmasta..." (Anakalypsis; Vol. I, s. 396.)

En tiedä, onko siinä mitään perää, mutta kovin outoja yhteensattumia on.

Anonyymi kirjoitti:

Toinen ongelma, joka länsimaisilla tutkijoilla on, kun he pitävät indoeurooppalaisia intialaisina, on se, että Intia ei ollut silloin eikä koskaan ollutkaan kansakunta. Se ei myöskään ole "Intia". Se on Bharata, eikä edes Bharata ole kansakunta. Bharata on kokoelma kansakuntia, aivan kuten Eurooppa on kokoelma kansakuntia, joita tällä hetkellä pitää koossa muslimien ekspansiivisuuden todellinen tai koettu uhka. Intialaiset tutkijat ovat kertoneet minulle, että kun ja jos tämä ekspansiivisuus joskus häviää, "Bharatan unioni" hajoaa jälleen moniksi pienemmiksi kansakunniksi.

"Arabialaiset historioitsijat väittävät, että Brahma ja Abraham, heidän esi-isänsä, ovat sama henkilö. Persialaiset kutsuivat Abrahamia yleisesti Ibrahim Zeradustiksi. Kyrus piti juutalaisten uskontoa samana kuin omaa uskontoaan. Hindujen on täytynyt tulla Aabrahamista tai israelilaisten Brahmasta..." (Anakalypsis; Vol. I, s. 396.)

En tiedä, onko siinä mitään perää, mutta kovin outoja yhteensattumia on.

Lue lisää

"Vain yksi elämä" – sen jälkeen joko tai... - tällainen ideologia helpottaa ihmisten alistamista ja hallita heitä. Pelko on loistava tapa alistaa ihmisiä.

Saatanaa, sellaisena kuin kristinusko hänet ajattelee , ei ole lainkaan olemassa. Onko sitten olemassa joku, joka muistuttaa voimaltaan Jumalaa. Ei ole olemassa. On olemassa hyviä ja pahoja voimia. Mutta Saatanaa ei ole henkilönä lainkaan olemassa. Myös pahoilla voimilla on oma hierarkiansa, aivan kuten hyvilläkin voimilla. Heillä on siis myös omat johtajansa jne. Surat ka asurat.


Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.
Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain yksi elämä" – sen jälkeen joko tai... - tällainen ideologia helpottaa ihmisten alistamista ja hallita heitä. Pelko on loistava tapa alistaa ihmisiä.

Saatanaa, sellaisena kuin kristinusko hänet ajattelee , ei ole lainkaan olemassa. Onko sitten olemassa joku, joka muistuttaa voimaltaan Jumalaa. Ei ole olemassa. On olemassa hyviä ja pahoja voimia. Mutta Saatanaa ei ole henkilönä lainkaan olemassa. Myös pahoilla voimilla on oma hierarkiansa, aivan kuten hyvilläkin voimilla. Heillä on siis myös omat johtajansa jne. Surat ka asurat.


Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.
Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

Lue lisää

Toella villiä.
https://www.youtube.com/watch?v=cQ4114XO-Xo

Anonyymi kirjoitti:

Toella villiä.
https://www.youtube.com/watch?v=cQ4114XO-Xo

No ei ole mikään ihme.