Joku jo kyseenalaistikin sen, miten Britannia voisi olla viemässä jonnekin demokratiaa, kun maassa ei ole itselläkään demokratiaa.
Demokratia tarkoittaa lyhyesti sanottuna kansanvaltaa. Miten se toteutetaan käytännössä, onkin sitten kokonaan eri asia. Voitanee kuitenkin todeta, että demokratian keskeisin kulmakivi on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, vaikka toki monia muitakin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on olemassa ja tuleekin olla. Jokaisen kansalaisen tulee saada osallistua päätöksentekoon.
Kaiketi voitanee ajatella, että demokratia vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa, kaikki mahdolliset kansalaisten vaikutusmahdollisuudet koskien omaa elinpiiriään ja yhteiskunnallisia asioita tulee olla käytössä.
Mutta on selvää, ettei demokratiaksi riitä se, että ihmiset saavat äänestää. Toki myös ehdokkaiden asettelu, puolueiden perustaminen ja vaalikampanjointi tulee olla vapaata.
Entä sitten vaalitapa. Karkeasti jaettuna on olemassa suhteellinen vaalitapa, jossa esim. parlamenttiin valitaan edustajia kustakin puolueesta suurinpiirtein siinä suhteessa, mikä on kunkin puolueen kannatus vaaleissa. Jos siis jokin puolue saa äänistä vaikka 10%, saa tuo kymmenen prosenttia kansasta suhteellisesti saman verran edustajia parlamenttiin. Jos 20% kansasta antaa äänensä jollekin puolueelle, on tällä puolueella saman suuruinen vaikutusvalta parlamentissa. Vaikuttaa reilulta, kukin kansanosa pääsee osallistumaan päätöksentekoon sillä voimalla, mikä on heidän osuutensa kansasta.
Sitten on olemassa enemmistövaalitapa, josta tarkempi kuvaus oheisessa artikkelissa;
http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Uutispak/Uutisp08/taistelu.html#anchor22
" Vaalijärjestelmän johdosta Britannian politiikka toimii käytännössä kaksipuoluejärjestelmänä, vaikka maassa itse asiassa toimii yli kaksikymmentä puoluetta. "
Vaalitapa johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että yksi puolue saa enemmistön parlamenttipaikoista eli hallitsee vaalikautena suvereenisti, vaikka ei edustakaan kansan enemmistöä.
Kuten oheisesta artikkelista käy ilmi esim. vuoden 1992 vaaleissa 23,6% eli vajaa neljäsosa kansasta sai parlamenttipaikoista vain 6,75%. Kun tarkastellaan tuohon 23,6% sisältyvän liberaalidemokraattien kohtaloa, se on vielä murskaavampi 17,8% väestöstä kannatti tuota puoluetta ja sen vaaliteemoja, mutta tämä kansanosa sai edustajiaan parlamenttiin vain 3,1% verran eli 20 edustajaa 651:stä! Se on vastaava asia kuin Kokoomus saisi Suomessa noin 18% kannatuksellaan kuusi kansanedustajan paikkaa!
Kun puhutaan edustuksellisesta demokratiasta, tarkoitetaan asiantilaa, jossa kansalaiset valitsevat edustajia hoitamaan asioitaan. Mitä mieltä olette, toteutuuko tuo demokratian ajatus, jos esim. 18% kansasta saa vain 3% osuuden edustajista? Olisiko oikein, että esim. Suomen kansanedustuslaitoksessa vaikkapa Kokoomuksella olisi tällä hetkellä tuon periaatteen mukaan 3-5% osuus edustajapaikoista? Perustelkaa myös huolella oma kantanne, miksi kyseinen järjestely olisi oikein tai miksi nykyinen järjestely, jossa edustajien määrä jakaantuu likipitäen kannatuksen suhtessa, on oikein.
Demokratia tarkoittaa lyhyesti sanottuna kansanvaltaa. Miten se toteutetaan käytännössä, onkin sitten kokonaan eri asia. Voitanee kuitenkin todeta, että demokratian keskeisin kulmakivi on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, vaikka toki monia muitakin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on olemassa ja tuleekin olla. Jokaisen kansalaisen tulee saada osallistua päätöksentekoon.
Kaiketi voitanee ajatella, että demokratia vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa, kaikki mahdolliset kansalaisten vaikutusmahdollisuudet koskien omaa elinpiiriään ja yhteiskunnallisia asioita tulee olla käytössä.
Mutta on selvää, ettei demokratiaksi riitä se, että ihmiset saavat äänestää. Toki myös ehdokkaiden asettelu, puolueiden perustaminen ja vaalikampanjointi tulee olla vapaata.
Entä sitten vaalitapa. Karkeasti jaettuna on olemassa suhteellinen vaalitapa, jossa esim. parlamenttiin valitaan edustajia kustakin puolueesta suurinpiirtein siinä suhteessa, mikä on kunkin puolueen kannatus vaaleissa. Jos siis jokin puolue saa äänistä vaikka 10%, saa tuo kymmenen prosenttia kansasta suhteellisesti saman verran edustajia parlamenttiin. Jos 20% kansasta antaa äänensä jollekin puolueelle, on tällä puolueella saman suuruinen vaikutusvalta parlamentissa. Vaikuttaa reilulta, kukin kansanosa pääsee osallistumaan päätöksentekoon sillä voimalla, mikä on heidän osuutensa kansasta.
Sitten on olemassa enemmistövaalitapa, josta tarkempi kuvaus oheisessa artikkelissa;
http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Uutispak/Uutisp08/taistelu.html#anchor22
" Vaalijärjestelmän johdosta Britannian politiikka toimii käytännössä kaksipuoluejärjestelmänä, vaikka maassa itse asiassa toimii yli kaksikymmentä puoluetta. "
Vaalitapa johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että yksi puolue saa enemmistön parlamenttipaikoista eli hallitsee vaalikautena suvereenisti, vaikka ei edustakaan kansan enemmistöä.
Kuten oheisesta artikkelista käy ilmi esim. vuoden 1992 vaaleissa 23,6% eli vajaa neljäsosa kansasta sai parlamenttipaikoista vain 6,75%. Kun tarkastellaan tuohon 23,6% sisältyvän liberaalidemokraattien kohtaloa, se on vielä murskaavampi 17,8% väestöstä kannatti tuota puoluetta ja sen vaaliteemoja, mutta tämä kansanosa sai edustajiaan parlamenttiin vain 3,1% verran eli 20 edustajaa 651:stä! Se on vastaava asia kuin Kokoomus saisi Suomessa noin 18% kannatuksellaan kuusi kansanedustajan paikkaa!
Kun puhutaan edustuksellisesta demokratiasta, tarkoitetaan asiantilaa, jossa kansalaiset valitsevat edustajia hoitamaan asioitaan. Mitä mieltä olette, toteutuuko tuo demokratian ajatus, jos esim. 18% kansasta saa vain 3% osuuden edustajista? Olisiko oikein, että esim. Suomen kansanedustuslaitoksessa vaikkapa Kokoomuksella olisi tällä hetkellä tuon periaatteen mukaan 3-5% osuus edustajapaikoista? Perustelkaa myös huolella oma kantanne, miksi kyseinen järjestely olisi oikein tai miksi nykyinen järjestely, jossa edustajien määrä jakaantuu likipitäen kannatuksen suhtessa, on oikein.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se on hyvä systeemi, koska diktaattori Kekkonen esti kokoomukselta pääsyn hallitukseen vaalituloksesta riippumatta. Outoa, että yhtäältä joku ihailee Kekkos-diktatuuria ja toisaalta puhuu demokratiasta.
Jos Kokoomus olisi tuolloin päässyt hallitukseen, miten luulet, että se olisi muuttanut hallituspolitiikkaa? Tai Kokoomusta?
Pyydän huomioimaan, ettei tuo ollut minun kommenttini, eikä varsinaisesti liity mitenkään tämän keskustelun aiheeseen, kirjoittajan yrittäessä vain piikitellä jollain (?) ouodolla jutulla ja vieläpä samalla nimimerkillä. Tulkoon kaikille selväksi, että minun tekstini ovat aina rekisteröidyllä Hitman -nimimerkillä kirjoitettuja.
Kekkonen ei estänyt Kokoomuksen pääsyä hallitukseen.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1996/22.marraskuu/KEKKONEN.HTM
Kekkonen oli suurmies, joka esti ja suojeli Suomea joutumasta osaksi Neuvostoliittoa, tämä on kiistaton asia. Tästä ei kuitenkaan enempää, koska tässä avauksessa on tarkoitus keskustella demokratiasta nykypäivänä, kuten maailman meno -foorumilla yleensäkin on tarkoitus keskustella päivänpolttavista asioista, ei historiasta, jolle on oma palstansa.
Siis asiaan.
Demokratia on kansanvaltaa. USA:n ja Britannian, sekä muutamien muiden maiden enemmistövaalitapa on epädemokraattinen, jollainen jättäisi esim. Suomessa vaikkapa Kokoomukselle vain muutaman kansanedustajapaikan. Nytkin Britanniassa reilu kolmannes kansasta saa määräenemmistön parlamentissa so. diktatuurin. Se ei ole demokratiaa.
Kyllähän Kokoomus kovasti koetti nöyristellä ja liehitellä Kekkosta, mutta se ei riittänyt hallitukseen pääsyyn.
Kokoomus olisi ollut hallituksessa vikisijän roolissa, kun gospodin Kekkonen vei esim metro- ja ydinvoimala-asian "oikeaan" ilmansuuntaan.
Viestisi alku on asiatonta viestintää mm nikeistä.
Päivänpolttavatkin asiat tarvitsevat historiallista syvyyttä.
Kekkonen ohjaili Suomea tarpeettoman tiukaan Neuvostoliiton liekaan. On turhaa kekkoslaista uhkailua puhua neuvosto-miehityksen uhasta heti jos ei pidä Kekkosta korvaamattomana.
Kirjoittakaa nyt vitun pösilöt rekisteröidyillä nikeillä, niin saa jotain tolkkua siitä, mitä kukin on sanonut aiemmin viestissä. Naurettavaa tuollainen apinointi! Ootko joku pelkuri vai!
Kielenkäyttösi voisi olla hieman asiallisempaa.
Sananvapauden vuoksi joutuu joskus kärsimään, olemme urheita kun kirjoitamme tänne palstalle.
Ota rauhallisesti, ei ole tuollaisen tyylin käyttäminen kirjoituksessa sivistyneen ihmisen merkki. Jos sinulla on asiaa, kirjoita kauniisti, maailma on jo muutenkin niin ruma ja paha, että tuollaista ei enää kaivata.
ei Britanniassa mitään todellista demokratiaa ole.
Päärit, kreivit, paronit yms. pitävät valtaa ylähuoneessa.
Britannian esiintyminen jonain demokratian mallimaana perustuu keskiaikaiseen Magna Chartaan. Moni maa, mm. Suomi, on aikoja sitten ajanut Britannian ohi.
Mättäisin tähän pikku paradoksin:
Ei sillä demokratialla niinkään väliä, kunhan vain kansanvalta toimii.
Joistakin rahvaanomainen sana "kansanvalta" saattaa kuulostaa kiusalliselta. Ja kuitenkin sana "demokratia" on nimenomaan "kansanvalta" suomeksi.
missä kansanvalta kirjaimellisesti toteutuisi. Suomi mukaan luettuna, valta näennäsesti kuuluu kansalle, mutta todellisuus on ihan muuta. Eli kansanvaltaa ei vallitse missään.
hehheh!