Korhonen oli politiikan suhteen oman tiensä kulkija ja jonkun mielestä peräti änkyrä. Saattoipa se tie olla alussa "Kekkosen tiekin", tai ainakin Kekkosen viitoittama. Kekkosteitähän on Kainuussa kaikkiaan peräti 5 kpl ja tämä sitten ehkä se 6.
Yhtymäkohtia Kekkoseen löytyi jo vuodelta 1918, siis 16 vuotta ennen Keijon syntymää, jolloin Keijon isä, Hannes, marssi Kekkosen kanssa Helsingin valtausparaatissa Kajaanin Sissien ns. "valiolahtareina".
Jo väitöskirjansa saamasta, mielestään kohtuuttomasta kritiikistä, hän kävi melkoisen jupakan vastaväittäjänsä Vilho Niitemaan kanssa. Niitemaan 11-sivuisen arvioinnin Keijo Korhosen väitöskirjasta, Suomen asiain komitea, voi lukea Historiallinen aikakauskirja nro 4/1963, s. 311-321.
Korhonen käy ankaraan "vastaiskuun vastaväittäjäänsä vastaan". Hän epäili jopa vastaväittäjänsä unohtaneen tämän säännön: Audiatur et altera pars (kuunneltakoon myös toista osapuolta).
Tämän ruotimisen voi lukea Historiallinen aikakauskirja nro 2/1964, s.182-186. Siihen Niitemaa antaa kommenttinsa Historiallinen aikakauskirja nro 2/1964, s. 186-189.
Omituista oli älyttömyyksiin johtanut EU-vastaisuus. Se vei häneltä Kainuun Sanomien päätoimittajuuden kun lehden väki marssi ulos toimituksesta, eikä aikonut palata ennenkuin Korhonen on lähtenyt lehdestä. Näin hän kertoi asiasta. Tämän episodin jälkeen Keskustan äänenkannattajana esiintynyt Kainuun Sanomat ilmoitti olevansa sitoutumaton sanomalehti.
Kekkosen ihailija hän oli loppuun saakka ja sanoi sanatarkasti Melalahdessa näin: " He was my man."
"Korhonen oli jo 1960-luvulla Suomen itäsuhteiden historian tutkija, joka kohosi idänsuhteiden hoitajaksi. Korhonen väitteli historian tohtoriksi vuonna 1963 Turun yliopistosta ja siirtyi ulkoministeriöön vuonna 1967.
1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Korhonen puolusti Suomen puolueettomuuspolitiikkaa ulkomailla esitettyä kritiikkiä vastaan.
Yksi esimerkki tästä on vuoden 1972 tapahtuma, jolloin Korhonen vastasi ulkomaisten toimittajien kysymyksiin Königstedtin kartanossa Seutulassa. Saksalaisen Die Weltin toimittaja kysyi Korhoselta suomettumisesta kriittiseen sävyyn. Korhonen vastasi jokaisen maan valitsevan mieluummin suomettumisen (finlandization) kuin saksoittumisen (germanization). Toimittajan kysyessä, mitä saksoittuminen tarkoitti, Korhonen vastasi sen tarkoittavan maan miehittämistä ja kahtiajakoa. Tämä oli hiljentänyt toimittajan."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Keijo_Korhonen
Kofhosen kuolemasta uutisoi HS 7.6.2022
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008868899.html
"Korhonen erosi keskustapuolueen jäsenyydestä kesällä 1994. Eronsa syyksi Korhonen ilmoitti tyytymättömyytensä puolueen puheenjohtajan, pääministeri Esko Ahon EU-myönteiseen politiikkaan."
Kummallista kuinka lyhyesti Yle uutisoi hänen kuolemaansa ja tekee hänestä vieläkin keskustalaisen!
https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-84633
"Entinen ulkoministeri ja poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen (kesk.) on kuollut 88-vuotiaana Yhdysvaltojen Arizonassa. Asia vahvistetaan Valtioneuvoston Twitter-tilillä."
"Ministeripestinsä lisäksi Korhonen muistetaan esimerkiksi hänen ehdokkuudestaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa, joissa Korhonen vastusti kiivaasti Suomen EU-jäsenyyttä."
Yhtymäkohtia Kekkoseen löytyi jo vuodelta 1918, siis 16 vuotta ennen Keijon syntymää, jolloin Keijon isä, Hannes, marssi Kekkosen kanssa Helsingin valtausparaatissa Kajaanin Sissien ns. "valiolahtareina".
Jo väitöskirjansa saamasta, mielestään kohtuuttomasta kritiikistä, hän kävi melkoisen jupakan vastaväittäjänsä Vilho Niitemaan kanssa. Niitemaan 11-sivuisen arvioinnin Keijo Korhosen väitöskirjasta, Suomen asiain komitea, voi lukea Historiallinen aikakauskirja nro 4/1963, s. 311-321.
Korhonen käy ankaraan "vastaiskuun vastaväittäjäänsä vastaan". Hän epäili jopa vastaväittäjänsä unohtaneen tämän säännön: Audiatur et altera pars (kuunneltakoon myös toista osapuolta).
Tämän ruotimisen voi lukea Historiallinen aikakauskirja nro 2/1964, s.182-186. Siihen Niitemaa antaa kommenttinsa Historiallinen aikakauskirja nro 2/1964, s. 186-189.
Omituista oli älyttömyyksiin johtanut EU-vastaisuus. Se vei häneltä Kainuun Sanomien päätoimittajuuden kun lehden väki marssi ulos toimituksesta, eikä aikonut palata ennenkuin Korhonen on lähtenyt lehdestä. Näin hän kertoi asiasta. Tämän episodin jälkeen Keskustan äänenkannattajana esiintynyt Kainuun Sanomat ilmoitti olevansa sitoutumaton sanomalehti.
Kekkosen ihailija hän oli loppuun saakka ja sanoi sanatarkasti Melalahdessa näin: " He was my man."
"Korhonen oli jo 1960-luvulla Suomen itäsuhteiden historian tutkija, joka kohosi idänsuhteiden hoitajaksi. Korhonen väitteli historian tohtoriksi vuonna 1963 Turun yliopistosta ja siirtyi ulkoministeriöön vuonna 1967.
1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Korhonen puolusti Suomen puolueettomuuspolitiikkaa ulkomailla esitettyä kritiikkiä vastaan.
Yksi esimerkki tästä on vuoden 1972 tapahtuma, jolloin Korhonen vastasi ulkomaisten toimittajien kysymyksiin Königstedtin kartanossa Seutulassa. Saksalaisen Die Weltin toimittaja kysyi Korhoselta suomettumisesta kriittiseen sävyyn. Korhonen vastasi jokaisen maan valitsevan mieluummin suomettumisen (finlandization) kuin saksoittumisen (germanization). Toimittajan kysyessä, mitä saksoittuminen tarkoitti, Korhonen vastasi sen tarkoittavan maan miehittämistä ja kahtiajakoa. Tämä oli hiljentänyt toimittajan."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Keijo_Korhonen
Kofhosen kuolemasta uutisoi HS 7.6.2022
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008868899.html
"Korhonen erosi keskustapuolueen jäsenyydestä kesällä 1994. Eronsa syyksi Korhonen ilmoitti tyytymättömyytensä puolueen puheenjohtajan, pääministeri Esko Ahon EU-myönteiseen politiikkaan."
Kummallista kuinka lyhyesti Yle uutisoi hänen kuolemaansa ja tekee hänestä vieläkin keskustalaisen!
https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-84633
"Entinen ulkoministeri ja poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen (kesk.) on kuollut 88-vuotiaana Yhdysvaltojen Arizonassa. Asia vahvistetaan Valtioneuvoston Twitter-tilillä."
"Ministeripestinsä lisäksi Korhonen muistetaan esimerkiksi hänen ehdokkuudestaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa, joissa Korhonen vastusti kiivaasti Suomen EU-jäsenyyttä."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuleekohan pikkukirstussa kotimaan multiin, vai jääkö Usa:an?
Kummasti vaan ei kuulu eikä näy...
Korhosen ajatukset ovat kiusallisia nykyisen ulkopolitiikkamme kannalta, joten suurempia esittelyjä hänen ajatusmaailmastaan ei ilmeisesti ole mediassa tulossa.
korhonen on kuollut ari zonassa
oli niin suomalainen että
ehkä arvostetuin eu diittinen suomen karamalla, mutta oma ryhmä junaili väyrysen puolueen johtoon aikoinaan,
Ylen uutisen mukaan kerran keskustalainen on sitä kuolemaansa saakka. Niin on vaikka eroaisi liki 30 vuotta sitten puolueesta!
Keke oli Korhonen jo syntyessään. RIP.