olisi syytä tutustua kehittymässä oleviin, tieteellisesti tasokkaampiin visioihin, kuten Stuart Kauffmanin linjan modifikaatioihin, joita julkaistaan jatkuvasti fysiikan tiedelehdissä. Kannattaisi myös tutustua näitä sivuavaan Stanley N. Salthen evoluutiokuvaan, jota mm. Turun yliopiston perinnöllisyystieteen professori Petter Portin arvostaa.
Salthe on hahmotellut varsin antidarwinistista evoluutiokuvaa, jossa esimerkiksi luonnonvalinnalla on merkitystä ainoastaan geneettisen informaation stabilisoimien dissipatiivisten struktuurien (itseorganisaatiomoodien) kosketuspintojen tai reunaehtojen hienosäädössä. (DS:ien ellei älyllisestä, niin ainakin logiikkaperäisestä olemassaolosta voisi kirjoittaa enemmänkin, viittaan nyt vain kommenttiini "Tietokoneen rakenne" keskustelussa sekä P.S.V. ja V.A.P.-kommentteihini "Abiogeneesi"-keskustelussa.) Nykydarwinistit eivät Salthen mukaan lainkaan oivalla luonnonsysteemien agenttiluonnetta.
Salthen vision ymmärtäminen merkitsee irtautumista nykydarwinistien inertistä, arki-empiriaan lukkiutuneesta asenteesta ollen kuitenkin vasta esiaste, sillä evoluutioteoria, jonka hahmo ei pidä sisällään ja selitä tai jonka formalismista ei johdu elämän ytimen, tietoisuuden, olemassaolo ja luonne, ei voi olla henkeen ja vereen puolustettava teoria. Tätä väitettä valaisee Einstein- kommenttini "Maailmankaikkeuden kudelma"-keskustelussa (jossa myös squirrelin älykäs esipuhe on kertaamisen arvoinen!)
Arki-empirialle rakentavan nykydarwinismin tulisi käsittää, että kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä näyttää, kuten em. Einstein-kommenttini osoitti. Niinpä esimerkiksi yhtenäisteorioissa Higgsin kenttää strukturoimalla hiukkasten massat aiheuttava Goldstonen bosoni, järjestelmän perusorganisaattori, häviää mittamuunnoksessa kokonaan hiukkasspektristä pysyen reaalimaailmalta täysin kätkettynä. Tosin tiiviin aineen fysiikassa samainen organisoiva prinsiippi on toki havaittu kokeellisesti.
Kehittynyt evoluutioteoria ei liene ristiriidassa jumalauskon tai luomisen idean kanssa, kun luomisperiaatteita tutkitaan Faradayn hengessä tieteellisesti. Lopuksi tiivistäisin Lee Smolinin kirjassaan Kvanttipainovoima esittämän holografiaperiaatteen omin sanoin: mistä kulmasta katsot, sitä näet.
Salthe on hahmotellut varsin antidarwinistista evoluutiokuvaa, jossa esimerkiksi luonnonvalinnalla on merkitystä ainoastaan geneettisen informaation stabilisoimien dissipatiivisten struktuurien (itseorganisaatiomoodien) kosketuspintojen tai reunaehtojen hienosäädössä. (DS:ien ellei älyllisestä, niin ainakin logiikkaperäisestä olemassaolosta voisi kirjoittaa enemmänkin, viittaan nyt vain kommenttiini "Tietokoneen rakenne" keskustelussa sekä P.S.V. ja V.A.P.-kommentteihini "Abiogeneesi"-keskustelussa.) Nykydarwinistit eivät Salthen mukaan lainkaan oivalla luonnonsysteemien agenttiluonnetta.
Salthen vision ymmärtäminen merkitsee irtautumista nykydarwinistien inertistä, arki-empiriaan lukkiutuneesta asenteesta ollen kuitenkin vasta esiaste, sillä evoluutioteoria, jonka hahmo ei pidä sisällään ja selitä tai jonka formalismista ei johdu elämän ytimen, tietoisuuden, olemassaolo ja luonne, ei voi olla henkeen ja vereen puolustettava teoria. Tätä väitettä valaisee Einstein- kommenttini "Maailmankaikkeuden kudelma"-keskustelussa (jossa myös squirrelin älykäs esipuhe on kertaamisen arvoinen!)
Arki-empirialle rakentavan nykydarwinismin tulisi käsittää, että kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä näyttää, kuten em. Einstein-kommenttini osoitti. Niinpä esimerkiksi yhtenäisteorioissa Higgsin kenttää strukturoimalla hiukkasten massat aiheuttava Goldstonen bosoni, järjestelmän perusorganisaattori, häviää mittamuunnoksessa kokonaan hiukkasspektristä pysyen reaalimaailmalta täysin kätkettynä. Tosin tiiviin aineen fysiikassa samainen organisoiva prinsiippi on toki havaittu kokeellisesti.
Kehittynyt evoluutioteoria ei liene ristiriidassa jumalauskon tai luomisen idean kanssa, kun luomisperiaatteita tutkitaan Faradayn hengessä tieteellisesti. Lopuksi tiivistäisin Lee Smolinin kirjassaan Kvanttipainovoima esittämän holografiaperiaatteen omin sanoin: mistä kulmasta katsot, sitä näet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Stuart Kauffmanin muutaman paperin olen lukenut, mutta en vielä hänen kirjojaan. Hän on tunnettu omalla osa-alueellaan ja arvostettu tutkijana.
Salthenista toisaalta en tiedä juuri mitään, mutta jos viitsit laittaa linkkejä niin olisin kiinnostunut lukemaan hänen tutkimuksiaan.
Myös Petter Portin ei ole minulle kauhean tuttu, mutta en ole niin perehtynyt suomalaisiin tutkijoihin.
Portinin Tampereen yliopistossa "isännöimän" symposiumin kirjasesta (jonka nimi päättyi jotenkin "..In Need of a New Synthesis", toim. Sintonen ja Siren, 1993, Vol.50). Stanley N. Salthella on kotisivut netissä.
Jossakin Springer Series in Synergetics-niteessä 80-luvulla fysikokemisti Kirkaldy esitteli loogisia sääntöjä simuloivista verkoista koostuvan elektronisen verkon itsestään tuottamia luonnollisten itseorganisaatiohahmojen kaltaisia tiloja. Mieleen tulee väistämättä Wittgensteinin visio äärettömän tiheästä loogisesta verkosta, maailman transsendentaalisesta telineistöstä ja suuresta kuvastimesta (näyttöruudusta??), jonka olioiden ennaltamääräytyneiden kombinaatiomahdollisuuksien joukosta valiutuvat tai toteutuvat yhdelmät ovat maailman koostavat tosiseikat.
Fyysikot ja matemaatikot huom! Tasokkaan tieteen nimissä etsintäkuulutetaan teoria-aihioita, joilla olisi potentiaalinen kyky reunaehtojen muuttuessa harmonisoidusti ja lainalaisesti, varmennettuja fossiililöytöjä ym. vastaten, kuvata uusien lajien ja vastaavien uusien ympäristöjen syntyminen, sanalla sanoen universumin älyllisen (matemaattisen) evoluution ja ihmisjärjen matemaattisen älyn välisen darwinistisen, älyllisyyttä kammoavan aukon täyttäviä, elämänmuotojen ilmitulon älyllisen prosessin tieteellisiä kuvauksia.