Raaka totuus

Anonyymi

Naiset karttaa runsaasti viinaa juovia miehiä.

65

688

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Juu ei kyllä itselle oikein nappaa sellaiset

    • Anonyymi

      Tai oikeastaan raaka totuus viinamiehelle on se, ettei kukaan usko hänen puheitaan.

      • Anonyymi

        No itse olen palstatotuuksien mukainen "YTM", ja käytännössä nuorempana ei tarvinnut kuin astua portista ulos, kun jo ohiajava nainen pysäytti auton ja kysyi tarvitsenko kyytiä.
        (Tapahtui Haminassa)
        Olen samaa mieltä viinamiehen kanssa sen suhteen, että nainen joka ottaa viinaa, on paljon hauskempi ja avoimempi kuin nainen, joka ei ota.
        Olen aina valinnut naisia jotka ottavat viinaa. Itsekin otan.
        Olen ollut myös hyvin kauniiden naisten kanssa monivuotisissa suhteissa, mutta kun eivät ota sitä viinaa, on tuntunut kuin olisin joidenkin pystyyn kuolleiden kanssa tekemisissä, ja lopuksi koin että jopa näiden muuten hyvin kauniiden naisten olemus alkoi muituttaa oman 90 ikäisen mummoni olemusta.
        Oli pakko jättää kauniskin nainen, koska tuntui niin pystyyn kuolleelta.
        Nyt olen naisen kanssa joka ei todellakaan sylje lasiin, vaan juodaan aina viinat puoliksi.
        Mukaan liittyi yhteinen tuttava nainenkin, joka myös ottaa jopa yhtä paljon kuin me yhteensä.
        Todella hauskaa olla kahden naisen kanssa, jotka molemmat ottavat viinaa "kaksin käsin".
        Perheen perustamista lastensaannin kannalta ei tarvitse välittää, joten vain oma hauska itselle on pääasia.
        Kyllä viinamäen naisten kanssa ON KIVAA. Tämän voin kyllä myöntää.
        Itse pidän viinamiehen sanoja totuudenmukaisina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No itse olen palstatotuuksien mukainen "YTM", ja käytännössä nuorempana ei tarvinnut kuin astua portista ulos, kun jo ohiajava nainen pysäytti auton ja kysyi tarvitsenko kyytiä.
        (Tapahtui Haminassa)
        Olen samaa mieltä viinamiehen kanssa sen suhteen, että nainen joka ottaa viinaa, on paljon hauskempi ja avoimempi kuin nainen, joka ei ota.
        Olen aina valinnut naisia jotka ottavat viinaa. Itsekin otan.
        Olen ollut myös hyvin kauniiden naisten kanssa monivuotisissa suhteissa, mutta kun eivät ota sitä viinaa, on tuntunut kuin olisin joidenkin pystyyn kuolleiden kanssa tekemisissä, ja lopuksi koin että jopa näiden muuten hyvin kauniiden naisten olemus alkoi muituttaa oman 90 ikäisen mummoni olemusta.
        Oli pakko jättää kauniskin nainen, koska tuntui niin pystyyn kuolleelta.
        Nyt olen naisen kanssa joka ei todellakaan sylje lasiin, vaan juodaan aina viinat puoliksi.
        Mukaan liittyi yhteinen tuttava nainenkin, joka myös ottaa jopa yhtä paljon kuin me yhteensä.
        Todella hauskaa olla kahden naisen kanssa, jotka molemmat ottavat viinaa "kaksin käsin".
        Perheen perustamista lastensaannin kannalta ei tarvitse välittää, joten vain oma hauska itselle on pääasia.
        Kyllä viinamäen naisten kanssa ON KIVAA. Tämän voin kyllä myöntää.
        Itse pidän viinamiehen sanoja totuudenmukaisina.

        Sitten kun tulin Helsinkiin, päädyin tilanteeseen jossa vakituista seuralaista etsiessä päädyin suutelemaan ainakin noin kolmeasataa naista, ja seksiä ... no ei edes muista, mutta lopetin laskemisen siinä 50 naisen kohdilla, kun 50 naisen kanssa oli seksiä. Sitten tuli ankeat ajat, koronaa, kaikkea skeidaa.... mutta pääasia että taas on meno päällä ja aina on meno päällä kunhan ei ole lasiin sylkijöitä lähipiirissä.


    • Raaka totuus on myös, että moni sisko ei vielä tutustumisvaiheessa pysty huomaamaan, kuinka perso viinalle mies on. 🌹👀

      • Moni yrittää peitelläkin alkolismiaan, aivan kuten mitä vaan muitakin ongelmia ja riippuvuuksiaan. Moni kun itsekin ymmärtää ongelmansa olevan elämää hankaloittava ja epätoivottu ominaisuus. Mutta kyllähän ne paljastuu jossain kohtaa.


      • Bätääs kirjoitti:

        Moni yrittää peitelläkin alkolismiaan, aivan kuten mitä vaan muitakin ongelmia ja riippuvuuksiaan. Moni kun itsekin ymmärtää ongelmansa olevan elämää hankaloittava ja epätoivottu ominaisuus. Mutta kyllähän ne paljastuu jossain kohtaa.

        *alkoholismiaan korjaan


      • Bätääs kirjoitti:

        Moni yrittää peitelläkin alkolismiaan, aivan kuten mitä vaan muitakin ongelmia ja riippuvuuksiaan. Moni kun itsekin ymmärtää ongelmansa olevan elämää hankaloittava ja epätoivottu ominaisuus. Mutta kyllähän ne paljastuu jossain kohtaa.

        Ja sekin on huono homma, jos ei osaa relata kun alkoholilla tai päihteillä itsensä turruttaen. Kertoo tunnepuolen ongelmista sekin. Kävelevä aikapommi käsissä.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ja sekin on huono homma, jos ei osaa relata kun alkoholilla tai päihteillä itsensä turruttaen. Kertoo tunnepuolen ongelmista sekin. Kävelevä aikapommi käsissä.

        Ei kyse ole tunnepuolen ongelmista, vaan satunnaisesta monigeenisestä perimästä, johon ei ole voinut vaikuttaa hitusenkaan vertaa.

        Meista alkoholisteista pääsee pitkäaikaisesti kuiville vain 1 - 2 %, eivätkä harvat kuiville päässeet ole lainkaan verrattavissa terveisiin. Hankalin oire on hoitoresistentti ahdistuneisuus. 🌹👀


      • kynä.mi kirjoitti:

        Ei kyse ole tunnepuolen ongelmista, vaan satunnaisesta monigeenisestä perimästä, johon ei ole voinut vaikuttaa hitusenkaan vertaa.

        Meista alkoholisteista pääsee pitkäaikaisesti kuiville vain 1 - 2 %, eivätkä harvat kuiville päässeet ole lainkaan verrattavissa terveisiin. Hankalin oire on hoitoresistentti ahdistuneisuus. 🌹👀

        No kyllä sitä päihdettä vaan hyvin moni kiskoo juuri tunnepuolen ongelmia turruttaakseen. Usein kun juttelee jonkun käyttäjän tai entisen kanssa käy äkkiä selville, että reikää sielussa yritetään parsia päihteiden tuomalla puudutuksella, eikä niitä omia tunteita osata käsitellä niin, että löytäisi ulospääsyn kierteestä joka ruokkii itseään.

        Lähes kaikki on jotenkin traumaattisia. Jotka pelaa päihteitten kanssa.


      • Bätääs kirjoitti:

        No kyllä sitä päihdettä vaan hyvin moni kiskoo juuri tunnepuolen ongelmia turruttaakseen. Usein kun juttelee jonkun käyttäjän tai entisen kanssa käy äkkiä selville, että reikää sielussa yritetään parsia päihteiden tuomalla puudutuksella, eikä niitä omia tunteita osata käsitellä niin, että löytäisi ulospääsyn kierteestä joka ruokkii itseään.

        Lähes kaikki on jotenkin traumaattisia. Jotka pelaa päihteitten kanssa.

        Se että alkoholi koukuttaa voi olla aivokemioiden epätasapainoa ja seurausta myös synkistelytaipumuksille jne.


      • Bätääs kirjoitti:

        Se että alkoholi koukuttaa voi olla aivokemioiden epätasapainoa ja seurausta myös synkistelytaipumuksille jne.

        Päihteet sitten hetkellisesti boostaa aivokemioita ja nostattaa fiilistä. Mutta romahdus tulee, kun lento loppuu eli vaikutus lakkaa. Ja taas pitää ottaa lisää, lääkitä kemioita.


      • Anonyymi

        Kyllä sen näkee, jos kovin perso on, kasvoista ihan, pöhöttyneet, punakat, ja iho on sellanen omanlainen...huono...


      • Bätääs kirjoitti:

        No kyllä sitä päihdettä vaan hyvin moni kiskoo juuri tunnepuolen ongelmia turruttaakseen. Usein kun juttelee jonkun käyttäjän tai entisen kanssa käy äkkiä selville, että reikää sielussa yritetään parsia päihteiden tuomalla puudutuksella, eikä niitä omia tunteita osata käsitellä niin, että löytäisi ulospääsyn kierteestä joka ruokkii itseään.

        Lähes kaikki on jotenkin traumaattisia. Jotka pelaa päihteitten kanssa.

        Kun on alkujaan omaksunut psykologistisen näkemyksen, ei voi nähdä geenien osuutta. Erikseen kasvaneet identtiset kaksoset, jopa toisistaan tietämättöminä. eri maissa että eri kulttuurien piirissä, ovat AINA identtisiä alkoholismin suhteen. 🌹👀


      • Anonyymi
        kynä.mi kirjoitti:

        Ei kyse ole tunnepuolen ongelmista, vaan satunnaisesta monigeenisestä perimästä, johon ei ole voinut vaikuttaa hitusenkaan vertaa.

        Meista alkoholisteista pääsee pitkäaikaisesti kuiville vain 1 - 2 %, eivätkä harvat kuiville päässeet ole lainkaan verrattavissa terveisiin. Hankalin oire on hoitoresistentti ahdistuneisuus. 🌹👀

        Suurin osa alkkiksista lopettaa ilman mitään päihdeklinikoita. Toisaalta taas jotkut menevät näihin hoitoloihin ihan vaan huilimaan, ilman aikomustakaan lopettaa. Tiedän tapauksia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa alkkiksista lopettaa ilman mitään päihdeklinikoita. Toisaalta taas jotkut menevät näihin hoitoloihin ihan vaan huilimaan, ilman aikomustakaan lopettaa. Tiedän tapauksia.

        Alkoholisti 'lopettaa' lukuisia kertoja elämänsä aikana. Siinä olet oikeassa, että 'hoidot' ovat erittäin tehottomia. Eräässä tutkimuksessa 6 kk hoidosta 90 % ryyppäsi, 12 kk päästä kaikki.

        Vain 1 - 2 % lopettaa pitkäaikaisesti, siis mitä on jo edellisillä kerroilla pyrkinyt tekemään. Luvussa ovat KAIKKI kuiville päässeet, joista suurin osa on siis ilman hoitoa kuiville päässeitä. 🌹👀


      • kynä.mi kirjoitti:

        Kun on alkujaan omaksunut psykologistisen näkemyksen, ei voi nähdä geenien osuutta. Erikseen kasvaneet identtiset kaksoset, jopa toisistaan tietämättöminä. eri maissa että eri kulttuurien piirissä, ovat AINA identtisiä alkoholismin suhteen. 🌹👀

        Nokun se psyyke saa ihmisen tarttumaan pulloon ja geeni vaan saa aikaan koukuttumisen. Ei niitä voi erottaa. Aivokemiaa se on, miksi joku saa juopottelusta nostetta.

        Mutta jostainhan se idea ja tarve siihen turrutukseen ja nostatukseen tulee. Ei se geeni ohjaa ketään alkoholiin tarttumaan, se vaan addiktoi ne jotka addiktoituu.


      • Bätääs kirjoitti:

        Nokun se psyyke saa ihmisen tarttumaan pulloon ja geeni vaan saa aikaan koukuttumisen. Ei niitä voi erottaa. Aivokemiaa se on, miksi joku saa juopottelusta nostetta.

        Mutta jostainhan se idea ja tarve siihen turrutukseen ja nostatukseen tulee. Ei se geeni ohjaa ketään alkoholiin tarttumaan, se vaan addiktoi ne jotka addiktoituu.

        "Alkoholismi on monitekijäinen tauti. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset kertovat, että ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Arviot periytyvyydestä riippuvat mm. alkoholismin määritystavasta, tutkitusta väestöstä ja tutkimusasetelmasta. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeenejä. Muiden geenien osuudesta on vasta orastavaa näyttöä, mutta suurta mielenkiintoa kohdistetaan tällä hetkellä gamma-aminovoihapporeseptorigeeneihin.

        Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä on käsitelty Duodecimissa viimeksi vuonna 1996 (Sillanaukee ym.). Alkoholismin diagnoosi on sopimuksenvarainen ja muuttunut vuosien varrella, koska objektiivista biologista osoitinta ei ole edelleenkään olemassa. Alkoholismi on yleinen kansantauti. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan sitä sairastaa elinaikanaan noin 10 % miehistä ja 5 % naisista.

        Alkoholismi on myös monitekijäinen tauti, jossa ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Alkoholismin on kauan tiedetty esiintyvän perheittäin. Periytymistapa on monimutkainen. Geneettiset mallinnukset eivät ole osoittaneet, että olisi olemassa yhden geenin muutoksiin liittyviä perinnöllisiä alkoholismin muotoja (Yuan ym. 1996). Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama. Kun arvioidaan perimän suhteellista osuutta tautiriskistä, nojaudutaan perhetutkimusten lisäksi adoptio- ja kaksostutkimuksiin.

        Adoptiotutkimuksilla voidaan erotella perimän ja kasvatusympäristön vaikutuksia melko vakuuttavasti. Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti perimän merkityksen (Sigvardsson ym. 1996). Niissä on verrattu adoptiolasten sairastumisriskiä biologisten vanhempien ja kasvatusvanhempien sairastumisriskiin. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että adoptiolapset ovat ainakin raskauden ajan ja vaihtelevan pituisen ajan synnytyksen jälkeenkin biologisen äitinsä kanssa, jolloin tämän jakson vaikutukset saatetaan tulkita perimän vaikutukseksi. Baer ym. (2003) ovatkin äskettäin osoittaneet, että raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää nuorten aikuisten alkoholiongelmien todennäköisyyttä.

        Kaksostutkimus perustuu siihen, että on olemassa perimältään kahdenlaisia kaksosia: monotsygoottisia (MT) eli »identtisiä», joilla on sama perimä, ja ditsygoottisia (DT) eli »epäidenttisiä», jotka ovat perimältään kuin sisarukset yleensä. Identtisten kaksosten suurempi samankaltaisuus tutkittavan ilmiön suhteen verrattuna epäidenttisiin on osoitus perimän merkityksestä. Varhaisin kaksostutkimus alkoholismista on Kaijn (1960) ruotsalaisilla mieskaksosilla tekemä. Siinä todettiin pienehkössä aineistossa MT-parien konkordanssi suuremmaksi kuin DT-parien. Sama tulos havaittiin sotaveteraaneilla tehdyssä kaksostutkimuksessa (Hrubec ja Omenn 1981). Toisissa pienissä aineistoissa ei aina ole havaittu eroja. Tuoreimmat kaksostutkimukset ovat olleet edustavampia. Heathin ym. (1997) aineistoon kuului 5 889 australialaista kaksosparia. Tässä tutkimuksessa DSM-IIIR:n mukaisen alkoholiriippuvuuden periytyvyydeksi todettiin 64 % (95 %:n luottamusväli 32 %–73 %) ilman merkittävää sukupuolieroa.

        Lähde:https://www.duodecimlehti.fi/duo93995

        Tätäkö tarkoitat kynis?


      • Bätääs kirjoitti:

        "Alkoholismi on monitekijäinen tauti. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset kertovat, että ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Arviot periytyvyydestä riippuvat mm. alkoholismin määritystavasta, tutkitusta väestöstä ja tutkimusasetelmasta. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeenejä. Muiden geenien osuudesta on vasta orastavaa näyttöä, mutta suurta mielenkiintoa kohdistetaan tällä hetkellä gamma-aminovoihapporeseptorigeeneihin.

        Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä on käsitelty Duodecimissa viimeksi vuonna 1996 (Sillanaukee ym.). Alkoholismin diagnoosi on sopimuksenvarainen ja muuttunut vuosien varrella, koska objektiivista biologista osoitinta ei ole edelleenkään olemassa. Alkoholismi on yleinen kansantauti. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan sitä sairastaa elinaikanaan noin 10 % miehistä ja 5 % naisista.

        Alkoholismi on myös monitekijäinen tauti, jossa ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Alkoholismin on kauan tiedetty esiintyvän perheittäin. Periytymistapa on monimutkainen. Geneettiset mallinnukset eivät ole osoittaneet, että olisi olemassa yhden geenin muutoksiin liittyviä perinnöllisiä alkoholismin muotoja (Yuan ym. 1996). Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama. Kun arvioidaan perimän suhteellista osuutta tautiriskistä, nojaudutaan perhetutkimusten lisäksi adoptio- ja kaksostutkimuksiin.

        Adoptiotutkimuksilla voidaan erotella perimän ja kasvatusympäristön vaikutuksia melko vakuuttavasti. Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti perimän merkityksen (Sigvardsson ym. 1996). Niissä on verrattu adoptiolasten sairastumisriskiä biologisten vanhempien ja kasvatusvanhempien sairastumisriskiin. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että adoptiolapset ovat ainakin raskauden ajan ja vaihtelevan pituisen ajan synnytyksen jälkeenkin biologisen äitinsä kanssa, jolloin tämän jakson vaikutukset saatetaan tulkita perimän vaikutukseksi. Baer ym. (2003) ovatkin äskettäin osoittaneet, että raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää nuorten aikuisten alkoholiongelmien todennäköisyyttä.

        Kaksostutkimus perustuu siihen, että on olemassa perimältään kahdenlaisia kaksosia: monotsygoottisia (MT) eli »identtisiä», joilla on sama perimä, ja ditsygoottisia (DT) eli »epäidenttisiä», jotka ovat perimältään kuin sisarukset yleensä. Identtisten kaksosten suurempi samankaltaisuus tutkittavan ilmiön suhteen verrattuna epäidenttisiin on osoitus perimän merkityksestä. Varhaisin kaksostutkimus alkoholismista on Kaijn (1960) ruotsalaisilla mieskaksosilla tekemä. Siinä todettiin pienehkössä aineistossa MT-parien konkordanssi suuremmaksi kuin DT-parien. Sama tulos havaittiin sotaveteraaneilla tehdyssä kaksostutkimuksessa (Hrubec ja Omenn 1981). Toisissa pienissä aineistoissa ei aina ole havaittu eroja. Tuoreimmat kaksostutkimukset ovat olleet edustavampia. Heathin ym. (1997) aineistoon kuului 5 889 australialaista kaksosparia. Tässä tutkimuksessa DSM-IIIR:n mukaisen alkoholiriippuvuuden periytyvyydeksi todettiin 64 % (95 %:n luottamusväli 32 %–73 %) ilman merkittävää sukupuolieroa.

        Lähde:https://www.duodecimlehti.fi/duo93995

        Tätäkö tarkoitat kynis?

        Jännää, että mun isä on on ollut kova nuorempana läträämään alkoholin kanssa viikottain. Ja se vaikutti hänen mielialaan, ensin oli jee ja sitten iski rähinä päälle.

        Mutta minä taas en voi edes sietää oloa mikä alkoholista tulee ja makukin on paha. Jotkut oluet voi kylmänä olla hyviä lasillisen verran, mutta sitten menee jo maku.

        Ja meilläkin on suvussa ollut alkoholisteja ja on yhä. Isäni isoisä ja eno. Ovat siis isä ja poika nämä isoisä ja eno keskenään.


      • Bätääs kirjoitti:

        Jännää, että mun isä on on ollut kova nuorempana läträämään alkoholin kanssa viikottain. Ja se vaikutti hänen mielialaan, ensin oli jee ja sitten iski rähinä päälle.

        Mutta minä taas en voi edes sietää oloa mikä alkoholista tulee ja makukin on paha. Jotkut oluet voi kylmänä olla hyviä lasillisen verran, mutta sitten menee jo maku.

        Ja meilläkin on suvussa ollut alkoholisteja ja on yhä. Isäni isoisä ja eno. Ovat siis isä ja poika nämä isoisä ja eno keskenään.

        Tai olivat, tuo isoisä on kuollut jo kauan sitten. Eno elää ja pämppää yhä.


      • Bätääs kirjoitti:

        "Alkoholismi on monitekijäinen tauti. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset kertovat, että ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Arviot periytyvyydestä riippuvat mm. alkoholismin määritystavasta, tutkitusta väestöstä ja tutkimusasetelmasta. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeenejä. Muiden geenien osuudesta on vasta orastavaa näyttöä, mutta suurta mielenkiintoa kohdistetaan tällä hetkellä gamma-aminovoihapporeseptorigeeneihin.

        Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä on käsitelty Duodecimissa viimeksi vuonna 1996 (Sillanaukee ym.). Alkoholismin diagnoosi on sopimuksenvarainen ja muuttunut vuosien varrella, koska objektiivista biologista osoitinta ei ole edelleenkään olemassa. Alkoholismi on yleinen kansantauti. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan sitä sairastaa elinaikanaan noin 10 % miehistä ja 5 % naisista.

        Alkoholismi on myös monitekijäinen tauti, jossa ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Alkoholismin on kauan tiedetty esiintyvän perheittäin. Periytymistapa on monimutkainen. Geneettiset mallinnukset eivät ole osoittaneet, että olisi olemassa yhden geenin muutoksiin liittyviä perinnöllisiä alkoholismin muotoja (Yuan ym. 1996). Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama. Kun arvioidaan perimän suhteellista osuutta tautiriskistä, nojaudutaan perhetutkimusten lisäksi adoptio- ja kaksostutkimuksiin.

        Adoptiotutkimuksilla voidaan erotella perimän ja kasvatusympäristön vaikutuksia melko vakuuttavasti. Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti perimän merkityksen (Sigvardsson ym. 1996). Niissä on verrattu adoptiolasten sairastumisriskiä biologisten vanhempien ja kasvatusvanhempien sairastumisriskiin. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että adoptiolapset ovat ainakin raskauden ajan ja vaihtelevan pituisen ajan synnytyksen jälkeenkin biologisen äitinsä kanssa, jolloin tämän jakson vaikutukset saatetaan tulkita perimän vaikutukseksi. Baer ym. (2003) ovatkin äskettäin osoittaneet, että raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää nuorten aikuisten alkoholiongelmien todennäköisyyttä.

        Kaksostutkimus perustuu siihen, että on olemassa perimältään kahdenlaisia kaksosia: monotsygoottisia (MT) eli »identtisiä», joilla on sama perimä, ja ditsygoottisia (DT) eli »epäidenttisiä», jotka ovat perimältään kuin sisarukset yleensä. Identtisten kaksosten suurempi samankaltaisuus tutkittavan ilmiön suhteen verrattuna epäidenttisiin on osoitus perimän merkityksestä. Varhaisin kaksostutkimus alkoholismista on Kaijn (1960) ruotsalaisilla mieskaksosilla tekemä. Siinä todettiin pienehkössä aineistossa MT-parien konkordanssi suuremmaksi kuin DT-parien. Sama tulos havaittiin sotaveteraaneilla tehdyssä kaksostutkimuksessa (Hrubec ja Omenn 1981). Toisissa pienissä aineistoissa ei aina ole havaittu eroja. Tuoreimmat kaksostutkimukset ovat olleet edustavampia. Heathin ym. (1997) aineistoon kuului 5 889 australialaista kaksosparia. Tässä tutkimuksessa DSM-IIIR:n mukaisen alkoholiriippuvuuden periytyvyydeksi todettiin 64 % (95 %:n luottamusväli 32 %–73 %) ilman merkittävää sukupuolieroa.

        Lähde:https://www.duodecimlehti.fi/duo93995

        Tätäkö tarkoitat kynis?

        Biologisten tutkimusten mukaan alkoholismi on 100 %:sti perinnöllinen. lääketieteellisen ja sosiologisen 'tutkimuksen' mukaan 50 %:sti.

        Sekä lääketieteellisen, että sosiologisen vinouma syntyy siitä, että tutkimusaineisto valitaan LÄÄKÄRIEN tekemän diagnoosin perusteella, jossa alkoholismi ja suurkuluttajuus menee iloisesti sekaisin. Tutkimusaineistoon joutuu näin satunnaisesti kumpiakin, joiden etymologia on täysin eri.

        Aineiston vinous seuraa koko 'tutkimuksen' ajan, ja antaa lopputulokseksi 50 %.

        Kun 'tutkimusta' tehdään kaksoistutkimuksessa samoin, identtisten kaksosten toinen parikki diagnostisoidaan tavalliseksi alkoholin käyttäjäksi ja toinen alkoholistiksi vaikka hän on todellisuudessa SUURKULUTTAJA. Vinouma lähtee jo tästä.

        Suurkuluttaja saattaa juoda reilusti enemmän kuin alkoholisti, mutta lääkärien diagnoosit perustuvat pääasiassa juodun alkoholin määrään. Alkoholistin on sisäinen PAKKO juoda, suurkuluttajan ei.

        Esimerkki. Identtisistä kaksosista toinen oli opettaja, toinen kauppamatkustaja. Opettajaparikki noudatti normaalikäytäntöä, kauppamatkustajaparikki joi runsaasti. Kun kauppamatkustaja vaihtoi ammattia, hänen alkoholinkäyttönsa muuttui itsestään normaaliksi, ilman mitään hoitoa, jopa ilman vaikeita vieroitusoireita, jotka alkoholistille ovat ohittamattomia.

        Edelleen pitää paikkansa, että identtisen geenistön vaikutus alkoholismiin on täysin identtinen.

        Lääkärit ja sosiologit lukevat omia 'tutkimuksiaan', joissa lääkärien tekemässä diagnostiikassa on suuri vinouma, kun kaksi täysin eri ilmiötä sekoitetaan keskenään. 🌹👀


      • Bätääs kirjoitti:

        Nokun se psyyke saa ihmisen tarttumaan pulloon ja geeni vaan saa aikaan koukuttumisen. Ei niitä voi erottaa. Aivokemiaa se on, miksi joku saa juopottelusta nostetta.

        Mutta jostainhan se idea ja tarve siihen turrutukseen ja nostatukseen tulee. Ei se geeni ohjaa ketään alkoholiin tarttumaan, se vaan addiktoi ne jotka addiktoituu.

        Alkoholismia ei aiheuta geeni, vaan se on MONIGEENINEN sairaus. Geenikoktail voi olla erilainen, mutta jos joku variaatio täyttyy, tulee aina ilmiasuinen alkoholisti, jos ei täyty, ei voi tulla ilmiasuiseksi vaikka kuinka joisi.

        Perinnöllisyyden tapa on normaali monigeeninen. Osa geeneistä voi periytyä isältä, osa äidiltä, vaikka kumpikaan ei ole alkoholisti. 🌹👀


      • kynä.mi kirjoitti:

        Alkoholismia ei aiheuta geeni, vaan se on MONIGEENINEN sairaus. Geenikoktail voi olla erilainen, mutta jos joku variaatio täyttyy, tulee aina ilmiasuinen alkoholisti, jos ei täyty, ei voi tulla ilmiasuiseksi vaikka kuinka joisi.

        Perinnöllisyyden tapa on normaali monigeeninen. Osa geeneistä voi periytyä isältä, osa äidiltä, vaikka kumpikaan ei ole alkoholisti. 🌹👀

        Entäpä jos alkoholia ei olisi olemassa. Mitä sitten tapahtuisi?


      • Anonyymi
        kynä.mi kirjoitti:

        Alkoholisti 'lopettaa' lukuisia kertoja elämänsä aikana. Siinä olet oikeassa, että 'hoidot' ovat erittäin tehottomia. Eräässä tutkimuksessa 6 kk hoidosta 90 % ryyppäsi, 12 kk päästä kaikki.

        Vain 1 - 2 % lopettaa pitkäaikaisesti, siis mitä on jo edellisillä kerroilla pyrkinyt tekemään. Luvussa ovat KAIKKI kuiville päässeet, joista suurin osa on siis ilman hoitoa kuiville päässeitä. 🌹👀

        Lähdettä on tietysti turha pyytää. Minäkin tiedän kuiville päässeitä alkkiksia, ei se noin harvinaista ole. Haluat vain kuvitella olevasi jotenkin erikoinen.


      • Bätääs kirjoitti:

        Entäpä jos alkoholia ei olisi olemassa. Mitä sitten tapahtuisi?

        On olemassa maita, joissa ei ole alkoholin saantia, esimerkiksi Saudi-Arabia.

        Niissä ei tietenkään ole suurkuluttajia eikä ilmiasuisia alkoholisteja, mutta geneettisiä alkoholisteja kyllä. Alkoholisti kärsii, joipa tai ei, voimakkaasta ahdistuneisuudesta, mutta sitä ei tietenkään osata yhdistää geneettiseen alkoholismiin.

        Oman alkoholismini etymologiaa en voi arvioida, koska muuten pahoin psyykisesti huonokuntoiset vanhempani olivat raivoraittiita. Siten en voi tietää. olenko perinyt geenikoktailini pääasiassa jommalta kummalta, vai yhteensä molemmilta.

        Isäni kaksi veljeä lienevät olleet alkoholisteja. Äitini veli oli alkoholisti. Toinen veli kertoi. Oli muuten muiden juoppojen mukana Mäntsälän kapinassa 90 vuotta sitten. Päissään oli kapinaporukka kuin pelimannit. Siihen se sitten kapina loppuikin. 🌹👀


      • kynä.mi kirjoitti:

        On olemassa maita, joissa ei ole alkoholin saantia, esimerkiksi Saudi-Arabia.

        Niissä ei tietenkään ole suurkuluttajia eikä ilmiasuisia alkoholisteja, mutta geneettisiä alkoholisteja kyllä. Alkoholisti kärsii, joipa tai ei, voimakkaasta ahdistuneisuudesta, mutta sitä ei tietenkään osata yhdistää geneettiseen alkoholismiin.

        Oman alkoholismini etymologiaa en voi arvioida, koska muuten pahoin psyykisesti huonokuntoiset vanhempani olivat raivoraittiita. Siten en voi tietää. olenko perinyt geenikoktailini pääasiassa jommalta kummalta, vai yhteensä molemmilta.

        Isäni kaksi veljeä lienevät olleet alkoholisteja. Äitini veli oli alkoholisti. Toinen veli kertoi. Oli muuten muiden juoppojen mukana Mäntsälän kapinassa 90 vuotta sitten. Päissään oli kapinaporukka kuin pelimannit. Siihen se sitten kapina loppuikin. 🌹👀

        Kyllä varmasti kärsii, sitä en yhtään epäile. Vaikka nyt puhunkin negatiivisesti alkoholistin elämänhallinnan puutteesta kärsineenä alkoholismista, niin ymmärrän että se on vitsaus alkoholistille itselleenkin. Toki moni vetää sen vitsiksikin, silleen se on kaiketi helpompi hyväksyä. Tai ainakin keventää.

        Yksikin mies oli menettänyt perheensä auto-onnettomuudessa, hän oli ainoa joka selvisi elossa suht lievin vammoin ja se laukaisi juopottelukierteen, epätoivo. Todella sattui ja itketti kuunnella sitä elämäntarinaa ja tilannetta. Hän oli kokenut ihan hirveitä.

        Ja koko elämä tuntui luisuvan näpeistä yhdessä hetkessä. Surullista..


      • Bätääs kirjoitti:

        Kyllä varmasti kärsii, sitä en yhtään epäile. Vaikka nyt puhunkin negatiivisesti alkoholistin elämänhallinnan puutteesta kärsineenä alkoholismista, niin ymmärrän että se on vitsaus alkoholistille itselleenkin. Toki moni vetää sen vitsiksikin, silleen se on kaiketi helpompi hyväksyä. Tai ainakin keventää.

        Yksikin mies oli menettänyt perheensä auto-onnettomuudessa, hän oli ainoa joka selvisi elossa suht lievin vammoin ja se laukaisi juopottelukierteen, epätoivo. Todella sattui ja itketti kuunnella sitä elämäntarinaa ja tilannetta. Hän oli kokenut ihan hirveitä.

        Ja koko elämä tuntui luisuvan näpeistä yhdessä hetkessä. Surullista..

        Kärsineenä läheisten alkoholismista täsmennän. Itselläni ei tuota taipumusta ole. Mutta olen nähnyt ja kuullut paljon ihmisiä ja elämäntarinoita.

        Siksi sanon, että lähes kaikilla on taustallaan jotain traumaattista mikä sysää kierteeseen.


      • Anonyymi
        kynä.mi kirjoitti:

        On olemassa maita, joissa ei ole alkoholin saantia, esimerkiksi Saudi-Arabia.

        Niissä ei tietenkään ole suurkuluttajia eikä ilmiasuisia alkoholisteja, mutta geneettisiä alkoholisteja kyllä. Alkoholisti kärsii, joipa tai ei, voimakkaasta ahdistuneisuudesta, mutta sitä ei tietenkään osata yhdistää geneettiseen alkoholismiin.

        Oman alkoholismini etymologiaa en voi arvioida, koska muuten pahoin psyykisesti huonokuntoiset vanhempani olivat raivoraittiita. Siten en voi tietää. olenko perinyt geenikoktailini pääasiassa jommalta kummalta, vai yhteensä molemmilta.

        Isäni kaksi veljeä lienevät olleet alkoholisteja. Äitini veli oli alkoholisti. Toinen veli kertoi. Oli muuten muiden juoppojen mukana Mäntsälän kapinassa 90 vuotta sitten. Päissään oli kapinaporukka kuin pelimannit. Siihen se sitten kapina loppuikin. 🌹👀

        Muusikot on 90% juoppoja, niinku manne riimanniii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa alkkiksista lopettaa ilman mitään päihdeklinikoita. Toisaalta taas jotkut menevät näihin hoitoloihin ihan vaan huilimaan, ilman aikomustakaan lopettaa. Tiedän tapauksia.

        Alkoholismi antaa ihmiselle vapauden, vain A luokan henkilö kykenee viemään vapautensa maaliin asti, putoamatta yhteiskunnan voivotteluihin ja määräyksiin.

        Heikommat eivät vaan kestä alkoholismia, se on semmoista kun sekunda yrittää ja A toimii ja onnistuu.


    • Anonyymi

      Raitis mies ei naista näe tai jos näkee, niin kaukaa.

      • Anonyymi

        Lopeta jo!


    • Alkoholismin vuoksi kun käy äkkiä niin, että menee rahat, omaisuus, yhteinen vapaa-aika, työt, parisuhde ja terveys ihan vituralleen ja loppuu, niin kysyy lehmänhermoja joka jaksaa sellaista rairai ja juodaas taas kumppania.

      Oon nähnyt lapsuudessa ja yhden (kumppani nro 3) parisuhteeni aikana mitä on alkoholistien arki ja miten se vaikuttaa läheisiin, että alkkikseen itseensäkin negatiivisesti.

      Ei semmosta vaan jaksa, jos mielii olla jotenkin tasapainossa ja elää tasapainossa ilman stressiä ja pahaa mieltä.

      • Anonyymi

        Alkkikset usein kuvittelevat, ettei alkoholi muuta heidän käytöstään mitenkään. Kyllä muuttaa, läheiset kyllä huomaa omituiset ailahtelut hyväntuulisuudesta äksyilyyn, usein pahempaakin.


    • Anonyymi

      Syö porkkanoita, itse ostin noita siks hybiäkin jod jääksspidds säilyttää ja voi pureskellla ;D

    • Anonyymi

      Raitis mies saa raittiin naisen. Näin se vaan on.

      • Anonyymi

        Ei ole näin vaan raitis mies elää elämänsä yksin. Raitis nainen haluaa vihdyttäjäkseen ja sosiaaliseksi liimakseen ihmisyhteisöön viinamiehen.


    • Anonyymi

      Ei paha hasrrastus jos tykkää pureskella porkkanoita ajanvietteenäkin.

    • Anonyymi

      Tuo ei pidä lainkaan paikkansa. Kautta historian naiset ovat halunneet aina tutustua viinamiehiin ja silloin on se parisuhde alkanut. Vain viinaa juomalla mies tutustuu naisiin. ja raittiit miehet elää yksinäistä elämää kuten palstan sinkkumiehet.
      T: viinamies

    • Anonyymi

      Miksi naiset käy baareissa? Koska baareissa tutustuu miehiin.

      T: viinamies

      • Kuppiloissa saa huomiota. Ootko huomannut, että huomionkipeet kekkuloi usein piireissä missä löytyy aina joku perseennuolija?

        Joillekin se huomio on samankaltainen humalluttava ja addiktoiva, kun päihteet toisille. Niin myös irtoseksi on monasti ihan pelkkää huomion hakua ja hyväksynnän hakua, needy needingiä.


      • Bätääs kirjoitti:

        Kuppiloissa saa huomiota. Ootko huomannut, että huomionkipeet kekkuloi usein piireissä missä löytyy aina joku perseennuolija?

        Joillekin se huomio on samankaltainen humalluttava ja addiktoiva, kun päihteet toisille. Niin myös irtoseksi on monasti ihan pelkkää huomion hakua ja hyväksynnän hakua, needy needingiä.

        Yks likkakaveri teininä puhui, että on suosittu ja menekkiä, kun moni mies hinkui kalsareihinsa. Hänen itsetuntoa se hiveli, kun mahdollisimman moni huomasi hänet ja halusi häntä. Hän koki olevansa speciaali silloin.

        Jopa ylpeä siitä. Minusta taas hän oli pikkutyttö, joka oli jäänyt vanhempiensa pääoireiden takia lapsuudessaan vaille huomiota ja ne lukuisat miehet oli sen orpouden ja yksinäisyyden tunteen lumelääkitystä.

        Hellyyttä ja huomiota edes hetkeksi.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Yks likkakaveri teininä puhui, että on suosittu ja menekkiä, kun moni mies hinkui kalsareihinsa. Hänen itsetuntoa se hiveli, kun mahdollisimman moni huomasi hänet ja halusi häntä. Hän koki olevansa speciaali silloin.

        Jopa ylpeä siitä. Minusta taas hän oli pikkutyttö, joka oli jäänyt vanhempiensa pääoireiden takia lapsuudessaan vaille huomiota ja ne lukuisat miehet oli sen orpouden ja yksinäisyyden tunteen lumelääkitystä.

        Hellyyttä ja huomiota edes hetkeksi.

        Raitis mies ei saa hellyyttä, hän istuu kotisilla.
        Kaikki muut ovat bailaamassa.
        0nneksi hänellä on raittiutensa.

        narumyyjä


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Kuppiloissa saa huomiota. Ootko huomannut, että huomionkipeet kekkuloi usein piireissä missä löytyy aina joku perseennuolija?

        Joillekin se huomio on samankaltainen humalluttava ja addiktoiva, kun päihteet toisille. Niin myös irtoseksi on monasti ihan pelkkää huomion hakua ja hyväksynnän hakua, needy needingiä.

        Ike Kanerva oli pohjimmiltaan kalastaja, aina kun näki ihmisen ,meni kalastamaan ääntä. Tyrkky.


    • Anonyymi

      Jaa, pitää kyllä myöntää että silloin tällöin tulee vedettyä perseet….ei ehkä pitäisi. Toisaalta en juo alkoholia arkipäivinä, en joka viikko enkä edes joka kuukausi.
      Päihtyneenäkin osaan käyttäytyä hyvin, muutun vaan entistäkin lempeämmäksi, hankala tai vänkkäävä en osaa olla.
      Ei kai tässä mitään ongelmaa ole, kai

    • Anonyymi

      Jointti- miehet enemmän mieleen. Yhdessä näitä nauttiessa löytää paremmat sävärit?

    • Anonyymi

      Ehkä osittain totta mutta minä tutustuin mieheeni terassilla. Humalassa molemmat oltiin ja minä olin se aloitten tekijä. Olin jo terassilla kun mieheni tuli sinne. Menin juttelemaan koska halusin juttuseuraa ja siitä sitten lähdettiin yhtä matkaa luokseni. Olin jo kyllästynyt sinkuuteen jota kesti 4 vuotta ja sen takia kävin terassilla että tapaisin jonkun.

      • Anonyymi

        Sinkkuus on ankeaa aikaa.
        Ihana 🤗 tyttönen kainalossa mukavaa.


    • Anonyymi

      En usko, miksi baarit on sitten naisia täynnä viikonloppuisin. Ei naiset käy baareissa virkkaamassa sukkia. Ne käy siellä tutustumassa ihmisiin ja varmasti miehiin joten kumppanin löytäminen on naisilla mielessä myös.

    • Anonyymi

      Aina löytyy ottajia. Se miten suhteet toimivat pitkällä matkalla onkin eri juttu.

    • Anonyymi

      Olen nähnyt naisia baareissa ja olen nähnhyt miten ne juo alkoholia. Niin että turha väitellä ettei naiset tutustu viinaa juoviin miehiin.

    • Anonyymi

      Vain viinaa juomalla mies löytää naisen.

      Me viinamiehet juomme viinaa yökerhossa ja tapaamme naisia. Yksin ei tarvitse olla.

      Raittiit miehet ovat yksin kotona ilman naisseuraa.

      t. viinamies

      • Anonyymi

        Minä en naisena viinamiehistä pidä. Alle 22 % saa juoda, mutta ei sen yli meneviä juomia. Ja alle 22 % juomiakin kohtuullisesti. Tämä on minun sääntöni. Viinamiehet lentävät elämästäni kuin leppäkeihäs.


    • Anonyymi

      Opiskeluaikana tuli ryypättyä ja näytti siltä, että alkoholista olisi iloa vuosikymmeniä eteenpäin. Lupaava alkoholistin elämä loppui kuitenkin neljäkymppisenä, mikä oli suuri pettymys. On vaan viina maistunut.

      Nyt kirjoittelen palstalla anonyyminä, mutta se ei ole samanlaista hauskaa sekoilua kuin ennenwanhaa baareissa.

      • Anonyymi

        On vaan viina maistunut.

        KORJAUS

        Ei vaan ole viina maistunut.


      • Anonyymi

        Susta tuli bomberi


    • Anonyymi

      Kunnon naiset ainakin karttaa.

    • Anonyymi

      Vilpittömästi toivon, että viinamies on botti. Muussa tapauksessa ehkä aivojen kuvannus olisi ihan paikallaan kulmikkaan ja jankuttavan ulosannin johdosta.

      • Viinamies ei ole läheskään sellainen vaiva kuin aikoinaan palstalla pyörinyt tyyppi, joka lähes 24/7 valitti miksei saa naista tai ketään ystävää, vaikka on pitkä ja käy töissä. Viinamiehellä pyörii vain sama levy päässä, varsinkin kun viikonloppu lähestyy. Hokee sanomaansa kuin mantraa, mutta ei hän tiettävästi ole kuitenkaan mitään Kaksnelosen sääntöä rikkonut, vaikka ei ota osaa keskusteluihin muuta kuin toistamalla samaa sanomaa eli vain viinaa juomalla saa naisia.


      • Voihan tuo bottikin olla, mistä sitä tietää.


    • Anonyymi

      Ei karttaa. Olen saanut naisia kun olen juonut baareissa. Oman vaimoni tapasin baarissa.

    • Yleensä kartan muutenkin kauheasti alkoholia juovia ihmisiä (siis silloin kuin ovat humalassa). Yksi tai kaksi oluttölkkiä tai pari lasia viiniä ei haittaa, mutta kaksin käsin juominen on liikaa.

    • Anonyymi

      Kieltolakiako täällä hik laaditaan? Jos pullon kerran hik viikossa, niin kyllä oikea vaimo sen hik kestää...daa daa...hik

    • Anonyymi

      Silloin on siirryttävä wiiskiin, sen petollisuus on tyrmäävä

    • Miehet karttaa naisia. Selvinpäin ette uskalla naisia lähestyä.

    • Anonyymi

      Luonnollisesti, kun alkoholismin mukana tulee usein moninaisia muitakin ongelmia, mitkä vaikuttaa molempien hyvinvointiin negatiivisesti.

      Paitsi ettei haiseva alkoholinhuuruinen mies viehätä sieraimia, niin ei myöskään silmää eikä talouskaan yleensä lopukta kestä rairaita. Tai miehen terveys ja naisen hermot.

      Jasu

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1663
    2. 44
      1003
    3. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      62
      958
    4. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      71
      929
    5. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      60
      898
    6. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      879
    7. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      44
      840
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      182
      785
    9. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      58
      768
    10. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      34
      752
    Aihe