Kun taas keskustellaan perustulosta on syytä muistaa että kyse on asianomaiselle välttämättömästä toimeentulosta. Välttämättömyys todella tarkoittaa että sen summan kyseenlaistaminen kyseenalaistaa myös kodin ja terveyden ja voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta tai masennusta. Välttämättömän ehdollistamisessa ei siis ole mitään järkeä. Työmotivaatio työtä ja ammattitaidon kehittämistä varten syntyy ihan muusta kuin pakosta tai riippuvuudesta.
Alin sosiaaliturva on Suomessa sama eri nimiseínä. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja toimeentulotuen perusosa ovat ihan saman suuruisia, mutta niillä on erilaiset ehdot. Näitä eri ehtoja ei kukaan muu kuin Kelan työntekijä viitsi opiskella. Siinä tilanteessa ihmistä kiiinostaa vain se saako vuokransa maksettua ja jaksaako muuten elää normaalisti. Nämä kaikki kolme voitaisiin aivan hyvin ja hyvillä perusteilla korvata yhdellä mutta niukalla perustulolla. 550 euroa/kk, josta osa kuluu vuokraan, on nykypäivän niukkuutta. Myös kansaneläkkeen perusosan voisi hyvin korvata perustulolla.
Perustulo toimisi teknisesti myös esimerkiksi asianomaisen poikkeuksellisissa tilanteissa kuten sairauksissa, eläkepäätöstä odottessa, palkkatulon keskeytyksissä, lomautuksissa tai yhteiskunnallisissa poikkeustilanteissa kuten Koronatukien aikana. Kela on varma ja luotettava maksaja. Se on sitä varten rakennettu.
Miten perustulo yhdistettäisiin satunnaisiin työtuloihin tai jatkuvan työsuhteen pysyvään palkkaan on tekninen ongelma. Tätä varten voitaisiin käyttää soveltuvaa palkkaverotusta tai perustaa erillinen palkkatili joka auttaisi laskennallisesti. Perustulo voisi joko näkyä jokaisen palkansaajan tuloissa tai loppua palkkatulojen vakiintumisen myötä. Tätä laskentaa ja suunnittelua varten meillä on kyllä asiantuntijoita.
Perustulo ei lisää veronmaksajien kustannuksia, mutta se palauttaa elämänhallinnan niille 100 000 työnhakijalle joita ei todellisuudessa hyväksytä enää työnhakijoiksi Te-toimistoissa tai yleensäkään töihin. Perustulolla olisi muitakin positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan kuten esimerkiksi maaseutupolitiikkaan ja kansanterveyteen.
Toimeentulotuki on viimesijainen tulo. Sen harkinnanvaraisuudesta ei voida silti luopua. Harkinnanvaraisuus keskittyisi perustulon myötä eri syistä elämänhallintansa menettäneisiin jotka tarvitsevat ulkopuolisen asiantuntijan. Perustulo kuitenkin vähentäisi tätä sosiaalituen tarvetta.
Alin sosiaaliturva on Suomessa sama eri nimiseínä. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja toimeentulotuen perusosa ovat ihan saman suuruisia, mutta niillä on erilaiset ehdot. Näitä eri ehtoja ei kukaan muu kuin Kelan työntekijä viitsi opiskella. Siinä tilanteessa ihmistä kiiinostaa vain se saako vuokransa maksettua ja jaksaako muuten elää normaalisti. Nämä kaikki kolme voitaisiin aivan hyvin ja hyvillä perusteilla korvata yhdellä mutta niukalla perustulolla. 550 euroa/kk, josta osa kuluu vuokraan, on nykypäivän niukkuutta. Myös kansaneläkkeen perusosan voisi hyvin korvata perustulolla.
Perustulo toimisi teknisesti myös esimerkiksi asianomaisen poikkeuksellisissa tilanteissa kuten sairauksissa, eläkepäätöstä odottessa, palkkatulon keskeytyksissä, lomautuksissa tai yhteiskunnallisissa poikkeustilanteissa kuten Koronatukien aikana. Kela on varma ja luotettava maksaja. Se on sitä varten rakennettu.
Miten perustulo yhdistettäisiin satunnaisiin työtuloihin tai jatkuvan työsuhteen pysyvään palkkaan on tekninen ongelma. Tätä varten voitaisiin käyttää soveltuvaa palkkaverotusta tai perustaa erillinen palkkatili joka auttaisi laskennallisesti. Perustulo voisi joko näkyä jokaisen palkansaajan tuloissa tai loppua palkkatulojen vakiintumisen myötä. Tätä laskentaa ja suunnittelua varten meillä on kyllä asiantuntijoita.
Perustulo ei lisää veronmaksajien kustannuksia, mutta se palauttaa elämänhallinnan niille 100 000 työnhakijalle joita ei todellisuudessa hyväksytä enää työnhakijoiksi Te-toimistoissa tai yleensäkään töihin. Perustulolla olisi muitakin positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan kuten esimerkiksi maaseutupolitiikkaan ja kansanterveyteen.
Toimeentulotuki on viimesijainen tulo. Sen harkinnanvaraisuudesta ei voida silti luopua. Harkinnanvaraisuus keskittyisi perustulon myötä eri syistä elämänhallintansa menettäneisiin jotka tarvitsevat ulkopuolisen asiantuntijan. Perustulo kuitenkin vähentäisi tätä sosiaalituen tarvetta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tärkeämpää ihmisten olisi oppia pitämään edes itsestään huolta, eikä ensimmäisenä olla muiden elätettävänä. mm marjanpoimintaa on kesäisin, ansiotuloja. Hanttihommia niistäkin saa rahaa, eikä odottaa suu auki kuin linnunpoikanen milloin emo tuo ruokaa.
Sinä ja sinun marjan poiminnat.